Kaupunki

Lukion voi läpäistä lukematta kurssiakaan historiaa – ja se vaikuttaa ”erittäin hyvältä”

Lukion valinnaisuutta lisäävä kokeilu sopii eniten tukea tarvitseville nuorille – ja toisaalta määrätietoisille neroille. Kävimme Helsingin Kontulassa katsomassa laajemman valinnaisuuden ensimmäisiä seurauksia.

28 lukiossa ei ole enää pakko lukea kurssiakaan historiaa – tai maantiedettä, filosofiaa tai fysiikkaa tai pitkää listaa muitakaan oppiaineita.

Miten uusi valinnaisuus näkyy koulussa? Erittäin hyvältä näyttää, sanoo rehtori.

Kävimme kurkistamassa Helsingin yhteislyseoon Kontulassa. Se on siis yksi niistä lukioista, jotka on valittu mukaan opetusministeriön tuntijakokokeiluun.

Se ei ole ihan tyypillisin helsinkiläinen yksityiskoulu. Sisään pääsee reilun seitsemän keskiarvolla, monen äidinkieli ei ole suomi. Tai kuten rehtori Jussi Sutinen määrittelee: koulusta valmistuu paljon sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita.

Hän sanoo huomanneensa, että kokeilu sopii kahdelle ryhmälle oppilaita. Toisaalta ovat ne lahjakkaat, jotka tietävät jo lukion alussa mitä tahtovat. Toisaalta ovat ne, joille koulunkäynti on hankalaa. Heidän on hyvä saada keskittyä harvempaan aineeseen.

”Valinnaisuus lisää nuorten kiinnostusta lukiota kohtaan”, sanoo Sutinen.

Hän olisi kaivannut isompaa remonttia lukioihin jo aikaisemmin. Hän arvelee silti, että koko Suomessa voimassa oleva nykyinen tuntijako sopii myös osalle opiskelijoista – siis etenkin heille, jotka ovat vielä epävarmoja siitä, mitä lukiolta haluavat.

Kontulassa opiskelijat ovat jakautuneet aika tasan kokeilutuntijaon ja voimassa olevan valtakunnallisen tuntijaon kannattajiin. Neljännes empii vielä.

Esimerkiksi Jesse Turpeinen on innoissaan siksi, että hän saa nyt keskittyä luonnontieteisiin.

”En vielä tiedä tarkasti, mikä on tuleva urani. Mutta tiedän, että haluan hyvän pohjan fysiikasta ja kemiasta. Filosofia ei niinkään kiinnosta, otan tilalle ehkä enemmän historiaa.”

Nella Koskinen puolestaan haluaa valita mahdollisimman paljon psykologiaa ja yhteiskuntaoppia sekä vältellä kemiaa ja fysiikkaa. Kokeilua laajempikin valinnaisuus kelpaisi, koska hän kertoo olevansa kielissä hyvä.

”On hyvä, että saa keskittyä omiin vahvuuksiinsa”, hän sanoo.

Sen sijaan Pauli Björklund arvelee, että hän ei halua kokeiluun mukaan ollenkaan. Vaikka hänkin on saanut aiheesta paljon tietoa, malli vaikuttaa sekavalta.

”Ajattelin, että näin on helpompi. Lukion suorittamisessa on muutenkin niin paljon hommaa.”

Siinä missä Kontulan opiskelijoiden mielipiteet jakautuvat, toisella puolella kaupunkia Ressun lukiossa (sisäänpääsyraja 9,3) opiskelijoista jopa 85 prosenttia haluaa kokeilla uutta.

”Tämä on äärettömän hyvä asia yleissivistäville lukioille. Ja luotan tässä nuorten harkintakykyyn, he tekevät hyviä päätöksiä”, sanoo rehtori Ari Huovinen.

Ressussa yksi vaikutus näkyy heti. Syksyllä aloittaneista kukaan ei nyt suunnittele lukion venyttämistä 3,5 vuoteen. Huovinen sanoo, että valinnaisuus on erityisen hyvä heille, jotka lukion ohella esimerkiksi urheilevat tai harrastavat musiikkia vakavissaan. Keskittymällä harvempaan reaaliaineeseen selviytyy tästä, vaikka suorittaisikin samalla pitkää matematiikkaa ja kahta A-kieltä.

Oppiaineiden tarjontaan kokeilu ei heti vaikuta, koska kokeilulukiot on velvoitettu järjestämään kursseja kuten ennenkin. Sen sijaan ryhmien määrään eri kursseilla vaikutuksia tulee, arvelee rehtori Aki Holopainen Munkkiniemen yhteiskoulun lukiosta. Hän on huomannut myös yhden oppiaineen, joka näyttäisi voittavan kokeilussa.

”Psykologia on erittäin suosittu. Sitä valitsevat etenkin lääkäriksi tähtäävät, jotka valitsevat myös paljon biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa toisesta korista”, Holopainen kertoo. Historia ja yhteiskuntaoppi ovat myös suosittuja edelleen, mutta niitä toisaalta painotetaan Munkkiniemessä muutenkin. Sen sijaan maantiedettä on valittu aiempaa vähemmän.

Ressussakin kerrotaan psykologian suosion kasvaneen. Siellä taas terveystieto näyttää vetävän huonosti. Yhteislyseosta ei vielä osata arvioida vaikutusta eri aineiden suosioon.

Tuntijakokokeilua vastustavat ovat usein huolissaan yleissivistyksestä. Kokeilussa mukana olevien koulujen rehtorit eivät ole.

”En ymmärrä sitä, että historia on otettu tässä jonkinlaiseksi mittatikuksi, vaikka olen itse alunperin historian opettaja. Eikö vaikka kemia ole ihan yhtä lailla sivistyksen kannalta oleellista”, kysyy Sutinen. Hän lisää myös, että koulutuksessa ei nykyisin enää ole umpiperiä. Jos nuori valitseekin väärin, valinnat eivät pilaa tulevaisuutta.

Holopainen perustelee uutta systeemiä sillä, että syventyminen on sitä oikeaa sivistystä.

”Lukio ei jää vain pintaraapaisuksi”, hän sanoo.

Kaikki rehtorit sanovat, että yksi asia uudessa mallissa erityisesti korostuu: opinto-ohjaus. Sitä tarvitaan paljon eikä vain isoille massoille kerrallaan, vaan pienissä ryhmissä tai yksilöllisesti.

Tuntijakoa voivat kokeilla 2016 ja 2017 aloittavat opiskelijat. Kun he valmistuvat, saadaan kunnon tuloksia kokeilun onnistumisesta.

Kokeilun mahdolliset vaikutukset kaikkiin Suomen lukioihin ovat siis todennäköisiä vasta vuosien päästä. On poliittinen päätös, kuinka monien vuosien.

Näin tuntijakokokeilu toimii

Kokeilussa lukiolainen saa valita paljon nykyistä vapaammin, mitä reaaliaineita hän opiskelee.

Reaaliaineet on jaettu kahteen koriin. Ympäristön ja luonnontieteiden korissa ovat biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja terveystieto. Humanistis-yhteiskunnallisissa tieteissä on filosofia, psykologia, historia, yhteiskuntaoppi sekä uskonto tai elämänkatsomustieto. Kummassakin korista pitää valita vähintään yhdeksän syventävää kurssia.

Merkittävä ero nykyisin voimassa olevaan tuntijakoon on pakollisten kurssien määrä. Voimassa olevassa tuntijaossa kaikista reaaliaineista on yksi tai kaksi pakollista kurssia – kokeilussa vain terveystietoa sekä uskontoa tai elämänkatsomustietoa on otettava ainakin yksi kurssi.

Opiskelija saisi siis teoriassa kurssinsa täyteen humanistikorista esimerkiksi lukemalla viisi kurssia uskontoa ja neljä psykologiaa, jolloin loput aineet tästä korista voisi jättää väliin. Tällöin hän tosin todennäköisesti opiskelisi todella laajasti luonnotieteitä, koska lukion kokonaiskurssimäärää olisi muuten vaikea saada kokoon.

Kokeilussa on mukana 28 lukiota eri puolilta Suomea. Näissä lukioissa syksyllä aloittaneet ja ensi syksynä aloittavat saavat itse valita, noudattavatko he muualla valtakunnassa voimassa olevaa tuntijakoa vai nyt kokeiltavaa tuntijakoa. Kursseja pitää järjestää kuten ennenkin.

Kielten, matematiikan ja taito- ja taideaineiden opetukseen kokeilu ei vaikuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulutus
  • Lukio
  • Kontula
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    2. 2

      HSL:n lipunmyynti on kaaoksessa ja sadan miljoonan euron jättiuudistus jo kolme vuotta myöhässä – HS selvitti, mikä meni pieleen

    3. 3

      Tunnetko nämä kymmenen vakavia myrkytyksiä aiheuttavaa suomalaista kasvia? – ”Kaikissa lapsiperheissä pitäisi olla lääkehiiltä varastossa”

    4. 4

      Opintoni jäävät kesken opintotuki­uudistuksen takia – en saa opintolainaa, vaikka laina on valtion takaamaa

    5. 5

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    6. 6

      Näin Trumpin rinnalle ilmaantui toinen Trump

    7. 7

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    8. 8

      Kumppanin painonvaihtelut voivat kriisiyttää seksielämän, ja siksi aiheesta pitäisi uskaltaa puhua, sanoo pariterapeutti Minna Oulasmaa

    9. 9

      Valkoisessa talossa soittanut ihmelapsi kuuli outoa kieltä lentokoneessa – nyt hän puhuu suomea ja pääsi jatkoon unelmiensa Maj Lind -pianokilpailussa

    10. 10

      Helsinki–Vantaan uusi eteläsiipi aukeaa, tältä siellä näyttää: Sisustuksessa suomalaista designia, matkustajat pääsevät kentän ensimmäiseen liukukäytävään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    2. 2

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    3. 3

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    4. 4

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    5. 5

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    6. 6

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    7. 7

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    8. 8

      Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

    9. 9

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    10. 10

      Jokaisen aikuisenkin pitäisi hankkia harrastus – Huonot elintavat ja tylsistyminen heijastuvat koko perheeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    7. 7

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää