Kaupunki

Jouluvalot syttyvät tänään Aleksilla – näin Helsingin paraatikatu muuttui jalankulkijoiden valtakunnaksi

”On vain ajan kysymys, kun Kaivokatu ja Mannerheimintien eteläpää rakennetaan kävelijöille”, sanoo tutkija.

Kirjakaupan näyteikkunassa ei Aleksanterinkadulla ole enää kirjoja. Ei niitä ole Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa toisenkaan kirjakaupan ikkunassa. Niiden tilan on ottaneet mainokset ja kahvila.

”Vain luuserit tekee kirjoja nykyään”, Janne Viitamies tokaisee.

Hän seisoo Stockmannin tavaratalon ja Tallbergin talon välissä ja katsoo itään. Siellä jo jouluvaloja keskiviikkona ripustettiin, Unioninkadun ja Fabianinkadun kulmilla. Tänään sunnuntaina ne sytytetään.

Juhlakulkue ja jalankulkijat valtaavat Aleksanterinkadun. Raitiovaunut, taksit ja huoltoajo eivät kadulle pääse. Katu otetaan kokonaan juhlan haltuun. Aina Aleksi ei ole ollut kansalaistilaa. 1978 Elävän musiikin yhdistys (Elmu) kampanjoi katusoiton vapauttamiseksi, siitä alkoi oikeastaan kehitys, joka on johtanut tähän päivään: katu on ihmisten, ei vain autojen.

Filosofian tohtori Janne Viitamies julkaisi tutkimuksensa kirjana syksyllä: Kenen Aleksi, sen Helsinki – Kluuvin kävelykatutaistelut 1968–2003 (M&P Paino Oy, 2016).

Kävely-Helsingin historia alkaa siitä, missä Viitamies suunnilleen seisoo – Kolmen sepän patsaalta Aleksin ja Mannerheimintien kulmauksesta. Se oli paikka, jossa autot ydinkeskustassa ensimmäisen kerran siirrettiin syrjään vuonna 1980. Entinen ajoväylä Aleksilta Mannerheimintielle korvattiin jalankululle omistetulla Kolmen sepän aukiolla.

Jo vuonna 1970 Aleksilla kokeiltiin osittaista kävelykatua, kun kävelytilaa levennettiin merkitsemällä ajoväylän laidat kävelytilaksi. Jalkakäytävien reunat pysyivät kuitenkin entisellään, ja kokeilu epäonnistui.

Sittemmin Aleksanterinkadun koko länsipuoli Senaatintorilta Mannerheimintieltä on rauhoitettu yksityisautoilulta. Ydinkeskustassa Kluuvikatu, Yliopistonkatu, Mikonkatu, Kalevankatu ja viimeisimpänä Keskuskatu on muutettu kokonaan tai osittain kävelykaduiksi.

Lisää on tulossa, mikäli Janne Viitamiehen ennustus toteutuu: ”On mielenkiintoista nähdä, kun Keski-Pasila valmistuu, miten nämä vastaavat haasteeseen?”

”Väitän, että on vain ajan kysymys, kun Kaivokatu ja Mannerheimintien eteläpää rakennetaan kävelijöille”, Viitamies ennustaa.

Ketkä nämä? Mihin haasteeseen?

Janne Viitamiehen kirja Kenen Aleksi, sen Helsinki on kommentti ja jatke Vilhelm Helanderin ja Mikael Sundmanin pamflettiin Kenen Helsinki – raportti kantakaupungista 1970. (WSOY 1970).

Helanderin ja Sundmanin kirja sisälsi ajan hengen mukaisen vaatimuksen kaupunkisuunnittelusta, joka ottaa huomioon ihmisen, ja nimenomaan kaupungilla kävelevän ihmisen. Aleksillakin vallitsi autovalta.

Kapitalismi syntyi Suomessa 1800-luvulla paperikoneiden sylkiessä rahaa Kuusankoskella, Valkeakoskella ja Lauritsalassa. Suomen finanssikeskus rakentui pikku hiljaa Aleksanterinkadulle, jossa liikepankkien komeat pääkonttorit koristivat kadunvarsia 1990-luvulle asti.

Sitten tulivat taantuma ja lopulta lama.

”Pankit kaatuivat ja fuusioituvat. Tapahtui muutakin, digitalisaatio kehittyi, eikä pankkien kilpailu enää perustunut prameisiin palatseihin. Aleksi muuttui kauppiaiden ja kuluttajien kaduksi”, Janne Viitamies sanoo.

Kauppiaidenkin myötämielisyys autojen häätämiseksi Aleksilta lisääntyi, kun jalkakäytävien leventäminen tehtiin pieteetillä ja kun luolapysäköintiä luvattiin lisätä reippaasti.

Keski-Pasilan tulevaisuudessa asettamaan haasteeseen vastaavat siis Aleksanterinkadun ja muun Helsingin ydinkeskustan kauppiaat. Viitamies väittää suurimman osan heistä haluavan kadut jalankulkijoille.

Sama on trendi monien suurkaupunkien ydinkeskustoissa – jalankulkua suositaan autoilun kustannuksella. New Yorkissa pormestari Michael Bloombergin (2002–2013) ja liikennekomissaari Janette Sadik-Khanin (2007–2013) kausilla Manhattanin jalkakäytäviä levennettiin entisestään. Ajoväylät kapenivat ja ajonopeudet alenivat.

Viimeksi tänä vuonna Helsingissä tehtiin valtuustossa päätös, jolla yksityisautoilu häädetään Hämeentien eteläosasta, Hakaniemestä Kurviin. Kalasatamasta Laajasaloon rakennettaville Kruunusilloille autoja ei päästetä alun perinkään. Vastikään valtuustossa hyväksytty Helsingin yleiskaava 2050 perustuu ajatukselle, että ihmiset liikkuvat yhä enempi raideliikenteen matkassa.

Ydinkeskustan sisäpihoja katetaan kaupoiksi, virastot on häädetty Torikortteleista ”elävöittämisen” nimissä. Julkiset sisä- ja ulkotilat kuuluttavat kilpaa kuuluvansa ihmisille. Käsitteestä ”kaupunkilaisten olohuone” on jo tullut jopa klisee. Olohuoneen sijasta Viitamies suosii toista termiä.

”Ennen katu käsitettiin ’väyläksi’. Nyt se on enemmänkin ’paikka’, jossa ihmiset kävelevät, viettävät aikaansa, tapaavat toisiaan, kokoontuvat.”

Manhattanin Times Squarella kulkee päivittäin 400 000 ihmistä. Aleksin ja Keskuskadun kulman ohittaa päivässä 100 000 ihmistä. Ylhäällä Helsingin World Trade Centerin katonrajassa on kamera, joka laskee. Tai ”konenäkö” niin kuin Viitamies ilmaisee.

Käveltävät kadut ovat liikehuoneistojen elinehto. Se ei tarkoita autojen poistumista alueelta. Päin vastoin, Viitamies muistuttaa, että autoja on Helsingin ydinkeskustassa enemmän kuin koskaan aiemmin – parkkihalleissa. Niitä ovat rakennuttaneet Aleksin nykyiset kiinteistönomistajat eli vakuutus- ja sijoitusyhtiöt: Ilmarinen, Keva, Sponda...

Jalkakäytävällä istuu kerjäläinen. Kerjäläiset ja Louis Vuittonin myymälät viihtyvät Viitamiehen mukaan samassa paikassa, siellä, missä raha liikkuu. Eivät kuitenkaan kehäteiden automarketeissa, vaan yksilöllisyyttä korostavammissa ”paikoissa – suurten kaupunkien kävelykeskustoissa.”

”Tuleva kilpailuasetelma Pasilan kanssa pakottaa rakentamaan kadut yhä viihtyisämmiksi ja käveltävämmiksi, jotta kaupat pysyvät täällä. Niiden takiahan täällä käydään”, Janne Viitamies sanoo.

Kauppa se on kun kannattaa, kuuluu vanha sanonta. Aleksilla kauppa käy ja raha vaihtaa omistajaa. Kenen Aleksi, sen joulu.

Joulukadun avajaisten ohjelma alkaa Senaatintorilla kello 15. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sytyttää Aleksin jouluvalot kello 16. Paraati kello 16–17.

Aleksanterinkatu ja joulu

 Katu nimettiin 1833 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n mukaan. Ennen sitä, Ruotsin vallan aikana katu oli itäiseltä osuudeltaan nimeltään Suurkatu (Storgatan) tai Kuninkaankatu (Kungsgatan).

 Puhekielinen kutsumanimi Aleksi.

 Vilkas kaupankäynnin keskus.

 Ulottuu kauppias Julius Tallbergin kunniaksi 1932 pystytetyltä Kolmen sepän patsaalta Päävartiolle Pohjoisrantaan.

 Merkittäviä rakennuksia Valtioneuvoston linna, Cederholmin talo – Helsingin vanhimpana pidetty kivitalo, Helsingin yliopiston päärakennus, Nordean pääkonttori, World Trade Center, Tallbergin talo, Stockmannin tavaratalo, Vanha ylioppilastalo.

 Helsingin ensimmäiset liikennevalot asennettiin Mikonkadun kulmaukseen 1951.

 Aleksista on puuhattu kävelykatua 1960-luvulta. Asiaa ajoivat muun muassa Helsinki-seura ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö. Vuonna 1970 kokeiltiin osittaista kävelykatua. Nykyisin Aleksilla kulkevat raitiovaunut ja taksit sekä rajoitetusti huoltoajoneuvot. Jalkakäytävien levennys valmistui 1982.

 Suomen virallinen joulukatu vuodesta 1949. Aleksi koristettiin kuusiköynnöksin kolmen kilometrin matkalta, 4 000 lampulla ja 4 000 joulupukilla näyteikkunoissa.

 Suomen ensimmäinen joulukatu avattiin kuitenkin Kluuvikadulle 1930.

 Aleksin ”A:n muotoisten” lamppuripustusten jono on Museoviraston suojelema.

 Aleksin joulukatu avataan nykyisin viikko ennen 1. adventtisunnuntaita. Valot sammutetaan tammikuun lopussa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kauppa
  • Helsinki
  • Liikenne
  • Autot
  • käveleminen
  • Raha
  • Joulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    3. 3

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    4. 4

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    5. 5

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Varokaa ansaa: ovatko Kiina ja Yhdysvallat samalla tuhon tiellä kuin Ateena ja Sparta?

    8. 8

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    9. 9

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    10. 10

      Helsingin tulee jatkossakin tarjota puitteet turvalliselle ja hyvälle elämälle – mallia voisi ottaa Vuosaaresta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää