Valikko
Kaupunki

Talvisurffaus on lumettoman pääkaupunkiseudun vauhtilaji – ”Tämä sopii älyköille, ei tarvitse olla himokuntoilija”

Pääkaupunkiseudun talvisurffarit viihtyvät Espoon Bodominjärvellä, jonka parikymmentä senttiä paksu jää kestää vesikelilläkin. Talvisurffaus on kuin purjelautailua jäällä.

Alkuun koko juttu tuntuu itsetuhoiselta.

Bodominjärven jää ei kaukaa katsottuna näytä edes jäältä, niin mustaa se on. Jään pinnalla vesi lotisee ja aaltoilee, sää on pari astetta plussan puolella.

Mutta kaukana näkyy oransseja purjeita ja ihmisiä, jotka liitävät hirveää vauhtia veden pinnalla.

Rannan tuntumassa pieni surffarihenkinen joukkio säätää purjeiden ja kelkkojen kanssa. Matkalla heidän luokseen jää sanoo räks talvilenkkarin alla, ja murtuma kirii karheaa ääntä pitäen loitommaksi.

”Joko sinulla on kypärä ja selkäsuoja?”, huudahtaa Feodor Gurvits ja tervehtii iloisesti.

Gurvits, 38, perheineen ja ystävineen on Bodomilla lempiharrastuksensa eli talvisurffauksen parissa. Koska lajin harrastajia ei Suomessa ole kovin paljon ja pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä muutamia kymmeniä, selitys lienee paikallaan: talvisurffaus on kuin purjelautailua jäällä. Purje kiinnitetään luistinkelkkaan, jota ohjaillaan jalkojen painopistettä vaihtelemalla. Purjeen asentoa muuttamalla vauhti kovenee tai hidastuu.


”Talvisurffaus on vedessä tapahtuvaa purjelautailua helpompaa, vaikka nopeudet ovatkin kovempia. Vedessä aloittelijan aika menee purjeen kiskomiseen ja aalloissa ryynäämiseen”, Gurvits sanoo.

Hän itse on harrastanut talvisurffausta vuodesta 2006, ja sijoittunut parhaimmillaan vuosittain järjestettävissä maailmanmestaruuskisoissa kakkoseksi.

”Aloitin nimenomaan jäällä, ja kokeilin vasta myöhemmin purjelautailua vedessä. En kuitenkaan innostunut kovin paljon.”


Kokeillaanpa.

Ilman minkäänlaista purje- tai lainelautailutaustaa talvisurffauskelkka tuntuu alla kiikkerältä ja tasapaino epäluotettavalta, mutta ei sentään toivottomalta. Voi kuvitella, että vedessä olisi toisin. Lumilautailukokemuksestakin olisi varmaan hyötyä, sillä asento kelkalla on samanlainen kuin laudan päällä.

Gurvits ja toinen harrastaja Marianne Rautelin hyppäävät aluksi laudalle vuorollaan mukaan ja näyttävät, miten homma toimii.

”Hymyile, niin hartiat rentoutuvat. Pidä kädet suorina. Käytä koko vartaloa, älä vain hauiksia, kun liikutat purjetta”, Gurvits neuvoo.

Vauhti kiihtyy, ja sen taitaa nähdä naamasta. Hymyile!

”Mikä sinua pelottaa eniten?”

Se, että kaadumme lujassa vauhdissa tai vajoamme jäihin.

”Tähän jäälle voisi ajaa vaikka katumaasturin, eikä tapahtuisi mitään.”

Jää on joulukuun lopulla noin parikymmentä senttiä paksu. Yksin kokeillessa pienellä purjeella kelkka ei meinaa lähteä liikkeelle, mutta isommalla onnistuu. Eteenpäin meno ei ole kovin vaikeaa, mutta kääntyminen on. Vauhtia tulee mukavasti. Käy niin kuin Gurvits sanoo myöhemmin glögilasi kädessään:

”Tässä koukuttaa se, että melkein onnistuu, mutta ei ihan. Sitten haluaa kokeilla uudestaan.”


Talvisurffaus on siitä hauska talvinen vauhtilaji, että lunta ei tarvitse. Pääkaupunkiseudun usein lumettomissa talvissa tämä on iso plussa. Harrastuspaikkoja löytyy pääkaupunkiseudulta noin kuusi: Bodomin lisäksi Laajalahdella, Espoonlahdella, Mellstenissä, Munkkiniemessä ja Lauttasaaren selällä voi nähdä talvisurffareiden liukuvan jäällä.

Gurvitsin mielestä talvisurffaus on ennen kaikkea taitolaji.

”Tämä sopii älyköille, ei tarvitse olla himokuntoilija.”

Hän itse korjaa työkseen tuulivoimaloita. Purjeisiin tarttuva tuuli on siis tuttu elementti. Harjoitussparraaja Rautelin taas on tilastotieteilijä - ja kilpailee maailmanmestaruustasolla kesälläkin.

Gurvits myös rakentaa talvisurffauksessa tarvittavia luistinkelkkoja. Vuonna 2013 hänen rakentamansa kelkka palkittiin muotoilustaan.

Jos kelkan ja purjeen ostaa uutena, hinta pyörii parin tuhannen euron kieppeillä. Välineitä voi myös hankkia käytettynä tai vuokrata.

”Perehdytys lajiin kestää 1–4 tuntia”, kertoo talvisurffausopetusta järjestävä Gurvits.

Hänelle talvisurffaus on siinä määrin elämäntapa, että kotikin löytyi onneksi Bodominjärven läheltä.

”Kilpailullisesti talvisurffaus on äärimmäisen koukuttavaa. Osallistuin ensimmäisiin maailmanmestaruuskisoihini vuonna 2007 ja sijoituin viimeiseksi. Vuonna 2008 olin kisoissa jo 8. paras.”

Gurvitsin mukaan talvisurffaus on ollut nousussa viime vuosina erityisesti Ruotsissa. Kansainvälisesti lajin harrastajien joukko ei ole kovin suuri.

”Talvisurffauspiirien henki on avoin ja ystävällinen, harrastajat tuntevat toisensa hyvin ja tietoa jaetaan paljon internetissä. Se on aika lähellä lumilautailijoiden alakulttuuria.”

Heikki Loukasmäki, 75, toi talvisurffauksen Suomeen

Helsingin Vallilassa asuva Heikki Loukasmäki, 75, on Suomen ensimmäinen talvisurffari. Hänen ansiotaan on myös lajin harrastus- ja kilpatoiminnan kehittyminen Suomessa: Loukasmäki veti kesäisin purjelautailu- ja talvisin talvisurffaustoimintaa, koulutti ihmisiä ja järjesti kilpailuja 13 vuotta 1970-luvun puolivälistä 1980-luvulle pääkaupunkiseudulta käsin.

Loukasmäki aloitti purjelautailulla 1975 ja muutama vuosi myöhemmin kuvioon tuli talvisurffaus.

”Olin myös Suomen ensimmäisiä purjelautailijoita silloin 70-luvulla. Näin, kun muutama poika purjelautaili meren rannassa ja mietin, että tuota täytyy kokeilla itsekin”, hän kertoo.

Purjelaudat tilattiin alkuaikoina Yhdysvalloista. Suksellisen kelkan hän tosin rakensi itse, ja kiinnitti siihen purjelaudan maston ja purjeen.

”Silloin olivat talvet lumisempia.”

Mediakin kiinnostui Loukasmäen puuhista. Tiedotusvälineet tulivat rannalle katselemaan, kun hän viiletti jäällä.

Enää Loukasmäki ei harrasta talvisurffausta, ja lentoharrastuksenkin hän on jättänyt hiljattain. Purjehdus sen sijaan maistuu yhä kantosiipi purjeveneellä.

”Haluan mennä lujaa, ja tavallinen purjevene on liian hidas. Kyllä pojilla pitää olla kaiken maailman leikkejä ja hauskaa.”

Fakta

Talvisurffaus


  Tunnetaan myös nimellä jääsurffaus ja talvipurjehdus

  Käytännössä tarkoittaa purjelautailua jäällä tai lumella: purje liikuttaa luistinkelkkaa jäällä tai suksikelkkaa lumella

  Kehittynyt 70-luvulla purjelautailun rinnalla

  Kilpalaji: Vuoden 2017 maailmanmestaruuskilpailut pidetään Venäjällä

  Huippunopeudet ovat jopa 110 kilometriä tunnissa, harrastajat etenevät jäällä yleensä noin 40–60 kilometriä tunnissa

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Talviliikunta
  • Espoo
  • Bodom
  • Purjelautailu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Rahapajan juhlarahassa teloitetaan punavankeja, ministeri Orpo vaatii vedettäväksi myynnistä – Professori: Tässä on pettänyt sekä historiantaju että hyvä maku

    2. 2

      Liian vanhat aivot ennustavat varhaista kuolemaa

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    5. 5

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    6. 6

      Aikuinen nainen puolustaa päätöstään kohdata 12-vuotias tyttö vapaaottelu­kehässä: ”Hän on mielestäni varsin vahva lapsi”

    7. 7

      Kymmenen miljardin ongelma piinaa hallitusta – Tarkkaile eleitä ja ilmaisuja, kun Sipilä, Soini ja Orpo tiedottavat kehysriihen tuloksista

    8. 8

      Eurojackpotin 87 miljoonaa menikin kolmen pelaajan porukalle – kuponkia säilyttänyt ei tarkistanut riviä heti kaverinsa kehotuksesta huolimatta

    9. 9

      Hollywood-näyttelijä Tom Hardy juoksi kiinni mopovarkaan, ja tästä syystä se on niin täydellistä

    10. 10

      On häkellyttävää, miten vähän moni meistä viettää aikaa läheisimpiemme kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    5. 5

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    6. 6

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    7. 7

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    8. 8

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    9. 9

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    10. 10

      Rahapajan juhlarahassa teloitetaan punavankeja, ministeri Orpo vaatii vedettäväksi myynnistä – Professori: Tässä on pettänyt sekä historiantaju että hyvä maku

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää