Valikko
Kaupunki

Talvisurffaus on lumettoman pääkaupunkiseudun vauhtilaji – ”Tämä sopii älyköille, ei tarvitse olla himokuntoilija”

Pääkaupunkiseudun talvisurffarit viihtyvät Espoon Bodominjärvellä, jonka parikymmentä senttiä paksu jää kestää vesikelilläkin. Talvisurffaus on kuin purjelautailua jäällä.

Alkuun koko juttu tuntuu itsetuhoiselta.

Bodominjärven jää ei kaukaa katsottuna näytä edes jäältä, niin mustaa se on. Jään pinnalla vesi lotisee ja aaltoilee, sää on pari astetta plussan puolella.

Mutta kaukana näkyy oransseja purjeita ja ihmisiä, jotka liitävät hirveää vauhtia veden pinnalla.

Rannan tuntumassa pieni surffarihenkinen joukkio säätää purjeiden ja kelkkojen kanssa. Matkalla heidän luokseen jää sanoo räks talvilenkkarin alla, ja murtuma kirii karheaa ääntä pitäen loitommaksi.

”Joko sinulla on kypärä ja selkäsuoja?”, huudahtaa Feodor Gurvits ja tervehtii iloisesti.

Gurvits, 38, perheineen ja ystävineen on Bodomilla lempiharrastuksensa eli talvisurffauksen parissa. Koska lajin harrastajia ei Suomessa ole kovin paljon ja pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä muutamia kymmeniä, selitys lienee paikallaan: talvisurffaus on kuin purjelautailua jäällä. Purje kiinnitetään luistinkelkkaan, jota ohjaillaan jalkojen painopistettä vaihtelemalla. Purjeen asentoa muuttamalla vauhti kovenee tai hidastuu.


”Talvisurffaus on vedessä tapahtuvaa purjelautailua helpompaa, vaikka nopeudet ovatkin kovempia. Vedessä aloittelijan aika menee purjeen kiskomiseen ja aalloissa ryynäämiseen”, Gurvits sanoo.

Hän itse on harrastanut talvisurffausta vuodesta 2006, ja sijoittunut parhaimmillaan vuosittain järjestettävissä maailmanmestaruuskisoissa kakkoseksi.

”Aloitin nimenomaan jäällä, ja kokeilin vasta myöhemmin purjelautailua vedessä. En kuitenkaan innostunut kovin paljon.”


Kokeillaanpa.

Ilman minkäänlaista purje- tai lainelautailutaustaa talvisurffauskelkka tuntuu alla kiikkerältä ja tasapaino epäluotettavalta, mutta ei sentään toivottomalta. Voi kuvitella, että vedessä olisi toisin. Lumilautailukokemuksestakin olisi varmaan hyötyä, sillä asento kelkalla on samanlainen kuin laudan päällä.

Gurvits ja toinen harrastaja Marianne Rautelin hyppäävät aluksi laudalle vuorollaan mukaan ja näyttävät, miten homma toimii.

”Hymyile, niin hartiat rentoutuvat. Pidä kädet suorina. Käytä koko vartaloa, älä vain hauiksia, kun liikutat purjetta”, Gurvits neuvoo.

Vauhti kiihtyy, ja sen taitaa nähdä naamasta. Hymyile!

”Mikä sinua pelottaa eniten?”

Se, että kaadumme lujassa vauhdissa tai vajoamme jäihin.

”Tähän jäälle voisi ajaa vaikka katumaasturin, eikä tapahtuisi mitään.”

Jää on joulukuun lopulla noin parikymmentä senttiä paksu. Yksin kokeillessa pienellä purjeella kelkka ei meinaa lähteä liikkeelle, mutta isommalla onnistuu. Eteenpäin meno ei ole kovin vaikeaa, mutta kääntyminen on. Vauhtia tulee mukavasti. Käy niin kuin Gurvits sanoo myöhemmin glögilasi kädessään:

”Tässä koukuttaa se, että melkein onnistuu, mutta ei ihan. Sitten haluaa kokeilla uudestaan.”


Talvisurffaus on siitä hauska talvinen vauhtilaji, että lunta ei tarvitse. Pääkaupunkiseudun usein lumettomissa talvissa tämä on iso plussa. Harrastuspaikkoja löytyy pääkaupunkiseudulta noin kuusi: Bodomin lisäksi Laajalahdella, Espoonlahdella, Mellstenissä, Munkkiniemessä ja Lauttasaaren selällä voi nähdä talvisurffareiden liukuvan jäällä.

Gurvitsin mielestä talvisurffaus on ennen kaikkea taitolaji.

”Tämä sopii älyköille, ei tarvitse olla himokuntoilija.”

Hän itse korjaa työkseen tuulivoimaloita. Purjeisiin tarttuva tuuli on siis tuttu elementti. Harjoitussparraaja Rautelin taas on tilastotieteilijä - ja kilpailee maailmanmestaruustasolla kesälläkin.

Gurvits myös rakentaa talvisurffauksessa tarvittavia luistinkelkkoja. Vuonna 2013 hänen rakentamansa kelkka palkittiin muotoilustaan.

Jos kelkan ja purjeen ostaa uutena, hinta pyörii parin tuhannen euron kieppeillä. Välineitä voi myös hankkia käytettynä tai vuokrata.

”Perehdytys lajiin kestää 1–4 tuntia”, kertoo talvisurffausopetusta järjestävä Gurvits.

Hänelle talvisurffaus on siinä määrin elämäntapa, että kotikin löytyi onneksi Bodominjärven läheltä.

”Kilpailullisesti talvisurffaus on äärimmäisen koukuttavaa. Osallistuin ensimmäisiin maailmanmestaruuskisoihini vuonna 2007 ja sijoituin viimeiseksi. Vuonna 2008 olin kisoissa jo 8. paras.”

Gurvitsin mukaan talvisurffaus on ollut nousussa viime vuosina erityisesti Ruotsissa. Kansainvälisesti lajin harrastajien joukko ei ole kovin suuri.

”Talvisurffauspiirien henki on avoin ja ystävällinen, harrastajat tuntevat toisensa hyvin ja tietoa jaetaan paljon internetissä. Se on aika lähellä lumilautailijoiden alakulttuuria.”

Heikki Loukasmäki, 75, toi talvisurffauksen Suomeen

Helsingin Vallilassa asuva Heikki Loukasmäki, 75, on Suomen ensimmäinen talvisurffari. Hänen ansiotaan on myös lajin harrastus- ja kilpatoiminnan kehittyminen Suomessa: Loukasmäki veti kesäisin purjelautailu- ja talvisin talvisurffaustoimintaa, koulutti ihmisiä ja järjesti kilpailuja 13 vuotta 1970-luvun puolivälistä 1980-luvulle pääkaupunkiseudulta käsin.

Loukasmäki aloitti purjelautailulla 1975 ja muutama vuosi myöhemmin kuvioon tuli talvisurffaus.

”Olin myös Suomen ensimmäisiä purjelautailijoita silloin 70-luvulla. Näin, kun muutama poika purjelautaili meren rannassa ja mietin, että tuota täytyy kokeilla itsekin”, hän kertoo.

Purjelaudat tilattiin alkuaikoina Yhdysvalloista. Suksellisen kelkan hän tosin rakensi itse, ja kiinnitti siihen purjelaudan maston ja purjeen.

”Silloin olivat talvet lumisempia.”

Mediakin kiinnostui Loukasmäen puuhista. Tiedotusvälineet tulivat rannalle katselemaan, kun hän viiletti jäällä.

Enää Loukasmäki ei harrasta talvisurffausta, ja lentoharrastuksenkin hän on jättänyt hiljattain. Purjehdus sen sijaan maistuu yhä kantosiipi purjeveneellä.

”Haluan mennä lujaa, ja tavallinen purjevene on liian hidas. Kyllä pojilla pitää olla kaiken maailman leikkejä ja hauskaa.”

Fakta

Talvisurffaus


  Tunnetaan myös nimellä jääsurffaus ja talvipurjehdus

  Käytännössä tarkoittaa purjelautailua jäällä tai lumella: purje liikuttaa luistinkelkkaa jäällä tai suksikelkkaa lumella

  Kehittynyt 70-luvulla purjelautailun rinnalla

  Kilpalaji: Vuoden 2017 maailmanmestaruuskilpailut pidetään Venäjällä

  Huippunopeudet ovat jopa 110 kilometriä tunnissa, harrastajat etenevät jäällä yleensä noin 40–60 kilometriä tunnissa

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Talviliikunta
  • Espoo
  • Bodom
  • Purjelautailu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    2. 2

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    5. 5

      Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä – Suomen pitäisi tehdä muutakin kuin kiukutella hiilinielujen laskentatavasta

    6. 6

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    7. 7

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    8. 8

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    9. 9

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    10. 10

      Hallitus tavoittelee 250 000:ta uutta sähköautoa – Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ne tulisivat käyttöön kerralla?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää