Kaupunki    |   HS-analyysi

Tässä ovat kolme estettä, joihin sote-uudistus voi pääkaupunkiseudulla kompuroida

Pääkaupunkiseudun isot kaupungit arvostelivat sote-uudistusta. Miten mallia pystytään nyt valmistelemaan? Uusimaa on myöhässä, ja uudistuksille tulee kiire.

Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit sanoivat juuri enemmän tai vähemmän selkeästi sote-uudistukselle ”ei kiitos”. Selvitimme, onko lausunnoilla mitään merkitystä. Onko Uudenmaan ylipäätään mahdollista kiriä valmisteluissa kiinni muun Suomen etumatkaa?

Nämä kolme ongelmaa haittaavat täällä soten syntyä – ja näin vallankäyttäjät ajattelevat ongelmien ratkeavan.

1. Suuret kaupungit lähtevät puolustusasemista

”Uudistuksesta tulisi nyt esitetyssä muodossaan luopua”, lausui Espoo tulevasta sote- ja maakuntauudistuksesta selvällä suomella.

Helsinki ja Vantaa eivät ottaneet loppusyksystä kantaa valmisteilla oleviin lakeihin ihan yhtä suoraan, mutta ei niissäkään muutosta oteta lämmöllä vastaan.

Vantaa toteaa virallisesti, että ”maakuntien erityisolosuhteet ja paikalliset tuotantorakenteet pitää ottaa huomioon”. Helsinki taas sanoo, että ”uudistus heikentää pääkaupunkiseudun kasvun edellytyksiä”.

Suomennettuna siis poliitikot sanovat, että pääkaupunkiseudun kunnilta ei saisi viedä liikaa valtaa. Ja että pääkaupunkiseutua ei ylipäätään pitäisi verrata muuhun Suomeen vaan muihin pääkaupunkeihin.

Kuuden Suomen suurimman kaupungin, pääkaupunkiseudun isojen kuntien sekä Tampereen, Turun ja Oulun, johtajat muistuttivat omassa kannanotossaan myös, että suurissa kaupungeissa on yksinään väkeä enemmän kuin pienissä maakunnissa.

Maakunnan tasolla penseyttä selittää myös se, että Uusimaa näyttäisi häviävän euroja uudistuksessa. Laskelmien mukaan alueen sote-palveluihin olisi 150 miljoonaa vähemmän käytettävissä.

Onko tyrmäävillä lausunnoilla merkitystä? Ehkä, mutta pääkaupunkiseudun kapinointi ei toki kaada sote- tai maakuntauudistuksia.

”Mielipiteitä ja lausuntojahan maailmaan kyllä mahtuu. Mutta tietenkin hallitus vie tätä eteenpäin. Ja mielestäni kyllä kaikki ovat tässä täysillä mukana uudistusta tekemässä. Kenelläkään ei ole tarve jarruttaa uudistusta vaan tehdä jotain asian suhteen”, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Pääkaupunkiseudun kriittisyys ei toki ole ainutlaatuista lakiluonnoksesta annettujen 700 lausunnon joukossa, mutta ehkä keskimääräistä kärkevämpää kuitenkin. Monissa lausunnoissa viilattavaa löydetään kyllä paljonkin, mutta perussuhtautuminen sote-uudistukseen on positiivinen.

Samalla toivotaan, että se nyt vain tehtäisiin mahdollisimman pian.

Lausunnot vaikuttavat yleensä jonkin verran lopulliseen lakiin, sillä ongelmakohtien löytämiseksi ja yksityiskohtien hiomiseksi niitä kerätäänkin.

2. Uudellamaalla tulee kova kiire, koska hallitus ei suostunut pääkaupunkiseudun erillisratkaisuun

Uusimaa lähti virallisesti rakentamaan uutta sotea kaikkiin muihin maakuntiin verrattuna jäljessä. Lokakuun alussa ratkesi lopullisesti, että suurten kaupunkien yhdessä ajamaa erillisratkaisua ei hallitukselta tule.

Muut maakunnat ovat ehtineet omissa valmisteluissaan jo pitkälle, mutta Helsingin seudun aiempi ja epävirallisempi sote-tiimi on taas joutunut hidastamaan tahtiaan.

”Ollaanhan tässä melkein vuosi myöhässä verrattuna muuhun Suomeen. Ja tämä on kuitenkin väestöltään ylivoimaisesti suurin alue”, sanoo Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.

Helsingin sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen puhuu myös väestön, budjetin ja henkilökunnan valtavasta koosta.

Hän muistuttaa kuitenkin, että siinä mielessä kaikki maakunnat ovat samassa tilanteessa, että ensi kesään asti ollaan virallisesti esivalmisteluvaiheessa, eli kenenkään ei maakunnissa kuulukaan tehdä mitään päätöksiä.

”Nyt pitää rakentaa luottamusta ja yhteisymmärrystä. Ja osallisuus, sitä me mietimme juuri nyt paljon”, Panhelainen sanoo.

Uudenmaan maakuntahallitus valitsi maanantaina kaksi muutosjohtajaa vetämään uudistusta. Valtiovarainministeriössä ylijohtajana toimiva Markus Sovala vetää maakuntauudistusta. Sotesta vastaa Timo Aronkytö, nykyinen vammaisten ja vanhusten palvelujen johtaja Vantaalta.

Aronkytö muistuttaa, että kunnat ovat aiemmin tänä vuonna tehneet valmisteluja yhdessä.

Savolainen muistuttaa, että maailman ei tarvitse olla valmis vuoden 2019 alussa, vaikka kaikki uudet maakunnat toimintansa virallisesti silloin aloittaisivatkin.

Osa uudistuksista on joka tapauksessa vuosia kestäviä pitkiä prosesseja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Aki Lindén on vakuuttunut, että muut saadaan kiinni.

”Kääritään vaan hihat, kyllä se siitä.”

Maakunnat eroavat toisistaan muutenkin kuin kooltaan. Esimerkiksi THL:n tuoreimmat tilastot näyttävät, että Uudellamaalla ollaan pääosin edelleen terveempiä kuin vaikka Itä-Suomessa.

Toisaalta joissain asioissa tilastot eivät ole yhtä valoisia verrattuna muihin. Esimerkiksi Uudellamaalla alkoholinkäyttöä ja psyykkistä kuormitusta mittaavat luvut ovat synkkiä.

3. Uudistuksessa on vielä monta kysymystä auki

Uudistuksen valmistelua haastaa valtakunnallisesti se, ettei kukaan vielä tiedä, miten luvattu asiakkaan valinnanvapaus käytännössä toimii. Hallitus on luvannut tietoa asiasta lähitulevaisuudessa.

”Sitten sekä täällä että koko Suomessa pitää määritellä, kuinka vahva tai heikko palvelujen järjestäjä on”, selittää Panhelainen.

Siis suomeksi: mikä kaikki lopulta siirtyy maakuntaan. Mikä on sopiva mittakaava minkäkin palvelun tuottamisessa, maakunta vai pienempi alue?

Erikoissairaanhoidosta tässä ei ole niinkään kyse – nykyistä Husia ei siis olla pilkkomassa.

Lindén arvelee kuitenkin, että sama kokoluokka sopisi moneen muuhunkin. Kun Huslab voi tuottaa laboratoriopalvelua nyt koko maakuntaan, miksei voisi olla maakunnan kokoista suun terveydenhuollon tai työterveyden yksikköä?

”Kuntien nykyisin hoitamat tehtävät pitää perata, että löydetään palvelut, missä kannattaa katsoa kuntarajojen yli.”

Kaikessa ei Lindénin mielestä kannata.

Samaa sanoo Aronkytö: Huslab saa olla suuri, mutta terveyskeskuksen ehkä ei kannata olla.

”Nyt on aika kartoittaa, mikä toimii hyvin ja levittää sitten hyvää muuallekin maakuntaan”, Aronkytö sanoo.

Hän sanoo, että parhaat käytännöt löytyvät ammattilaisten toiminnasta ruohonjuuritasolta – eivät siis ylhäältä hallinnosta.

”Ja sitten ovat ihmiset, jotka nyt pääsevät äänestämään jaloillaan ja ottamaan vastuuta omasta terveydestään eri tavalla kuin ennen. Osallisuus on tässä muutoksessa todella tärkeä asia.”

Kunnissa taas haikaillaan yhä myös pienempiä yksiköitä.

Esimerkiksi Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnat esittävät perjantaina kannanotossaan ministeri Juha Rehulalle, että kunnille jäisi yhä oikeuksia sote-tuotantoon yhtiömuodossa ja maakunta pilkottaisiin käytännössä neljään sote-tuotantoalueeseen.

Myös Espoon Metso puhuu sen puolesta, että joissain palveluissa esimerkiksi Espoo ja Länsi-Uusimaa voisivat olla yhdessä sopivankokoinen alue.

”Jotkut palvelut voivat toimia maakunnan tasolla, mutta pienemmillä alueilla on parempi kontakti väestöön.”

Maakuntajohtaja Savolainen sivuuttaa tämän kysymyksen haastattelussa nopeasti. Hän haluaisi puhua enemmän uudistuksen yleisemmistä tavoitteista.

Siis vaikka siitä, miten erilaisia kansantauteja voitaisiin ehkäistä nykyistä tehokkaammin tai miten digitaalisen tekniikan avulla voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän.

”Olen ihan vakuuttunut, että tässä saadaan rakennettua Uudellemaalle ihan omanlaisensa malli ja järjestelmä”, Savolainen sanoo.

Siis edelleen erilainen kuin muilla maakunnilla?

”Kyllä. ”

Näin maakuntauudistus etenee

 Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille 1. tammikuuta 2019.

 Kaikissa maakunnissa on parhaillaan menossa esivalmisteluvaihe, joka jatkuu heinäkuun 2017 alkuun asti.

 Heinäkuussa alkaa varsinainen valmisteluvaihe. Väliaikainen maakuntahallinto ottaa ohjat.

 Vuonna 2018 järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sote-uudistus
  • Uusimaa
  • Terveydenhoito
  • Sairaanhoito
  • Hus
  • Maakunnat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    2. 2

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    3. 3

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    4. 4

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    7. 7

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    5. 5

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    6. 6

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    7. 7

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    8. 8

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    9. 9

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää