Valikko
Kaupunki

Pyy, ruisrääkkä ja kehrääjä voittivat Helsingin kaupungin – Östersundomin metrolinjaa siirrettiin pohjoiseen

Östersundomissa on odotettu jo vuosikymmen, että alueen kohtalo ratkaistaisiin. Ongelmat kuitenkin jatkuvat.

Luonto voitti ihmisen, ja Daavid Goljatin. Metaforat eivät lopu kesken, kun tarkastellaan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteilla olevaa ehdotusta Östersundomin rakentamiseksi.

Uusi osayleiskaavaehdotus on tarkoitus tuoda päätöksentekijöiden eteen vasta ensi keväänä, mutta jo nyt on selvää, että kaksi vuotta sitten esiteltyyn alkuperäiseen ehdotukseen tehdään merkittävä muutos. Östersundomiin suunniteltua metrolinjausta on siirretty Salmenkallion kohdalla voimakkaasti pohjoiseen.

”Näin pystytään sivuuttamaan Natura-ongelma”, Östersundomin projektipäällikkö Ilkka Laine sanoo ja katsoo kaupunkisuunnitteluviraston kokoushuoneen seinälle heijastettua kaavakarttaa.

Natura-ongelmalla Laine tarkoittaa Salmenkallion läheisyydessä sijaitsevia Natura-alueita, joilla pesii muutamia ruisrääkkiä, kehrääjiä ja pyitä. EU:n Natura-direktiivi vaatii Suomessa elinvoimaisille lintulajeille suojelua, joten Helsinki ei alkuperäisistä suunnitelmistaan poiketen uskalla yrittää kasvaa liian lähelle niiden koteja. Sellainen kaava ei välttämättä kestäisi oikeuslaitoksen tarkastelua.

Metrolinjan myötä siirtyvät myös Salmenkallioon suunnitellut 8 000 ihmisen asunnot. Nyt niitä sovitellaan entistä tiiviimmälle alueelle Östersundomin muiden metroasemien ympäristöön. Salmenkallion kaavoittamisesta päätetään myöhemmin erikseen.

Alla oleva grafiikka esittelee ehdotuksen metrolinjan uudeksi paikaksi. Juttu jatkuu sen jälkeen.

Helsinki haluaa Östersundomiin 80 000 ihmisen asuinalueen. On halunnut jo pitkään.

Östersundomin alueet hankittiin Sipoolta ja Vantaalta vuosikymmen sitten valtion suosiollisella avustuksella. Sipoolaiset saivat pahan mielen, Helsinki potentiaalista rakennusmaata ja silloinen pääministeri Matti Vanhanen Helsinki-mitalin.

Östersundomista piti tulla Helsingin itäinen kasvusuunta, tärkeä sellainen. Uusien kotien lisäksi se voisi tarjota myös lievitystä kaupungin epätasapainoisesti jakautuneeseen työpaikkatarjontaan. Itä-Helsinki kaipaa työpaikkoja ja Östersundomiin mahdollisesti asettuva hyvätuloinen väestö voisi vetää niitä perässään.

Kymmenen vuotta myöhemmin ollaan kuitenkin edelleen lähes lähtöpisteessä.

Östersundomilla on ongelma ja se liittyy rakentamisen kannattavuuteen, Ilkka Laine myöntää. Keskustasta katsoen Östersundom sijaitsee kaukana idässä. Se tarvitsee siis tehokkaan joukkoliikenneyhteyden, esimerkiksi metron.

Mutta metron rakentaminen on kallista – sen on todistanut viimeistään länsimetro. Östersundomissakaan metroon laitettavia rahoja ei saataisi takaisin alueelle kaavoitettavaa rakennusoikeutta myymällä. Poliitikkojen tehtäväksi jää siis puntaroida sitä, minkälaisilla ehdoilla Östersundomin rakentaminen olisi kuluistaan huolimatta kannattavaa.

Ilkka Laine muistuttaa, että rakentamisen kannattavuutta pitää puntaroida muillakin mittareilla kuin vertaamalla vaadittuja investointeja myytävästä rakennusoikeudesta saataviin tuloihin. Uusien asuntojen rakentaminen tuo alueelle esimerkiksi lisää työntekijöitä ja vahvistaa seudun kiinnostavuutta yritysten silmissä. Syntyy vipuvaikutusta.

”Metro palvelisi koko seutua”, Laine sanoo.

Yksi Östersundomin rakentamista jarruttavista tekijöistä liittyy kuitenkin juuri seudullisiin kysymyksiin. Östersundomin tuleva asuinalue sijaitsisi osin myös Vantaan ja Sipoon alueella, joten kaikilla kolmella kunnalla pitäisi olla yhtenäinen halu edistää rakentamista.

Nyt niin ei kuitenkaan ole. Östersundomiin rakennettava metro kulkisi Vantaan kautta, mutta Vantaan rakentamisresurssit ovat tulevina vuosikymmeninä kiinni kehäradan ympäristön kehittämisessä.

”Vantaalla ei ole Östersundomin suuntaan kiireitä. Se on meillä aikaisintaan 2030-luvun hanke. Vantaan lähtökohta on ollut, että Vantaa ei osallistu metron kustannuksiin”, Vantaan maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo puhelimessa.

Helsingin aikataulu on aiemmin ollut huomattavasti tiukempi, mutta maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki myöntää, että syksyllä hyväksytty uusi yleiskaava muuttaa tilannetta.

”Nyt olemme sen tyyppisessä tilanteessa, jossa vaihtoehtoja uudelle rakentamiselle Helsingissä tulee olemaan”, Sinnemäki sanoo.

Östersundom-suunnitelmat voidaan nähdä jopa Helsingin tiivistymiseen pyrkivän nykylinjan vastaisena. Sinnemäki vakuuttaa kuitenkin, ettei Östersundomia aiota unohtaa.

”Koko pääkaupunkiseudun painopisteen ja itäisen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että sitä suuntaa ei ehdoin tahdoin lykättäisi liian pitkälle”, Sinnemäki sanoo.

HS ei tavoittanut Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannasta.

Östersundomissa kaupunkien jahkailu huolettaa ja ärsyttää. Östersundom-aktiivit Marja-Liisa Vehkamäki ja Kate Peränen ovat odottaneet jo kymmenen vuotta, että Östersundomin kohtalo saataisiin ratkaistua.

Olemme Peräsen takapihalla aivan Östersundomin kappelin vieressä. Peltomaisema on hiljaa.

Vehkamäki ja Peränen kertovat, että uusimpia kaavaehdotuksia on pidetty Östersundomissa kohtuuttomina. Mittavan rakentamisen pelätään muuttavan maalaisidyllin kerrostalolähiöksi.

”Ehkä joku 30 000 asukasta olisi hyvä määrä. Pienkerrostaloja ja omakotitaloja”, Peränen toivoo.

Näin pienelle määrälle ihmisiä ei kuitenkaan olisi enää kannattavaa rakentaa metroa, mutta Peränen ja Vehkamäki toivovatkin, että metro korvattaisiin pikaraitiovaunulla.

Niin, totaalisen muutoksen vastustamisen sijaan monet östersundomilaiset itseasiassa toivovat, että kaavoitus saataisiin vihdoinkin liikkeelle ja rakentaminen alkaisi. Sitten ainakin tietäisi, saako omaan kotiin jäädä. Lisäksi alueelle määrätty rakennuskielto loppuisi, ja saattaisivathan uudet asukkaat tuoda mukanaan myös kaupan ja muita palveluita.

Nyt Helsinki on jättänyt Östersundomin oman onnensa nojaan, Vehkamäki sanoo.

”Jussi Pajunen lupasi aikanaan, että metro kulkee vuonna 2014”, hän puuskahtaa.

Sadan metrin päässä laiskasti löntystelevä hirvi tekee matkaansa kohti metsänreunaa.

Östersundomin hiljaiset vuodet

  Helsinki esitti valtioneuvostolle vuonna 2006, että Lounais-Sipoosta liitettäisiin alueita pääkaupunkiin. Hallitus hyväksyi liitoksen 2007 ja lainvoiman liitos sai 2009.

  Helsinkiin liitettiin 30 neliökilometriä maata lähinnä Sipoon Östersundomista sekä pala Vantaata. Helsinki, Vantaa ja Sipoo valmistelevat alueelle yhteistä osayleiskaavaa.

  Liitosalueen arvokas luonto on hidastanut ja vaikeuttanut Helsingin suunnitelmien toteutumista. Myös tulevaisuus näyttää epäselvältä. Helsinki haluaa alueelle 80 000 asukasta ja metron, mutta Vantaa ei haluaisi osallistua metron rahoittamiseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Vantaa
  • Sipoo
  • Kaupunkisuunnittelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Rautatientorin telttaleirin liepeillä pyörii kolme maahanmuuttoa vastustavaa ryhmää, jotka eivät voi sietää toisiaan – Poliisi: ”Vaikea tietää, kuka edustaa ketäkin”

    2. 2

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    3. 3

      Jussi Halla-aho HS:n mielipidekirjoituksessa: Suomen valtio ei voi olla globaali sosiaalitoimisto

    4. 4

      ”Neitsyys on paras lahja, jonka nainen voi aviomiehelleen antaa”, luennoitsija opetti – ja Kiinassa roihahti someraivo

    5. 5

      Unohda eksoottiset superruuat, muista ruisleipä – Nämä kuusi kotimaista ruokaa ovat terveysvaikutuksiltaan ylitse muiden

    6. 6

      Baltialaiset huolestuivat: Maailmaa valloittanut koominen venäläisanimaatio Maša ja karhu saattaakin olla osa Venäjän hybridi­sodan­käyntiä

    7. 7

      Suomen ja viron samankaltaisuus huvittaa – nykyään virolaisetkin nauravat ”vilkuttamiselle” ja ”ratsastajapatsaalle”

    8. 8

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    9. 9

      Littoistenjärven ”välimerellinen” aika päättyi ja vesi muuttui taas sameaksi – ”Kirkkaudessa radikaali ero”

    10. 10

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    2. 2

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    3. 3

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    4. 4

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    5. 5

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    6. 6

      Littoistenjärven ”välimerellinen” aika päättyi ja vesi muuttui taas sameaksi – ”Kirkkaudessa radikaali ero”

    7. 7

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    8. 8

      S-kauppoihin tulee brittiläisen Tescon tuotteita – erityisesti gluteenittomien elintarvikkeiden määrä kasvaa

    9. 9

      ”Jääskeläinen meni jonkin rajan ylitse”, ”Raskasta aikaa”, ”Menetimme hyvän pomon” – Näin yleläiset kommentoivat Atte Jääskeläisen lähtöä

    10. 10

      Trump sätti Pohjois-Koreaa ohjuksen ampumisesta: ”Osoittaa suurta epäkunnioitusta Kiinaa kohtaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    4. 4

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    5. 5

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    6. 6

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    7. 7

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    8. 8

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    9. 9

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    10. 10

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    11. Näytä lisää