Valikko
Kaupunki

Vuokravälittäjät: Parveke voi nostaa asunnon vuokraa jopa 80 eurolla – kerro HS:n kyselyssä, mistä olisit valmis maksamaan lisää vuokraa

Suurten vuokra-asuntovälittäjien mukaan parveke nostaa pääkaupunkiseudun asuntojen vuokraa keskimäärin kymmenillä euroilla. Tilastot eivät tue väitettä.

Helsingistä parvekkeellisen vuokra-asunnon haluavan kannattaa varautua maksamaan muutaman kymmenen euroa suurempaa vuokraa kuin parvekkeettomasta asunnosta. Näin sanovat HS:n haastattelemat suuret vuokra-asuntovälittäjät.

”Vuokraturvan sisäisen datan mukaan pieni tuuletusparveke nostaa pääkaupunkiseudulla asunnon vuokraa kokoluokasta riippumatta muutamalla kympillä ja iso lasitettu terassiparveke asunnon kokoluokasta riippumatta 50–80 eurolla”, sanoo Vuokraturvan toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

”Asiasta ei ole minun tietääkseni tehty mitään yleisessä käytössä olevaa tutkimusta”, hän jatkaa.

Metsola ei suostu asiakassalaisuuksiin vedoten antamaan yrityksensä keräämää dataa julkisuuteen.

Lukuja ei tarjoa myöskään VVO eikä Sato. Ne ovat näkemyksissään kuitenkin pitkälti samoilla linjoilla kuin Vuokraturva.

”Kategorisesti arvioisin, että jos verrataan samalla sijainnilla sijaitsevia asuntoja keskenään, niin parvekkeella varustetun asunnon vuokra on muutamia kymmeniä euroja eli muutamia prosentteja parvekkeetonta asuntoa kalliimpi”, sanoo Saton liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki.

”Kohteesta, alueesta, kerroksesta, parvekkeen koosta, lasituksesta ja ilmansuunnasta riippuen merkitys voi olla kymmenestä eurosta sataan euroon, joissakin kohteissa jopa ylikin. Sillä on myös oma vaikutuksensa, onko samassa tai lähialueilla sijaitsevissa kohteissa parvekkeita vai ei”, arvioi puolestaan VVO:n asiakkuusjohtaja Juha Heino.

HS:n haastattelemat välittäjät korostavat kuitenkin, että parvekkeen tarkkaa vaikutusta vuokraan on mahdotonta arvioida.

”Vuokraan vaikuttaa esimerkiksi asunnon sijainti, kunto, pohjaratkaisu, ympäristö ja alueen markkinatilanne ylipäänsä”, Saton Asteljoki sanoo.

Metsolan mielestä oleellista on huomata, että parvekkeet eroavat toisistaan suuresti, mikä vaikeuttaa sen arviointia, miten parveke vaikuttaa vuokran hintaan.

”Esimerkiksi Aurinkolahdessa on lasitettuja parvekkeita, joissa voi polttaa takkaa ja katsoa merimaisemaa. Siellä se parveke voi nostaa hintaa ja vuokraa paljonkin. Sitten on joitain levottomampia lähiöitä, joissa ensimmäisen kerroksen parvekkeita pidetään jopa turvallisuusuhkana, jolloin se vaikutus voi olla negatiivinen”, Metsola sanoo.

”Parvekkeilla on eroa kuin vanhalla Datsunilla ja uudella Ferrarilla. Kysymys on myös aina siitä, mitä siitä parvekkeelta näkee eli onko siinä vastakkaisen talon seinä vai merinäköala.”

Näkymää korostavat myös Helsingin Merihaassa jo vuosikymmeniä vuokralla asuneet eläkeläiset Leena Ryyppö ja Riitta Bergman. Entiset työkaverit

”Tästä on mahtavat näkymät, näkyy Töölönlahti ja Linnanmäki”, Bergman näyttää parvekkeeltaan.

”Olisihan se eri asia, jos tästä näkyisi vain jotain roskiksia”, hän jatkaa.

Bergmanin parvekkeen maisemia kelpaa ihastella, mutta mitä hän olisi valmis tästä näkymästä valmiita maksamaan.

”Vaikea sanoa, tämän asunnon parvekkeen neliöt ovat mukana jo asunnon vuokrassa”, Bergman pohtii.

Myös Ryypölle oma parveke on tärkeä. Hän kasvattaa asuntonsa parvekkeella muun muassa pelargoneja ja kuivaa pyykkiä.

”Vaikea olisi kuvitella asuvansa asunnossa, jossa ei parveketta ole. Vaikea tosin sanoa, paljonko olisin valmis parvekkeesta vuokraa maksamaan”, hän sanoo.

”En osaa myöskään sanoa, vaikuttaako se parveke vuokraan vai ei. Katsoin hetki sitten asuntoilmoituksia ja sellaisetkin asunnot, joissa parveketta ei ole, ovat hirveän kalliita. Tuntuu, että tänä päivänä rahastetaan joka asunnosta.”

Entä mitä asiasta sanovat numerot?

HS uutisoi joulukuun puolivälissä, että Helsingin kantakaupungin vuokrataso alkaa nousta keskituloisille helsinkiläissinkuille ja lapsiperheille liian korkeaksi.

Uutinen perustui Oikotieltä hankittuun vuokrailmoitusaineistoon ja Helsingin seudun aluesarjat -tietokannasta haettuihin helsinkiläisten tulotietoihin.

Katso oheisesta laskurista, millaiseen vuokra-asuntoon sinulla olisi varaa. Juttu jatkuu laskurin jälkeen.



HS:n Oikotieltä hankkima aineisto käsitti tiedot kaikista pääkaupunkiseudulla Oikotien kautta tämän vuoden tammi–lokakuussa ilmoitetuista vuokra-asunnoista.

Aineiston perusteella parvekkeella ei näytä olevan vuokapyyntöihin nostavaa vaikutusta käytännössä millään pääkaupunkiseudun postinumeroalueella.

Vuokraturvan Metsola arvioi Oikotien datan kielivän siitä, että tietynlainen asuntokanta on yliedustettuna Oikotien ilmoituksissa.

”Hintatasoltaan edullisissa 1960-, 1970- ja 1980-lukujen betonielementtilähiöissä lähes jokaisessa asunnossa on parveke. Samoin 1950-luvun lähiöissä, joista osa on vuokratasoltaan matalia. Ne ovat siksi otoksessa todennäköisesti yliedustettuna ja vääristävät siksi tilastoa”, Metsola sanoo.

”Vastaavasti vanhemmissa arvotaloissa parvekkeita on vähän. Esimerkiksi Kalliossa on paljon neliöhinnaltaan korkeita vuokra-asuntoja, joissa hyvin harvassa on parveke. Tämä nostaa parvekkeettomien asuntojen keskivuokraa.”


Asiaan on olemassa myös toisenlainen selitys. Sen mukaan Oikotien tiedot kertovat siitä, ettei parvekkeilla ole todellisuudessa mitään vaikutusta pääkaupunkiseudun vuokriin. Tätä mieltä on esimerkiksi vuokralaisten edunvalvoja.

”Valtaosassa Helsingin vuokramarkkinaa parvekkeella ei ole rahallista arvoa”, sanoo Vuokralaiset-yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Viita.

”Esimerkiksi joissain lähiöissä se voi vaikuttaa selkeästi asunnon haluttavuuteen, mutta silti parvekkeeton asunto siinä vieressä voi olla yhtä kallis. Parvekkeella saattaa olla rahallista arvoa esimerkiksi jossain Eiranrannassa tai Lauttasaaressa, mutta perusmarkkinassa se ei näy.”

Oikotien aineisto ja Vuokralaiset-yhdistyksen Viitan näkemykset luovat hämmentävän ristiriidan Helsingin vuokramarkkinoita käsittelevän tutkimustiedon kanssa.

Esimerkiksi Ympäristöministeriön vuonna 2010 valmistuneen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta vuokralaisesta sanoo parvekkeen vaikuttavan joko erittäin paljon tai jonkin verran vuokra-asunnon valintaan. Tutkimuksen mukaan sijainti on vuokralaisen kannalta asunnolle ylivoimaisesti keskeisin valintaperuste.

”Sijainti määrää hinnan, ei kunto tai varustetaso. Sijainti ei tarkoita välttämättä keskustaa vaan sitä, että asunnolta on hyvät liikenneyhteydet”, Vuokralaisten toiminnanjohtaja Viita sanoo.

”Tämä kertoo erityisesti epäterveistä markkinoista. Huoneiston laatu ei pääse määräämään asuntojen hintoja.”

Vuokravälittäjät puhuvat toista, asukkaiden edunvalvoja päinvastaista. Hämmentävää. Mitä sinä ajattelet? Kerro meille oheisessa kyselyssä, mistä olisit valmis maksamaan lisää vuokraa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    3. 3

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    4. 4

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      USA:n ulkopolitiikalle ei löydy johtajaa – ulkoministeri Tillersonia kutsutaan nimellä ”Yksin kotona”

    7. 7

      Uuden asunnon arvo voi nousta käytettyä hitaammin – näin vältät sudenkuopat vastavalmistunutta asuntoa harkitessasi

    8. 8

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    9. 9

      Kehysriihen lopputulos vaikuttaa monen etuuksiin – Nämä ovat hallituksen tärkeimmät päätökset

    10. 10

      Aiheuttavatko heräilevät vauvat todella kärsimystä vanhemmilleen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    5. 5

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    6. 6

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    7. 7

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    8. 8

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    9. 9

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    10. 10

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää