Kaupunki

Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”

Helsinki on vielä Euroopan vähiten eriytyneitä pääkaupunkeja. Tilanne voi kuitenkin muuttua.

Ensin hyvät uutiset: Helsinki on yksi Euroopan vähiten eriy­tyneistä pääkaupungeista. Rikkaat ja köyhät ovat sekoittuneet täällä monia muita pääkaupunkeja monipuolisemmin samoille asuin­alueille.

Ja sitten ne huonot:

”Helsingissäkin segregaatio lisääntyy”, sanoo Maarten van Ham.

Van Ham on hollantilainen segregaatiotutkija. Hän ja hänen virolainen kollegansa Tiit Tammaru vierailivat marraskuun lopussa Helsingissä esittelemässä maailmanlaajuista mielenkiintoa herättänyttä segregaatiotutkimustaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tänä vuonna julkaistu tutkimus vertailee kahdentoista eurooppalaisen pääkaupungin segregaatiokehitystä vuosien 2001 ja 2011 välillä. Tulokset ovat synkkiä.


Asuinalueiden eriytyminen on voimakasta. Amsterdamia lukuun ottamatta sitä on tapahtunut kaikissa tutkimuskaupungeissa, joiden joukossa Helsinki ei ollut. Helsingin luvut laski mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.

THL on aloittamassa Hel­singin, Turun ja Tampereen segregaatiokehitystä tarkastelevan tutkimuksen yhteistyössä Tarton yliopiston ja professori van Hamin kanssa.

”Helsingissäkin segregaatio on vielä paljon havaittua voimakkaampaa, jos tarkastelualueen mittakaavaa pienennetään”, van Ham sanoo.

Vertailu tehtiin postinumero­alueittain. Se pehmentää tuloksia jonkin verran, koska esi­merkiksi Jakomäen postinumeroalueeseen kuuluu myös Alppikylä, jossa asuu huomattavasti paremmin toimeentulevia ihmisiä kuin kaupungin vuokratalojen dominoimalla alueella.

Helsinki on taistellut segregaatiota vastaan aktiivisesti, mutta eriytymiskehitys on jatkunut silti. Tämän totesivat tutkimuksessaan viime vuonna myös suomalaisprofessorit Mari Vaattovaara ja Matti Kortteinen. Kortteisen ja Vaattovaaran tutkimusmate­riaali on peräisin pitkältä ajalta, vuodesta 1990 vuoteen 2012.

Van Hamin ja Tammarun tutkimus paljastaa, että – ehkä hieman yllättäenkin – asuinalueiden eriytyminen on ollut poikkeuksellisen vahvaa molemmin puolin Suomea, Tukholmassa ja Tallinnassa. Niiden lisäksi kärkikolmikkoon kiilaa Madrid.

Van Ham ja Tammaru näkevät Tukholman ja Tallinnan huonoon menestykseen yhteisiä syitä. Molempiin kaupunkeihin on esimerkiksi rakennettu asuin­alueita, joihin on keskitetty huomattavan paljon halpoja vuokra-asuntoja.

”Helsingissä asuinalueet ovat huomattavasti sekoittuneempia”, Tiit Tammaru sanoo.

Se tarkoittaa, että samalla ­alueella on tasaisemmassa suhteessa vuokra-asuntoja, asumis­oikeusasuntoja ja omistusasuntoja. Ne vetävät nimittäin puoleensa eri tulotason ihmisiä.

Muita segregaatiota lisääviä ­tekijöitä ovat van Hamin ja ­Tammarun mukaan esimerkiksi asuntomarkkinoiden markkinavetoisuuden lisääntyminen ja maahanmuuttajien määrän kasvu. Ilman julkisen vallan puuttumista asiaan markkinat eivät näytä ohjaavan samoille asuin­alueille erilaisten hallintamuotojen asuntoja. Maahanmuuttajat taas keskittyvät monesti toistensa lähelle.

Kaiken eriytymiskehityksen äiti on kuitenkin vielä mainitsematta.

”Tuloerot”, sanoo Tammaru.

”Niin, segregaatiota ei olisi, jos ei olisi tuloeroja. Ennen kuin segregaatiota alkaa esiintyä, tarvitaan rikkaiden ja köyhien välille isoja eroja”, van Ham sanoo.

Ja niitä on nyt tarjolla. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on suurimmassa osassa OECD-maita tällä hetkellä suurempi kuin 30 vuoteen.

Van Ham muistuttaa, että asuin­alueiden eriytyminen ei ole kuitenkaan pelkästään negatiivinen asia.

”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten ihmisten läheisyydessä”, hän sanoo.

Esimerkiksi etnisesti keskittyneissä lähiöissä tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajille syntyy juuri heidän kaipaamiaan palveluita. Lopulta eriytymisen hyödyt jäävät kuitenkin van ­Hamin mukaan haittojen jal­koihin.

Pienituloisten ja monesti maahanmuuttajataustaisten ihmisten eristymisen uskotaan helposti johtavan syrjäytymiseen muusta yhteiskunnasta. Syntyy rinnakkaisia, toisiaan ymmärtämättömiä todellisuuksia, joiden välinen hankaus kärjistyy pahimmillaan yhteiskunnallisiksi levottomuuksiksi Pariisin, Lontoon ja Tukholman mellakoiden tapaan.

Van Ham ja Tammaru toivovat, että poliitikot ympäri Euroopan ottavat tutkimustulokset vakavasti.

”Ei ole merkkejä siitä, ettei tämä kehitys jatkaisi vahvistumistaan”, van Ham sanoo.

Tuloerojen kaventamisen ja monipuolisten asuinalueiden rakentamisen lisäksi tutkijat neuvovat poliitikkoja keskittymään koulutukseen ja työpaikkojen luontiin sekä liikkuvuuden parantamiseen. Esimerkiksi Tallinnan ilmaisen joukkoliikenteen uskotaan lisäävän ihmisten mahdollisuuksia päästä pois omista kuplistaan.

Entä sitten tutkimuksen valonpilkahdus? Amsterdamissa eriy­tyminen oli tutkimusajankohtana vähentynyt.

”Se on vain väliaikaista”, Tiit Tammaru sanoo.

Hän kertoo, että Amsterdamin kehitys näyttää johtuvan gentrifikaatiosta: paremmin toimeentulevat ovat alkaneet muuttaa kaupungin keskustan lähelle ­alueille, joissa ennen asui köyhempiä ihmisiä.

”Väliaikaisesti eriytyminen siis vähenee, vaikka tuloerot kasvavat. Mutta kymmenen vuoden päästä segregaatio lisääntyy jo Amsterdamissakin”, Tammaru sanoo.

Pihlajistossa asuva kaipaa tekemistä

Helsingissä on alueita, joihin on vuosien kuluessa keskittynyt vähän kouluttautuneita, työttömiä ja pienituloisia ihmisiä. Samoilla alueilla näkyy myös sairautta ja syrjäytymistä, pienien eläkkeiden varassa eläviä eläkeläisiä ja opintotuella sinnitteleviä opiskelijoita.

Esimerkiksi Latokartanon peruspiirissä on useita korttelin kokoisia alueita, joissa asuu ihmisiä, jotka olivat yhtäaikaisesti sekä tulojen että koulutuksen ja työllisyyden kannalta alimmassa viidenneksessä eli köyhyystaskuissa vuosina 1990, 2006 ja 2010. Tiedot perustuvat Mari Vaattovaaran ja Matti Kortteisen tutkimuksiin.

Pihlajisto kuuluu Latokartanon peruspiiriin. 16-vuotiaan Jasmin Blomstedtin mielestä aluetta auttaisi, jos siellä olisi enemmän palveluita. Keskusta-alue näyttää hänen silmiinsä rikkaammalta.

”Täällä asuminen on ihan mukavaa, mutta täällä ei ole oikein mitään viihdykettä.”

Pihlajistossa asuva Saana Nevalainen kertoo näkevänsä Helsingissä alueiden eriytymistä. Hänen mukaansa lähiöissä näkyy enemmän ihmisiä, joiden elämän suunta saattaa olla vähän hukassa.

”Ei Eirassa näy sellaisia. Siellä kaikki pyyhkii ulkoisesti hyvin”, Nevalainen kertoo.

Pihlajistossa on Nevalaisen mielestä hyvä elää.

”Tällaisissa lähiöissä ihminen saattaa tulla kertomaan vaikka elämäntarinansa.”


Oikaisu 8. joulukuuta kello 9.37: Maarten van Ham ja Tiit Tammaru vierailivat Helsingissä marraskuun lopussa.

Fakta

Segregaatio


 Segregaatiolla viitataan usein asuinalueiden ­eriyty­miseen. Huono-osaisuuden keskittymisellä uskotaan olevan vakavia seurauksia niin yksilöille kuin yhteis­kunnallekin.

 Toisaalta tutkijat näkevät jonkinsuuruisen ja -tyyppisen segregaation myös hy­vänä asiana. Samanlaisista asioista pitävien ihmisten asuminen toistensa lähellä voi vähentää konfliktia.

 Hollantilaisen Maarten van Hamin ja virolaisen Tiit Tammarun uuden tutkimuksen mukaan suuri- ja pieni­tuloisten eriytyminen omille asuinalueilleen lisääntyi voimakkaasti yhdessätoista Euroopan pääkaupungissa vuosina 2001–2011.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Eurooppa
  • Köyhyys
  • Tuloerot
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    3. 3

      Viisivuotias Lucas Räisänen sairastaa harvinaista lihassairautta ja nyt hänen elämänsä on muiden suomalaisten käsissä – maksaako yhteiskunta lääkkeen, jonka hinta voi olla miljoonia?

    4. 4

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    5. 5

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    6. 6

      Kirpparilla myyty patja paljasti Rinta-Nikkoloiden talon karmean kunnon – Mistä tietää, voiko hometalosta saada vielä kodin?

    7. 7

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    8. 8

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    9. 9

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    10. 10

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    2. 2

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    7. 7

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    8. 8

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    8. 8

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    9. 9

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    10. 10

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    11. Näytä lisää