Valikko
Kaupunki

Jouluvalot syttyvät tänään Aleksilla – näin Helsingin paraatikatu muuttui jalankulkijoiden valtakunnaksi

”On vain ajan kysymys, kun Kaivokatu ja Mannerheimintien eteläpää rakennetaan kävelijöille”, sanoo tutkija.

Kirjakaupan näyteikkunassa ei Aleksanterinkadulla ole enää kirjoja. Ei niitä ole Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa toisenkaan kirjakaupan ikkunassa. Niiden tilan on ottaneet mainokset ja kahvila.

”Vain luuserit tekee kirjoja nykyään”, Janne Viitamies tokaisee.

Hän seisoo Stockmannin tavaratalon ja Tallbergin talon välissä ja katsoo itään. Siellä jo jouluvaloja keskiviikkona ripustettiin, Unioninkadun ja Fabianinkadun kulmilla. Tänään sunnuntaina ne sytytetään.

Juhlakulkue ja jalankulkijat valtaavat Aleksanterinkadun. Raitiovaunut, taksit ja huoltoajo eivät kadulle pääse. Katu otetaan kokonaan juhlan haltuun. Aina Aleksi ei ole ollut kansalaistilaa. 1978 Elävän musiikin yhdistys (Elmu) kampanjoi katusoiton vapauttamiseksi, siitä alkoi oikeastaan kehitys, joka on johtanut tähän päivään: katu on ihmisten, ei vain autojen.

Filosofian tohtori Janne Viitamies julkaisi tutkimuksensa kirjana syksyllä: Kenen Aleksi, sen Helsinki – Kluuvin kävelykatutaistelut 1968–2003 (M&P Paino Oy, 2016).

Kävely-Helsingin historia alkaa siitä, missä Viitamies suunnilleen seisoo – Kolmen sepän patsaalta Aleksin ja Mannerheimintien kulmauksesta. Se oli paikka, jossa autot ydinkeskustassa ensimmäisen kerran siirrettiin syrjään vuonna 1980. Entinen ajoväylä Aleksilta Mannerheimintielle korvattiin jalankululle omistetulla Kolmen sepän aukiolla.

Jo vuonna 1970 Aleksilla kokeiltiin osittaista kävelykatua, kun kävelytilaa levennettiin merkitsemällä ajoväylän laidat kävelytilaksi. Jalkakäytävien reunat pysyivät kuitenkin entisellään, ja kokeilu epäonnistui.

Sittemmin Aleksanterinkadun koko länsipuoli Senaatintorilta Mannerheimintieltä on rauhoitettu yksityisautoilulta. Ydinkeskustassa Kluuvikatu, Yliopistonkatu, Mikonkatu, Kalevankatu ja viimeisimpänä Keskuskatu on muutettu kokonaan tai osittain kävelykaduiksi.

Lisää on tulossa, mikäli Janne Viitamiehen ennustus toteutuu: ”On mielenkiintoista nähdä, kun Keski-Pasila valmistuu, miten nämä vastaavat haasteeseen?”

”Väitän, että on vain ajan kysymys, kun Kaivokatu ja Mannerheimintien eteläpää rakennetaan kävelijöille”, Viitamies ennustaa.

Ketkä nämä? Mihin haasteeseen?

Janne Viitamiehen kirja Kenen Aleksi, sen Helsinki on kommentti ja jatke Vilhelm Helanderin ja Mikael Sundmanin pamflettiin Kenen Helsinki – raportti kantakaupungista 1970. (WSOY 1970).

Helanderin ja Sundmanin kirja sisälsi ajan hengen mukaisen vaatimuksen kaupunkisuunnittelusta, joka ottaa huomioon ihmisen, ja nimenomaan kaupungilla kävelevän ihmisen. Aleksillakin vallitsi autovalta.

Kapitalismi syntyi Suomessa 1800-luvulla paperikoneiden sylkiessä rahaa Kuusankoskella, Valkeakoskella ja Lauritsalassa. Suomen finanssikeskus rakentui pikku hiljaa Aleksanterinkadulle, jossa liikepankkien komeat pääkonttorit koristivat kadunvarsia 1990-luvulle asti.

Sitten tulivat taantuma ja lopulta lama.

”Pankit kaatuivat ja fuusioituvat. Tapahtui muutakin, digitalisaatio kehittyi, eikä pankkien kilpailu enää perustunut prameisiin palatseihin. Aleksi muuttui kauppiaiden ja kuluttajien kaduksi”, Janne Viitamies sanoo.

Kauppiaidenkin myötämielisyys autojen häätämiseksi Aleksilta lisääntyi, kun jalkakäytävien leventäminen tehtiin pieteetillä ja kun luolapysäköintiä luvattiin lisätä reippaasti.

Keski-Pasilan tulevaisuudessa asettamaan haasteeseen vastaavat siis Aleksanterinkadun ja muun Helsingin ydinkeskustan kauppiaat. Viitamies väittää suurimman osan heistä haluavan kadut jalankulkijoille.

Sama on trendi monien suurkaupunkien ydinkeskustoissa – jalankulkua suositaan autoilun kustannuksella. New Yorkissa pormestari Michael Bloombergin (2002–2013) ja liikennekomissaari Janette Sadik-Khanin (2007–2013) kausilla Manhattanin jalkakäytäviä levennettiin entisestään. Ajoväylät kapenivat ja ajonopeudet alenivat.

Viimeksi tänä vuonna Helsingissä tehtiin valtuustossa päätös, jolla yksityisautoilu häädetään Hämeentien eteläosasta, Hakaniemestä Kurviin. Kalasatamasta Laajasaloon rakennettaville Kruunusilloille autoja ei päästetä alun perinkään. Vastikään valtuustossa hyväksytty Helsingin yleiskaava 2050 perustuu ajatukselle, että ihmiset liikkuvat yhä enempi raideliikenteen matkassa.

Ydinkeskustan sisäpihoja katetaan kaupoiksi, virastot on häädetty Torikortteleista ”elävöittämisen” nimissä. Julkiset sisä- ja ulkotilat kuuluttavat kilpaa kuuluvansa ihmisille. Käsitteestä ”kaupunkilaisten olohuone” on jo tullut jopa klisee. Olohuoneen sijasta Viitamies suosii toista termiä.

”Ennen katu käsitettiin ’väyläksi’. Nyt se on enemmänkin ’paikka’, jossa ihmiset kävelevät, viettävät aikaansa, tapaavat toisiaan, kokoontuvat.”

Manhattanin Times Squarella kulkee päivittäin 400 000 ihmistä. Aleksin ja Keskuskadun kulman ohittaa päivässä 100 000 ihmistä. Ylhäällä Helsingin World Trade Centerin katonrajassa on kamera, joka laskee. Tai ”konenäkö” niin kuin Viitamies ilmaisee.

Käveltävät kadut ovat liikehuoneistojen elinehto. Se ei tarkoita autojen poistumista alueelta. Päin vastoin, Viitamies muistuttaa, että autoja on Helsingin ydinkeskustassa enemmän kuin koskaan aiemmin – parkkihalleissa. Niitä ovat rakennuttaneet Aleksin nykyiset kiinteistönomistajat eli vakuutus- ja sijoitusyhtiöt: Ilmarinen, Keva, Sponda...

Jalkakäytävällä istuu kerjäläinen. Kerjäläiset ja Louis Vuittonin myymälät viihtyvät Viitamiehen mukaan samassa paikassa, siellä, missä raha liikkuu. Eivät kuitenkaan kehäteiden automarketeissa, vaan yksilöllisyyttä korostavammissa ”paikoissa – suurten kaupunkien kävelykeskustoissa.”

”Tuleva kilpailuasetelma Pasilan kanssa pakottaa rakentamaan kadut yhä viihtyisämmiksi ja käveltävämmiksi, jotta kaupat pysyvät täällä. Niiden takiahan täällä käydään”, Janne Viitamies sanoo.

Kauppa se on kun kannattaa, kuuluu vanha sanonta. Aleksilla kauppa käy ja raha vaihtaa omistajaa. Kenen Aleksi, sen joulu.

Joulukadun avajaisten ohjelma alkaa Senaatintorilla kello 15. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sytyttää Aleksin jouluvalot kello 16. Paraati kello 16–17.

Aleksanterinkatu ja joulu

 Katu nimettiin 1833 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n mukaan. Ennen sitä, Ruotsin vallan aikana katu oli itäiseltä osuudeltaan nimeltään Suurkatu (Storgatan) tai Kuninkaankatu (Kungsgatan).

 Puhekielinen kutsumanimi Aleksi.

 Vilkas kaupankäynnin keskus.

 Ulottuu kauppias Julius Tallbergin kunniaksi 1932 pystytetyltä Kolmen sepän patsaalta Päävartiolle Pohjoisrantaan.

 Merkittäviä rakennuksia Valtioneuvoston linna, Cederholmin talo – Helsingin vanhimpana pidetty kivitalo, Helsingin yliopiston päärakennus, Nordean pääkonttori, World Trade Center, Tallbergin talo, Stockmannin tavaratalo, Vanha ylioppilastalo.

 Helsingin ensimmäiset liikennevalot asennettiin Mikonkadun kulmaukseen 1951.

 Aleksista on puuhattu kävelykatua 1960-luvulta. Asiaa ajoivat muun muassa Helsinki-seura ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö. Vuonna 1970 kokeiltiin osittaista kävelykatua. Nykyisin Aleksilla kulkevat raitiovaunut ja taksit sekä rajoitetusti huoltoajoneuvot. Jalkakäytävien levennys valmistui 1982.

 Suomen virallinen joulukatu vuodesta 1949. Aleksi koristettiin kuusiköynnöksin kolmen kilometrin matkalta, 4 000 lampulla ja 4 000 joulupukilla näyteikkunoissa.

 Suomen ensimmäinen joulukatu avattiin kuitenkin Kluuvikadulle 1930.

 Aleksin ”A:n muotoisten” lamppuripustusten jono on Museoviraston suojelema.

 Aleksin joulukatu avataan nykyisin viikko ennen 1. adventtisunnuntaita. Valot sammutetaan tammikuun lopussa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kauppa
  • Helsinki
  • Liikenne
  • Autot
  • käveleminen
  • Raha
  • Joulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    2. 2

      Tukholmalaislähiön mellakasta kohistaan maailmalla – Ruotsissa pohditaan poliisin aseenkäyttöä ja tapahtumien vaikutusta maakuvaan

    3. 3

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    4. 4

      Marine Le Pen teki ovelan huivitempun – Libanonissa sen käyttöä ei vaadita kuin erikoistapauksissa

    5. 5

      Supersuosittu amerikkalaisjuontaja irvaili Trumpille ”Suomen Godzilla-hyökkäyksellä”

    6. 6

      Parhaissa purkkisalsoissa rouskuu tuore tomaatti, pahimmat ovat kuin ketsuppia – HS:n salsavertailussa paljastui hurjia laatueroja

    7. 7

      Yllätyshyökkäyksien torjuntaan erikoistuva tuhannen varusmiehen joukko aloittaa koulutuksen kesällä – valitut saavat tiedon pian

    8. 8

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    9. 9

      Television uutuussarjasta valitusvyöry Britanniassa: päähenkilön puheesta ei saa selvää

    10. 10

      Vasemmisto esittää Bernerille epäluottamuslausetta Finavian sijoitustappioiden vuoksi – ”Bernerin toiminta ansaitsee tulla läpivalaistuksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Miksei poliisi tullut paikalle, kun 15-vuotias sipoolaispoika pahoinpideltiin? Ylikomisario vastaa

    3. 3

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    4. 4

      Supersuosittu amerikkalaisjuontaja irvaili Trumpille ”Suomen Godzilla-hyökkäyksellä”

    5. 5

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    6. 6

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    7. 7

      Perusterveestä Kaisa Tolosesta, 52, tuli sairas työtön kuudessa vuodessa: ”Tulevaisuuteni jäi Mikkolan kouluun”

    8. 8

      Tunnettu professori: Kova rasva ei olekaan haitallista sydämelle – suomalaisasiantuntijat ovat täysin eri mieltä

    9. 9

      Tänään tv:ssä: Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä ja palasi kotiin

    10. 10

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    4. 4

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Jäätyneenä Vuosaaresta löytynyt koiranpentu ”lopetettiin asianmukaisesti” – tapaus herätti raivoa jopa alamaailmaa myöten

    10. 10

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    11. Näytä lisää