Valikko
Kaupunki

Jouluvalot syttyvät tänään Aleksilla – näin Helsingin paraatikatu muuttui jalankulkijoiden valtakunnaksi

”On vain ajan kysymys, kun Kaivokatu ja Mannerheimintien eteläpää rakennetaan kävelijöille”, sanoo tutkija.

Kirjakaupan näyteikkunassa ei Aleksanterinkadulla ole enää kirjoja. Ei niitä ole Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa toisenkaan kirjakaupan ikkunassa. Niiden tilan on ottaneet mainokset ja kahvila.

”Vain luuserit tekee kirjoja nykyään”, Janne Viitamies tokaisee.

Hän seisoo Stockmannin tavaratalon ja Tallbergin talon välissä ja katsoo itään. Siellä jo jouluvaloja keskiviikkona ripustettiin, Unioninkadun ja Fabianinkadun kulmilla. Tänään sunnuntaina ne sytytetään.

Juhlakulkue ja jalankulkijat valtaavat Aleksanterinkadun. Raitiovaunut, taksit ja huoltoajo eivät kadulle pääse. Katu otetaan kokonaan juhlan haltuun. Aina Aleksi ei ole ollut kansalaistilaa. 1978 Elävän musiikin yhdistys (Elmu) kampanjoi katusoiton vapauttamiseksi, siitä alkoi oikeastaan kehitys, joka on johtanut tähän päivään: katu on ihmisten, ei vain autojen.

Filosofian tohtori Janne Viitamies julkaisi tutkimuksensa kirjana syksyllä: Kenen Aleksi, sen Helsinki – Kluuvin kävelykatutaistelut 1968–2003 (M&P Paino Oy, 2016).

Kävely-Helsingin historia alkaa siitä, missä Viitamies suunnilleen seisoo – Kolmen sepän patsaalta Aleksin ja Mannerheimintien kulmauksesta. Se oli paikka, jossa autot ydinkeskustassa ensimmäisen kerran siirrettiin syrjään vuonna 1980. Entinen ajoväylä Aleksilta Mannerheimintielle korvattiin jalankululle omistetulla Kolmen sepän aukiolla.

Jo vuonna 1970 Aleksilla kokeiltiin osittaista kävelykatua, kun kävelytilaa levennettiin merkitsemällä ajoväylän laidat kävelytilaksi. Jalkakäytävien reunat pysyivät kuitenkin entisellään, ja kokeilu epäonnistui.

Sittemmin Aleksanterinkadun koko länsipuoli Senaatintorilta Mannerheimintieltä on rauhoitettu yksityisautoilulta. Ydinkeskustassa Kluuvikatu, Yliopistonkatu, Mikonkatu, Kalevankatu ja viimeisimpänä Keskuskatu on muutettu kokonaan tai osittain kävelykaduiksi.

Lisää on tulossa, mikäli Janne Viitamiehen ennustus toteutuu: ”On mielenkiintoista nähdä, kun Keski-Pasila valmistuu, miten nämä vastaavat haasteeseen?”

”Väitän, että on vain ajan kysymys, kun Kaivokatu ja Mannerheimintien eteläpää rakennetaan kävelijöille”, Viitamies ennustaa.

Ketkä nämä? Mihin haasteeseen?

Janne Viitamiehen kirja Kenen Aleksi, sen Helsinki on kommentti ja jatke Vilhelm Helanderin ja Mikael Sundmanin pamflettiin Kenen Helsinki – raportti kantakaupungista 1970. (WSOY 1970).

Helanderin ja Sundmanin kirja sisälsi ajan hengen mukaisen vaatimuksen kaupunkisuunnittelusta, joka ottaa huomioon ihmisen, ja nimenomaan kaupungilla kävelevän ihmisen. Aleksillakin vallitsi autovalta.

Kapitalismi syntyi Suomessa 1800-luvulla paperikoneiden sylkiessä rahaa Kuusankoskella, Valkeakoskella ja Lauritsalassa. Suomen finanssikeskus rakentui pikku hiljaa Aleksanterinkadulle, jossa liikepankkien komeat pääkonttorit koristivat kadunvarsia 1990-luvulle asti.

Sitten tulivat taantuma ja lopulta lama.

”Pankit kaatuivat ja fuusioituvat. Tapahtui muutakin, digitalisaatio kehittyi, eikä pankkien kilpailu enää perustunut prameisiin palatseihin. Aleksi muuttui kauppiaiden ja kuluttajien kaduksi”, Janne Viitamies sanoo.

Kauppiaidenkin myötämielisyys autojen häätämiseksi Aleksilta lisääntyi, kun jalkakäytävien leventäminen tehtiin pieteetillä ja kun luolapysäköintiä luvattiin lisätä reippaasti.

Keski-Pasilan tulevaisuudessa asettamaan haasteeseen vastaavat siis Aleksanterinkadun ja muun Helsingin ydinkeskustan kauppiaat. Viitamies väittää suurimman osan heistä haluavan kadut jalankulkijoille.

Sama on trendi monien suurkaupunkien ydinkeskustoissa – jalankulkua suositaan autoilun kustannuksella. New Yorkissa pormestari Michael Bloombergin (2002–2013) ja liikennekomissaari Janette Sadik-Khanin (2007–2013) kausilla Manhattanin jalkakäytäviä levennettiin entisestään. Ajoväylät kapenivat ja ajonopeudet alenivat.

Viimeksi tänä vuonna Helsingissä tehtiin valtuustossa päätös, jolla yksityisautoilu häädetään Hämeentien eteläosasta, Hakaniemestä Kurviin. Kalasatamasta Laajasaloon rakennettaville Kruunusilloille autoja ei päästetä alun perinkään. Vastikään valtuustossa hyväksytty Helsingin yleiskaava 2050 perustuu ajatukselle, että ihmiset liikkuvat yhä enempi raideliikenteen matkassa.

Ydinkeskustan sisäpihoja katetaan kaupoiksi, virastot on häädetty Torikortteleista ”elävöittämisen” nimissä. Julkiset sisä- ja ulkotilat kuuluttavat kilpaa kuuluvansa ihmisille. Käsitteestä ”kaupunkilaisten olohuone” on jo tullut jopa klisee. Olohuoneen sijasta Viitamies suosii toista termiä.

”Ennen katu käsitettiin ’väyläksi’. Nyt se on enemmänkin ’paikka’, jossa ihmiset kävelevät, viettävät aikaansa, tapaavat toisiaan, kokoontuvat.”

Manhattanin Times Squarella kulkee päivittäin 400 000 ihmistä. Aleksin ja Keskuskadun kulman ohittaa päivässä 100 000 ihmistä. Ylhäällä Helsingin World Trade Centerin katonrajassa on kamera, joka laskee. Tai ”konenäkö” niin kuin Viitamies ilmaisee.

Käveltävät kadut ovat liikehuoneistojen elinehto. Se ei tarkoita autojen poistumista alueelta. Päin vastoin, Viitamies muistuttaa, että autoja on Helsingin ydinkeskustassa enemmän kuin koskaan aiemmin – parkkihalleissa. Niitä ovat rakennuttaneet Aleksin nykyiset kiinteistönomistajat eli vakuutus- ja sijoitusyhtiöt: Ilmarinen, Keva, Sponda...

Jalkakäytävällä istuu kerjäläinen. Kerjäläiset ja Louis Vuittonin myymälät viihtyvät Viitamiehen mukaan samassa paikassa, siellä, missä raha liikkuu. Eivät kuitenkaan kehäteiden automarketeissa, vaan yksilöllisyyttä korostavammissa ”paikoissa – suurten kaupunkien kävelykeskustoissa.”

”Tuleva kilpailuasetelma Pasilan kanssa pakottaa rakentamaan kadut yhä viihtyisämmiksi ja käveltävämmiksi, jotta kaupat pysyvät täällä. Niiden takiahan täällä käydään”, Janne Viitamies sanoo.

Kauppa se on kun kannattaa, kuuluu vanha sanonta. Aleksilla kauppa käy ja raha vaihtaa omistajaa. Kenen Aleksi, sen joulu.

Joulukadun avajaisten ohjelma alkaa Senaatintorilla kello 15. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sytyttää Aleksin jouluvalot kello 16. Paraati kello 16–17.

Aleksanterinkatu ja joulu

 Katu nimettiin 1833 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n mukaan. Ennen sitä, Ruotsin vallan aikana katu oli itäiseltä osuudeltaan nimeltään Suurkatu (Storgatan) tai Kuninkaankatu (Kungsgatan).

 Puhekielinen kutsumanimi Aleksi.

 Vilkas kaupankäynnin keskus.

 Ulottuu kauppias Julius Tallbergin kunniaksi 1932 pystytetyltä Kolmen sepän patsaalta Päävartiolle Pohjoisrantaan.

 Merkittäviä rakennuksia Valtioneuvoston linna, Cederholmin talo – Helsingin vanhimpana pidetty kivitalo, Helsingin yliopiston päärakennus, Nordean pääkonttori, World Trade Center, Tallbergin talo, Stockmannin tavaratalo, Vanha ylioppilastalo.

 Helsingin ensimmäiset liikennevalot asennettiin Mikonkadun kulmaukseen 1951.

 Aleksista on puuhattu kävelykatua 1960-luvulta. Asiaa ajoivat muun muassa Helsinki-seura ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö. Vuonna 1970 kokeiltiin osittaista kävelykatua. Nykyisin Aleksilla kulkevat raitiovaunut ja taksit sekä rajoitetusti huoltoajoneuvot. Jalkakäytävien levennys valmistui 1982.

 Suomen virallinen joulukatu vuodesta 1949. Aleksi koristettiin kuusiköynnöksin kolmen kilometrin matkalta, 4 000 lampulla ja 4 000 joulupukilla näyteikkunoissa.

 Suomen ensimmäinen joulukatu avattiin kuitenkin Kluuvikadulle 1930.

 Aleksin ”A:n muotoisten” lamppuripustusten jono on Museoviraston suojelema.

 Aleksin joulukatu avataan nykyisin viikko ennen 1. adventtisunnuntaita. Valot sammutetaan tammikuun lopussa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kauppa
  • Helsinki
  • Liikenne
  • Autot
  • käveleminen
  • Raha
  • Joulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    2. 2

      Porvoossa harvinainen nujakka: Venekuntien satamatappelu johti törmäykseen merellä ja takaa-ajoon Porvoonjoen suulla

    3. 3

      Sipilän keskusta on vajonnut takaisin lähes kannatuksensa lähtökuoppaan – Mitä tapahtui?

    4. 4

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    5. 5

      Atte Jääskeläinen vihjaa HS:n haastattelussa, että Yle voi irtautua Julkisen sanan neuvostosta

    6. 6

      Jussi Halla-aho haluaa unohtaa unohdetun kansan – minkä puolueen johtoon hän oikein pyrkii?

    7. 7

      Putinin ja Trumpin kaltaiset mafiaveljet voittavat, kun kukaan ei enää usko mihinkään

    8. 8

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    9. 9

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    10. 10

      Katkokävelyä lääkehuurussa ja nimi hukassa, sijainti hämärän peitossa ja housut virtsassa – HS seurasi poliisin päättymätöntä tehtävää Helsingin keskustan ja Kisahallin putkan välillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    2. 2

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    3. 3

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    4. 4

      Suomeen paennut nigerialaisnainen kertoo poikajoukon polttaneen hänen tyttöystävänsä hengiltä – veivätkö tulkkausongelmat turvapaikan?

    5. 5

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    6. 6

      Aki Kaurismäki selitti suomalaisia sanontoja brittilehdelle: ”Brexit-propagandaa levittäneet katosivat kuin pieru Saharaan”

    7. 7

      Mitä on pikaruoka ilman lihaa? HS testasi ”sipsikaljavegaanin” kanssa Fafa’sin, Hesburgerin ja Kotipizzan vegaanimätöt

    8. 8

      Tuleva pormestari Jan Vapaa­vuori lyttää maakunta­uudistuksen, vaikka hänen oma puolueensa on ollut päättämässä siitä – ”Haitallisin uudistus miesmuistiin”

    9. 9

      Porvoossa harvinainen nujakka: Venekuntien satamatappelu johti törmäykseen merellä ja takaa-ajoon Porvoonjoen suulla

    10. 10

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    5. 5

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    6. 6

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    7. 7

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    8. 8

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    11. Näytä lisää