Valikko
Kaupunki

Pyy, ruisrääkkä ja kehrääjä voittivat Helsingin kaupungin – Östersundomin metrolinjaa siirrettiin pohjoiseen

Östersundomissa on odotettu jo vuosikymmen, että alueen kohtalo ratkaistaisiin. Ongelmat kuitenkin jatkuvat.

Luonto voitti ihmisen, ja Daavid Goljatin. Metaforat eivät lopu kesken, kun tarkastellaan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteilla olevaa ehdotusta Östersundomin rakentamiseksi.

Uusi osayleiskaavaehdotus on tarkoitus tuoda päätöksentekijöiden eteen vasta ensi keväänä, mutta jo nyt on selvää, että kaksi vuotta sitten esiteltyyn alkuperäiseen ehdotukseen tehdään merkittävä muutos. Östersundomiin suunniteltua metrolinjausta on siirretty Salmenkallion kohdalla voimakkaasti pohjoiseen.

”Näin pystytään sivuuttamaan Natura-ongelma”, Östersundomin projektipäällikkö Ilkka Laine sanoo ja katsoo kaupunkisuunnitteluviraston kokoushuoneen seinälle heijastettua kaavakarttaa.

Natura-ongelmalla Laine tarkoittaa Salmenkallion läheisyydessä sijaitsevia Natura-alueita, joilla pesii muutamia ruisrääkkiä, kehrääjiä ja pyitä. EU:n Natura-direktiivi vaatii Suomessa elinvoimaisille lintulajeille suojelua, joten Helsinki ei alkuperäisistä suunnitelmistaan poiketen uskalla yrittää kasvaa liian lähelle niiden koteja. Sellainen kaava ei välttämättä kestäisi oikeuslaitoksen tarkastelua.

Metrolinjan myötä siirtyvät myös Salmenkallioon suunnitellut 8 000 ihmisen asunnot. Nyt niitä sovitellaan entistä tiiviimmälle alueelle Östersundomin muiden metroasemien ympäristöön. Salmenkallion kaavoittamisesta päätetään myöhemmin erikseen.

Alla oleva grafiikka esittelee ehdotuksen metrolinjan uudeksi paikaksi. Juttu jatkuu sen jälkeen.

Helsinki haluaa Östersundomiin 80 000 ihmisen asuinalueen. On halunnut jo pitkään.

Östersundomin alueet hankittiin Sipoolta ja Vantaalta vuosikymmen sitten valtion suosiollisella avustuksella. Sipoolaiset saivat pahan mielen, Helsinki potentiaalista rakennusmaata ja silloinen pääministeri Matti Vanhanen Helsinki-mitalin.

Östersundomista piti tulla Helsingin itäinen kasvusuunta, tärkeä sellainen. Uusien kotien lisäksi se voisi tarjota myös lievitystä kaupungin epätasapainoisesti jakautuneeseen työpaikkatarjontaan. Itä-Helsinki kaipaa työpaikkoja ja Östersundomiin mahdollisesti asettuva hyvätuloinen väestö voisi vetää niitä perässään.

Kymmenen vuotta myöhemmin ollaan kuitenkin edelleen lähes lähtöpisteessä.

Östersundomilla on ongelma ja se liittyy rakentamisen kannattavuuteen, Ilkka Laine myöntää. Keskustasta katsoen Östersundom sijaitsee kaukana idässä. Se tarvitsee siis tehokkaan joukkoliikenneyhteyden, esimerkiksi metron.

Mutta metron rakentaminen on kallista – sen on todistanut viimeistään länsimetro. Östersundomissakaan metroon laitettavia rahoja ei saataisi takaisin alueelle kaavoitettavaa rakennusoikeutta myymällä. Poliitikkojen tehtäväksi jää siis puntaroida sitä, minkälaisilla ehdoilla Östersundomin rakentaminen olisi kuluistaan huolimatta kannattavaa.

Ilkka Laine muistuttaa, että rakentamisen kannattavuutta pitää puntaroida muillakin mittareilla kuin vertaamalla vaadittuja investointeja myytävästä rakennusoikeudesta saataviin tuloihin. Uusien asuntojen rakentaminen tuo alueelle esimerkiksi lisää työntekijöitä ja vahvistaa seudun kiinnostavuutta yritysten silmissä. Syntyy vipuvaikutusta.

”Metro palvelisi koko seutua”, Laine sanoo.

Yksi Östersundomin rakentamista jarruttavista tekijöistä liittyy kuitenkin juuri seudullisiin kysymyksiin. Östersundomin tuleva asuinalue sijaitsisi osin myös Vantaan ja Sipoon alueella, joten kaikilla kolmella kunnalla pitäisi olla yhtenäinen halu edistää rakentamista.

Nyt niin ei kuitenkaan ole. Östersundomiin rakennettava metro kulkisi Vantaan kautta, mutta Vantaan rakentamisresurssit ovat tulevina vuosikymmeninä kiinni kehäradan ympäristön kehittämisessä.

”Vantaalla ei ole Östersundomin suuntaan kiireitä. Se on meillä aikaisintaan 2030-luvun hanke. Vantaan lähtökohta on ollut, että Vantaa ei osallistu metron kustannuksiin”, Vantaan maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo puhelimessa.

Helsingin aikataulu on aiemmin ollut huomattavasti tiukempi, mutta maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki myöntää, että syksyllä hyväksytty uusi yleiskaava muuttaa tilannetta.

”Nyt olemme sen tyyppisessä tilanteessa, jossa vaihtoehtoja uudelle rakentamiselle Helsingissä tulee olemaan”, Sinnemäki sanoo.

Östersundom-suunnitelmat voidaan nähdä jopa Helsingin tiivistymiseen pyrkivän nykylinjan vastaisena. Sinnemäki vakuuttaa kuitenkin, ettei Östersundomia aiota unohtaa.

”Koko pääkaupunkiseudun painopisteen ja itäisen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että sitä suuntaa ei ehdoin tahdoin lykättäisi liian pitkälle”, Sinnemäki sanoo.

HS ei tavoittanut Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannasta.

Östersundomissa kaupunkien jahkailu huolettaa ja ärsyttää. Östersundom-aktiivit Marja-Liisa Vehkamäki ja Kate Peränen ovat odottaneet jo kymmenen vuotta, että Östersundomin kohtalo saataisiin ratkaistua.

Olemme Peräsen takapihalla aivan Östersundomin kappelin vieressä. Peltomaisema on hiljaa.

Vehkamäki ja Peränen kertovat, että uusimpia kaavaehdotuksia on pidetty Östersundomissa kohtuuttomina. Mittavan rakentamisen pelätään muuttavan maalaisidyllin kerrostalolähiöksi.

”Ehkä joku 30 000 asukasta olisi hyvä määrä. Pienkerrostaloja ja omakotitaloja”, Peränen toivoo.

Näin pienelle määrälle ihmisiä ei kuitenkaan olisi enää kannattavaa rakentaa metroa, mutta Peränen ja Vehkamäki toivovatkin, että metro korvattaisiin pikaraitiovaunulla.

Niin, totaalisen muutoksen vastustamisen sijaan monet östersundomilaiset itseasiassa toivovat, että kaavoitus saataisiin vihdoinkin liikkeelle ja rakentaminen alkaisi. Sitten ainakin tietäisi, saako omaan kotiin jäädä. Lisäksi alueelle määrätty rakennuskielto loppuisi, ja saattaisivathan uudet asukkaat tuoda mukanaan myös kaupan ja muita palveluita.

Nyt Helsinki on jättänyt Östersundomin oman onnensa nojaan, Vehkamäki sanoo.

”Jussi Pajunen lupasi aikanaan, että metro kulkee vuonna 2014”, hän puuskahtaa.

Sadan metrin päässä laiskasti löntystelevä hirvi tekee matkaansa kohti metsänreunaa.

Östersundomin hiljaiset vuodet

  Helsinki esitti valtioneuvostolle vuonna 2006, että Lounais-Sipoosta liitettäisiin alueita pääkaupunkiin. Hallitus hyväksyi liitoksen 2007 ja lainvoiman liitos sai 2009.

  Helsinkiin liitettiin 30 neliökilometriä maata lähinnä Sipoon Östersundomista sekä pala Vantaata. Helsinki, Vantaa ja Sipoo valmistelevat alueelle yhteistä osayleiskaavaa.

  Liitosalueen arvokas luonto on hidastanut ja vaikeuttanut Helsingin suunnitelmien toteutumista. Myös tulevaisuus näyttää epäselvältä. Helsinki haluaa alueelle 80 000 asukasta ja metron, mutta Vantaa ei haluaisi osallistua metron rahoittamiseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Vantaa
  • Sipoo
  • Kaupunkisuunnittelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    3. 3

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    4. 4

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    5. 5

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    6. 6

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    7. 7

      ”Tilanne on osittain lähtenyt lapasesta Helsingin kouluissa” – Lisää kuria kouluihin, vaativat oikean laidan ehdokkaat

    8. 8

      ”Suolisto oli hajalla, mutta olin koko ajan tajuissani” – aleppolaiset kertovat HS:lle, millaista on elää murskaksi pommitetussa kaupungissa

    9. 9

      HS seuraa: F1-kausi starttasi Australiassa – Bottas ja Räikkönen kärkitaistossa

    10. 10

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    3. 3

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    4. 4

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    5. 5

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    6. 6

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    7. 7

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    8. 8

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    9. 9

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    10. 10

      Tove Janssonin perilliset lähettivät korvaus­vaatimuksen Image-lehdelle Tom of Finland -henkisten muumien käyttämisestä – päätoimittaja toivoo sopua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää