Valikko
Kaupunki

Pyy, ruisrääkkä ja kehrääjä voittivat Helsingin kaupungin – Östersundomin metrolinjaa siirrettiin pohjoiseen

Östersundomissa on odotettu jo vuosikymmen, että alueen kohtalo ratkaistaisiin. Ongelmat kuitenkin jatkuvat.

Luonto voitti ihmisen, ja Daavid Goljatin. Metaforat eivät lopu kesken, kun tarkastellaan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteilla olevaa ehdotusta Östersundomin rakentamiseksi.

Uusi osayleiskaavaehdotus on tarkoitus tuoda päätöksentekijöiden eteen vasta ensi keväänä, mutta jo nyt on selvää, että kaksi vuotta sitten esiteltyyn alkuperäiseen ehdotukseen tehdään merkittävä muutos. Östersundomiin suunniteltua metrolinjausta on siirretty Salmenkallion kohdalla voimakkaasti pohjoiseen.

”Näin pystytään sivuuttamaan Natura-ongelma”, Östersundomin projektipäällikkö Ilkka Laine sanoo ja katsoo kaupunkisuunnitteluviraston kokoushuoneen seinälle heijastettua kaavakarttaa.

Natura-ongelmalla Laine tarkoittaa Salmenkallion läheisyydessä sijaitsevia Natura-alueita, joilla pesii muutamia ruisrääkkiä, kehrääjiä ja pyitä. EU:n Natura-direktiivi vaatii Suomessa elinvoimaisille lintulajeille suojelua, joten Helsinki ei alkuperäisistä suunnitelmistaan poiketen uskalla yrittää kasvaa liian lähelle niiden koteja. Sellainen kaava ei välttämättä kestäisi oikeuslaitoksen tarkastelua.

Metrolinjan myötä siirtyvät myös Salmenkallioon suunnitellut 8 000 ihmisen asunnot. Nyt niitä sovitellaan entistä tiiviimmälle alueelle Östersundomin muiden metroasemien ympäristöön. Salmenkallion kaavoittamisesta päätetään myöhemmin erikseen.

Alla oleva grafiikka esittelee ehdotuksen metrolinjan uudeksi paikaksi. Juttu jatkuu sen jälkeen.

Helsinki haluaa Östersundomiin 80 000 ihmisen asuinalueen. On halunnut jo pitkään.

Östersundomin alueet hankittiin Sipoolta ja Vantaalta vuosikymmen sitten valtion suosiollisella avustuksella. Sipoolaiset saivat pahan mielen, Helsinki potentiaalista rakennusmaata ja silloinen pääministeri Matti Vanhanen Helsinki-mitalin.

Östersundomista piti tulla Helsingin itäinen kasvusuunta, tärkeä sellainen. Uusien kotien lisäksi se voisi tarjota myös lievitystä kaupungin epätasapainoisesti jakautuneeseen työpaikkatarjontaan. Itä-Helsinki kaipaa työpaikkoja ja Östersundomiin mahdollisesti asettuva hyvätuloinen väestö voisi vetää niitä perässään.

Kymmenen vuotta myöhemmin ollaan kuitenkin edelleen lähes lähtöpisteessä.

Östersundomilla on ongelma ja se liittyy rakentamisen kannattavuuteen, Ilkka Laine myöntää. Keskustasta katsoen Östersundom sijaitsee kaukana idässä. Se tarvitsee siis tehokkaan joukkoliikenneyhteyden, esimerkiksi metron.

Mutta metron rakentaminen on kallista – sen on todistanut viimeistään länsimetro. Östersundomissakaan metroon laitettavia rahoja ei saataisi takaisin alueelle kaavoitettavaa rakennusoikeutta myymällä. Poliitikkojen tehtäväksi jää siis puntaroida sitä, minkälaisilla ehdoilla Östersundomin rakentaminen olisi kuluistaan huolimatta kannattavaa.

Ilkka Laine muistuttaa, että rakentamisen kannattavuutta pitää puntaroida muillakin mittareilla kuin vertaamalla vaadittuja investointeja myytävästä rakennusoikeudesta saataviin tuloihin. Uusien asuntojen rakentaminen tuo alueelle esimerkiksi lisää työntekijöitä ja vahvistaa seudun kiinnostavuutta yritysten silmissä. Syntyy vipuvaikutusta.

”Metro palvelisi koko seutua”, Laine sanoo.

Yksi Östersundomin rakentamista jarruttavista tekijöistä liittyy kuitenkin juuri seudullisiin kysymyksiin. Östersundomin tuleva asuinalue sijaitsisi osin myös Vantaan ja Sipoon alueella, joten kaikilla kolmella kunnalla pitäisi olla yhtenäinen halu edistää rakentamista.

Nyt niin ei kuitenkaan ole. Östersundomiin rakennettava metro kulkisi Vantaan kautta, mutta Vantaan rakentamisresurssit ovat tulevina vuosikymmeninä kiinni kehäradan ympäristön kehittämisessä.

”Vantaalla ei ole Östersundomin suuntaan kiireitä. Se on meillä aikaisintaan 2030-luvun hanke. Vantaan lähtökohta on ollut, että Vantaa ei osallistu metron kustannuksiin”, Vantaan maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo puhelimessa.

Helsingin aikataulu on aiemmin ollut huomattavasti tiukempi, mutta maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki myöntää, että syksyllä hyväksytty uusi yleiskaava muuttaa tilannetta.

”Nyt olemme sen tyyppisessä tilanteessa, jossa vaihtoehtoja uudelle rakentamiselle Helsingissä tulee olemaan”, Sinnemäki sanoo.

Östersundom-suunnitelmat voidaan nähdä jopa Helsingin tiivistymiseen pyrkivän nykylinjan vastaisena. Sinnemäki vakuuttaa kuitenkin, ettei Östersundomia aiota unohtaa.

”Koko pääkaupunkiseudun painopisteen ja itäisen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että sitä suuntaa ei ehdoin tahdoin lykättäisi liian pitkälle”, Sinnemäki sanoo.

HS ei tavoittanut Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannasta.

Östersundomissa kaupunkien jahkailu huolettaa ja ärsyttää. Östersundom-aktiivit Marja-Liisa Vehkamäki ja Kate Peränen ovat odottaneet jo kymmenen vuotta, että Östersundomin kohtalo saataisiin ratkaistua.

Olemme Peräsen takapihalla aivan Östersundomin kappelin vieressä. Peltomaisema on hiljaa.

Vehkamäki ja Peränen kertovat, että uusimpia kaavaehdotuksia on pidetty Östersundomissa kohtuuttomina. Mittavan rakentamisen pelätään muuttavan maalaisidyllin kerrostalolähiöksi.

”Ehkä joku 30 000 asukasta olisi hyvä määrä. Pienkerrostaloja ja omakotitaloja”, Peränen toivoo.

Näin pienelle määrälle ihmisiä ei kuitenkaan olisi enää kannattavaa rakentaa metroa, mutta Peränen ja Vehkamäki toivovatkin, että metro korvattaisiin pikaraitiovaunulla.

Niin, totaalisen muutoksen vastustamisen sijaan monet östersundomilaiset itseasiassa toivovat, että kaavoitus saataisiin vihdoinkin liikkeelle ja rakentaminen alkaisi. Sitten ainakin tietäisi, saako omaan kotiin jäädä. Lisäksi alueelle määrätty rakennuskielto loppuisi, ja saattaisivathan uudet asukkaat tuoda mukanaan myös kaupan ja muita palveluita.

Nyt Helsinki on jättänyt Östersundomin oman onnensa nojaan, Vehkamäki sanoo.

”Jussi Pajunen lupasi aikanaan, että metro kulkee vuonna 2014”, hän puuskahtaa.

Sadan metrin päässä laiskasti löntystelevä hirvi tekee matkaansa kohti metsänreunaa.

Östersundomin hiljaiset vuodet

  Helsinki esitti valtioneuvostolle vuonna 2006, että Lounais-Sipoosta liitettäisiin alueita pääkaupunkiin. Hallitus hyväksyi liitoksen 2007 ja lainvoiman liitos sai 2009.

  Helsinkiin liitettiin 30 neliökilometriä maata lähinnä Sipoon Östersundomista sekä pala Vantaata. Helsinki, Vantaa ja Sipoo valmistelevat alueelle yhteistä osayleiskaavaa.

  Liitosalueen arvokas luonto on hidastanut ja vaikeuttanut Helsingin suunnitelmien toteutumista. Myös tulevaisuus näyttää epäselvältä. Helsinki haluaa alueelle 80 000 asukasta ja metron, mutta Vantaa ei haluaisi osallistua metron rahoittamiseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Vantaa
  • Sipoo
  • Kaupunkisuunnittelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Työttömänä ollut Kaisa Heikkilä suuttui, kun ystävä käski ryhtymään siivoojaksi – Korkeasti koulutettujen patistaminen mihin tahansa työhön on heidän väheksymistään, hän sanoo

    2. 2

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    3. 3

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    4. 4

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    5. 5

      Saunaremontin yhteydessä paljastui vanha vesivahinko – laajasta kotivakuutuksesta ei ollut mitään apua

    6. 6

      Mullistava löytö: ihmisiä eli Amerikassa yli satatuhatta vuotta luultua aikaisemmin

    7. 7

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    8. 8

      Johtaja otti lastenkodin rahoja omiin taskuihinsa: teetti itselleen huonekaluja, osti elektroniikkaa ja hankki lohkolämmittimen

    9. 9

      Vihreiltä todellinen jättiyllätys: Sanna Vesikansa valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaispormestariksi

    10. 10

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    2. 2

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    3. 3

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    4. 4

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    5. 5

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    6. 6

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    7. 7

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    8. 8

      Asumistukileikkuri rankaisee pääkaupunki­seudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    9. 9

      Helsingin rikkaimmilla alueilla on usein surkeat palvelut – HS:n laskuri näyttää: idän lähiöt lyövät monet eliitti­kaupunginosat mennen tullen

    10. 10

      Välipohjissa mikrobikasvua, ullakolla linnunraatoja – Kätilöopiston sairaala suljetaan puolen vuoden kuluessa laajojen homevaurioiden takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    5. 5

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    6. 6

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    7. 7

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    10. 10

      Liike-elämässä mokaillaan hartaasti, ja yksi suomalaistuote pääsi epäonnistumisia esittelevään museoon – muistatko tämän vempaimen?

    11. Näytä lisää