Kaupunki

Mikä ihme on ”kouluton koulu”? Kävimme katsomassa, millaisia ovat Helsingin kokeilukoulut

Helsinki testaa kymmenissä kouluissa uusia opetusmenetelmiä. Se tarkoittaa esimerkiksi oikean kahvilan perustamista, miehistön palkkaamista 1400-luvun löytöretkelle ja aurinkovoimalla toimivaa pikkuautoa.

Helsingin kaupungin kouluista 61 on virallisesti kokeilukouluja – siis kouluja, joissa tehdään muita nopeammin kehitystyötä liittyen uusiin opetusmenetelmiin ja erityisesti koulujen digitalisointiin.

Kokeilukoulut on jaettu viiteen ryhmään: on ilmiöpohjaisia, pulpetittomia, oppikirjattomia ja kouluttomia kouluja sekä ePortfolio-kouluja, joiden nimi viittaa sähköiseen oppimispäiväkirjaan. Nimet hämäävät. Pulpetiton koulu ei esimerkiksi tarkoita koulua ilman istumapaikkoja, oppikirjattomassa koulussa saatetaan lukea jopa aiempaa enemmän kirjoja.

Kokeiltavaa asiaa voidaan lähestyä eri kouluissa täysin eri tavoin. Osassa on vasta aloitettu syksyllä, kun koulujen digitalisaatio-ohjelma alkoi ja uusi opetussuunnitelma astui voimaan. Toisissa kokeilukouluksi nyt nimettyä toimintaa on oikeasti kehitetty jo pitkään.

Teknisiä välineitä ei vielä ole ainakaan tarpeeksi oikein missään, joskin kaupunki on niitä hankkimassa. Kokeilujen tuloksista ei siis vielä voi sanoa mitään. Jostain nyt testatusta asiasta voidaan luopua, toisista voi tulla osa kaikkien koululaisten elämää. Kokeilukouluissa kehitetään nyt myös kaikille kouluille yhteisiä mittareita, joista syntyi syksyllä poliittinen kiista.

Kävimme tutustumassa kolmeen erilaiseen kouluun, joissa ollaan jo kokeiluissa hyvässä vauhdissa.

Oppikirjaton koulu: Arabiassa tehdään älyvaatteita ja aurinkovoimalla toimiva auto

Atk-luokan nurkassa viidesluokkalainen Anja Ash rakentaa älyvaatetta. Tai siis käsineitä, joihin pitäisi syttyä valot sormella pyyhkäisemällä.

”Kun laitan hanskan näin, noiden kolmen ledin pitäisi syttyä”, Ash näyttää.

Tehtävä on kuulemma aika vaikea mutta aihe hauska, onhan Ash itse sen valinnut. Vieressä suunnitellaan tietokoneella unelmien taloa ja yritetään saada pikkuautoa liikkumaan aurinkovoimalla.

Esimerkiksi näin toimii yksi Helsingin oppikirjattomista kouluista, Arabian peruskoulu.

Viidesluokkalaiset tekevät omasta mielestään kiinnostavimpia tehtäviä Fuse-oppimisympäristössä. Yhdysvalloissa kehitetty Fuse tarjoaa useita erilaisia tutkimus- ja rakennustehtäviä ratkaistavaksi yksin tai ryhmässä sekä välineitä niiden toteuttamiseen. Tai kuten opettaja Heikki Pullo tehtäviä luonnehtii, teknologia-askartelua.

Tehtävät ovat verkossa, ja oppija voi edetä omaan tahtiinsa aina edellistä vaativampiin tehtäviin sen mukaan, mikä häntä itseään kiinnostaa. Mitenkään yksinäistä tämä tapa opiskella ei silti ole. Monet tekevät tehtäviä ryhmässä, ja tukena on useita opettajia.

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, Fusen parissa pelaavat viidesluokkalaiset käyttävät yhä myös perinteisiä oppikirjoja sekä nyt että tulevaisuudessa. Ero on määrässä ja tavassa, jolla oppikirjoihin suhtaudutaan.

”Oppikirjat ovat tiedon lähteitä muiden joukossa, ne eivät siis raamita opiskelua”, selittää rehtori Mari Suokas-Laaksonen.

Vasta kokeiltavaksi saatu Fuse on valinnaisaine, ja sen käyttötarkoitukset vielä rajattuja. Teknisestikin ollaan vasta alussa. Ryhmät puuhastelevat vielä perinteisessä tietokoneluokassa pöytäkoneilla ja käytävän lattialla. Lisää välineitä tosin on jo tulossa, esimerkiksi 3d-printteri.

Tulevaisuudessa Fuse voi olla yksi työväline muiden joukossa laajassa kirjossa oppiaineita luonnontieteistä taideaineisiin. Eikä se tietenkään ole ainoa esimerkki oppikirjattomuudesta muotoilua painottavassa koulussa.

Jutuntekopäivänä esimerkiksi kuudesluokkalaiset tutkivat Afrikkaa ilmiönä, kolmasluokkalaiset synnyttävät lohikäärmeitä – siis tekevät isoa sanataideprojektia – ja viitosluokkalaiset lähtevät retkelle elokuviin. Luokan seinien sisällä esimerkiksi matematiikan tunneilla ollaan aiempaa vähemmän kirjassa kiinni.

Oppikirjoista luopuminen jossain saattaa myös lisätä kirjoja koulussa muuten – siis tieto- ja kaunokirjallisuutta opetuksessa. Koulun kokeilussa on periaatteessa sama ajatus kuin opetussuunnitelmassa: luova ongelmanratkaisu.

”Tämä on nimenomaan positiivinen haaste. Testaamme, miten oppimisprosesseja voidaan kehittää”, rehtori sanoo.

Oppikirjaton koulu: Poikkilaaksosta lähdetään löytöretkelle poistumatta luokasta

Elät 1400-luvun lopulla, olette lähdössä ylihuomenna kohti Intiaa. Suunnitelkaa matkareitti.

Siinä tehtävä, jonka vuoksi Poikkilaakson ala-asteen koulun viides- ja kuudesluokkalaiset tutkivat merivirtoja maailmankartoista. Matkaa on valmisteltu viikkoja, on pohdittu maan muotoa ja suuria löytöretkeilijöitä ja ruuan varastointia itse suunniteltuun alukseen. Pian pestataan miehistö ja mennään – ensin matkalle historiaan ja sitten vähitellen tutustumaan nykypäivän Aasiaan.

Täällä Jollaksessa ollaan lähes luovuttu oppikirjoista – tavallaan. Alaluokkien vanhimmilla on oma kirja vain osassa vieraita kieliä. Matematiikkaa tehdään koneella. Opitut kokonaisuudet kertyvät vihkoihin ja tiedostoihin.

Se ei tarkoita, että kirjat eivät täälläkin olisi tärkeitä. Löytöretkelläkin saa valita, tutkiiko mieluummin Google Earthia vai perinteistä karttakirjaa. Kirjasto on kovassa käytössä, kun esimerkiksi äidinkielessä käytetään paljon kaunokirjallisuutta oppimateriaalina. Luokassa on pinossa uusia oppikirjojakin lähdemateriaaliksi.

Mitä oppilaat ajattelevat itse uudesta tavasta käydä koulua? Kännykkää on kuulemma kevyempi kantaa koko ajan mukana kuin kirjapinoa, se miellyttää. Ilmiöopetuksesta ollaan innoissaan. Tekniikka sen sijaan saisi toimia varmemmin ja on vähän tylsää, että jokin ohjelma esimerkiksi toimii vain tietokoneella muttei omalla kännykällä.

”Tässä oppii enemmän erilaisia asioita. Aiempi systeemi taas oli yksinkertaisempi”, arvioi Kalle Leikos.

Opettajat Annu Kostiainen ja Emma Gurung sanovat, että uudessa tavassa toimia on hyvää se, että hyvin erilaisia oppijoita voi opettaa yhdessä. Keskeistä on herätellä ajattelemaan, yksin ja ryhmässä.

Matematiikkaohjelmaa käyttävien yksilöllistä etenemistä on ihan teknisestikin helpompi pitää silmällä kuin kirjasta laskevien. Intiaan matkaavia ehtii niin ikään ohjata yksilöllisesti, vaikka ryhmässä on ihan tarkoituksella eri-ikäisiä opiskelijoita.

Entäpä kokeet, miten ne onnistuvat?

Vieraiden kielten sanakokeita tai äidinkielen oikeinkirjoituskokeita on kuten ennenkin. Matematiikassa oppilas voi itse päättää, koska on valmis esittelemään osaamistaan. Kokeen voi uusia niin monta kertaa kuin tarvitaan. Ilmiötunneilla kokeena voi toimia esitys, jonka oppilaat tekevät ryhmässä.

”Voi olla myös, että jaan materiaalin ja sanon, että näistä tulee erikseen arvioitava oppimistehtävä”, Gurung sanoo.

”Tai voi sanoa niinkin, että tässä nykyisessä tavassa kaikkea arvioidaan koko ajan”, Kostiainen sanoo.

Vanhempien voi olla aiempaa hankalampi seurata lapsensa etenemistä – lapset itse sen sijaan ovat entistä paremmin kartalla, mitä jo osaavat. Ja osaavat sanoa heti, miksi kannattaa toimia jollakin tavalla.

”Kun maailma muuttuu enemmän teknologiaa käyttäväksi, on hyödyllistä oppia nuorena itse käyttämään sitä”, sanoo Inka Karlsson.

Kouluton koulu: Tehtävänä perustaa kahvila ja tehdä siellä töitä

Kouluton koulu. Stadin ammattiopistossa on nyt sellainen, mutta mitä kummaa se tarkoittaa?

Esimerkiksi tätä: opiskelusta iso osa tapahtuu työpaikalla tai jossain muualla kuin ammattiopiston seinien sisällä. Niin kuin nyt täällä Maunula-talon rakennustyömaalla. Elmi Tenhunen, Tiia Viira, Jasmin Hedman avaavat tänne joulukuussa kahvilan, kun talo on valmis.

Nuorten naisten opiskelu on myös siinä mielessä ajalle tyypillistä, että he eivät suorita parhaillaan mitään perinteistä tutkintoa, vaan niin sanottuja nivelvaiheen opintoja. Niitä ovat esimerkiksi nuorten työpajat, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, avoimet ammattikoulut ja nämä syksyn kurssit, joista toisella perustetaan kahvilaa ja toisella opetellaan työelämää esimerkiksi siivous- ja turvallisuuspalveluja tarjoavassa Solissa.

Hedman on valmis leipuri-kondiittori. Tenhunen ja Viira ovat ylioppilaita, eivät siis vielä minkään ammattialan osaajia.

”Yritystoiminta kiinnostaa, haluan siitä lisää kokemusta”, Tenhunen sanoo.

Viira puolestaan miettii, että oikea työ kahvilassa voisi olla mukava.

”Minä pyrin kehittymään ammatillisesti. En työllistynyt heti valmistumisen jälkeen. Tätä kautta pääsen tapaamaan ihmisiä ja tekemään töitä oikeassa ympäristössä”, Hedman sanoo.

Yhtä hyvin kurssilla voisi olla esimerkiksi joku peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jäänyt tai aikuinen alanvaihtaja tai juuri toisen alan ammattiopinnot keskeyttänyt. Nuorin nivelvaiheen opinnoissa opiskeleva on 17, vanhin 63.

Viiden opiskelijan ryhmä avaa kahvilansa 22. joulukuuta. Sitä ennen suunnitellaan kaikki alusta asti. Vielä on esimerkiksi miettimättä mitä kaikkea kahvila tarjoaa. Itse tehtyjä leivonnaisia ja pavuista paikan päällä jauhettua kahvia nyt ainakin.

Kurssin aluksi opiskellaan perinteisesti oppilaitoksen tiloissa. Lukujärjestyksessä voi siis lukea esimerkiksi ravintolamatematiikka, hygienian perusteet tai barista-kurssi, mutta kaikki liittyy suoraan kahvilaan.

”Nämä voisivat olla osa ammatillista tutkintoa muutenkin. Mutta sillä on motivaation kannalta iso merkitys, että tietää heti, mihin näitä taitoja tarvitsee”, sanoo vararehtori Annukka Sorjonen.

Periaatteessa kurssi kestää puoli vuotta. Käytännössä kurssille saa tulla kesken tai siltä voi jatkaa jo aiemmin eteenpäin muihin opintoihin, jos sopiva suunta itselle löytyy. Kurssilla opittua voi käyttää hyväkseen tulevissa opinnoissa. Vaikka paljon tehdään ryhmässä, eteneminen on mahdollisimman yksilöllistä.

”Tänne oli todella matala kynnys tulla”, Hedman sanoo.

Digiohjelma tuo kouluihin koneita

 Helsinki päätti keväällä nelivuotisesta koulujen digitalisaatio-ohjelmasta. 37 miljoonalla hankitaan esimerkiksi uusia koneita, pannaan tietoverkot kuntoon ja koulutetaan opettajia uuteen tekniikkaan.

 Uusia opetusmenetelmiä kehitetään erityisesti kokeilukouluissa. Toinen keskeinen asia on asiantuntijaopettajien verkosto, johon kuuluvat opettajat jakavat ja kehittävät edelleen eri kouluissa keksittyjä uusia käytäntöjä.

 Syksyllä syntyi poliittinen kiista mittareista, joilla seurataan digitalisaatiossa onnistumista. Opettajien arvostelu auttoi, sillä nyt mittareitakin kehitetään ensin kokeilukouluissa ja niistä päätetään vasta myöhemmin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nuoret kiinalaiset matkailijat haluavat Suomesta mustikkapiirakkaa ja prinsessa Leian koruja – ”He ostivat 42 000 euron edestä kelloja ja koruja

    2. 2

      Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”

    4. 4

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    7. 7

      Meteoriitti teki tiilikattoon reiän ja lävisti viisi senttiä paksun lankkulattian – Suomessa meteoriitit ovat lojuneet nurkissa ja päätyneet lasten leikkeihin

    8. 8

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    9. 9

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    10. 10

      Katossa reikä ja kellarissa vettä – pala suomalais-virolaista kulttuurihistoriaa uhkaa tuhoutua rakennusyhtiön omistuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    5. 5

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    6. 6

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    8. 8

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää