Valikko
Kaupunki

Talvisurffaus on lumettoman pääkaupunkiseudun vauhtilaji – ”Tämä sopii älyköille, ei tarvitse olla himokuntoilija”

Pääkaupunkiseudun talvisurffarit viihtyvät Espoon Bodominjärvellä, jonka parikymmentä senttiä paksu jää kestää vesikelilläkin. Talvisurffaus on kuin purjelautailua jäällä.

Alkuun koko juttu tuntuu itsetuhoiselta.

Bodominjärven jää ei kaukaa katsottuna näytä edes jäältä, niin mustaa se on. Jään pinnalla vesi lotisee ja aaltoilee, sää on pari astetta plussan puolella.

Mutta kaukana näkyy oransseja purjeita ja ihmisiä, jotka liitävät hirveää vauhtia veden pinnalla.

Rannan tuntumassa pieni surffarihenkinen joukkio säätää purjeiden ja kelkkojen kanssa. Matkalla heidän luokseen jää sanoo räks talvilenkkarin alla, ja murtuma kirii karheaa ääntä pitäen loitommaksi.

”Joko sinulla on kypärä ja selkäsuoja?”, huudahtaa Feodor Gurvits ja tervehtii iloisesti.

Gurvits, 38, perheineen ja ystävineen on Bodomilla lempiharrastuksensa eli talvisurffauksen parissa. Koska lajin harrastajia ei Suomessa ole kovin paljon ja pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä muutamia kymmeniä, selitys lienee paikallaan: talvisurffaus on kuin purjelautailua jäällä. Purje kiinnitetään luistinkelkkaan, jota ohjaillaan jalkojen painopistettä vaihtelemalla. Purjeen asentoa muuttamalla vauhti kovenee tai hidastuu.


”Talvisurffaus on vedessä tapahtuvaa purjelautailua helpompaa, vaikka nopeudet ovatkin kovempia. Vedessä aloittelijan aika menee purjeen kiskomiseen ja aalloissa ryynäämiseen”, Gurvits sanoo.

Hän itse on harrastanut talvisurffausta vuodesta 2006, ja sijoittunut parhaimmillaan vuosittain järjestettävissä maailmanmestaruuskisoissa kakkoseksi.

”Aloitin nimenomaan jäällä, ja kokeilin vasta myöhemmin purjelautailua vedessä. En kuitenkaan innostunut kovin paljon.”


Kokeillaanpa.

Ilman minkäänlaista purje- tai lainelautailutaustaa talvisurffauskelkka tuntuu alla kiikkerältä ja tasapaino epäluotettavalta, mutta ei sentään toivottomalta. Voi kuvitella, että vedessä olisi toisin. Lumilautailukokemuksestakin olisi varmaan hyötyä, sillä asento kelkalla on samanlainen kuin laudan päällä.

Gurvits ja toinen harrastaja Marianne Rautelin hyppäävät aluksi laudalle vuorollaan mukaan ja näyttävät, miten homma toimii.

”Hymyile, niin hartiat rentoutuvat. Pidä kädet suorina. Käytä koko vartaloa, älä vain hauiksia, kun liikutat purjetta”, Gurvits neuvoo.

Vauhti kiihtyy, ja sen taitaa nähdä naamasta. Hymyile!

”Mikä sinua pelottaa eniten?”

Se, että kaadumme lujassa vauhdissa tai vajoamme jäihin.

”Tähän jäälle voisi ajaa vaikka katumaasturin, eikä tapahtuisi mitään.”

Jää on joulukuun lopulla noin parikymmentä senttiä paksu. Yksin kokeillessa pienellä purjeella kelkka ei meinaa lähteä liikkeelle, mutta isommalla onnistuu. Eteenpäin meno ei ole kovin vaikeaa, mutta kääntyminen on. Vauhtia tulee mukavasti. Käy niin kuin Gurvits sanoo myöhemmin glögilasi kädessään:

”Tässä koukuttaa se, että melkein onnistuu, mutta ei ihan. Sitten haluaa kokeilla uudestaan.”


Talvisurffaus on siitä hauska talvinen vauhtilaji, että lunta ei tarvitse. Pääkaupunkiseudun usein lumettomissa talvissa tämä on iso plussa. Harrastuspaikkoja löytyy pääkaupunkiseudulta noin kuusi: Bodomin lisäksi Laajalahdella, Espoonlahdella, Mellstenissä, Munkkiniemessä ja Lauttasaaren selällä voi nähdä talvisurffareiden liukuvan jäällä.

Gurvitsin mielestä talvisurffaus on ennen kaikkea taitolaji.

”Tämä sopii älyköille, ei tarvitse olla himokuntoilija.”

Hän itse korjaa työkseen tuulivoimaloita. Purjeisiin tarttuva tuuli on siis tuttu elementti. Harjoitussparraaja Rautelin taas on tilastotieteilijä - ja kilpailee maailmanmestaruustasolla kesälläkin.

Gurvits myös rakentaa talvisurffauksessa tarvittavia luistinkelkkoja. Vuonna 2013 hänen rakentamansa kelkka palkittiin muotoilustaan.

Jos kelkan ja purjeen ostaa uutena, hinta pyörii parin tuhannen euron kieppeillä. Välineitä voi myös hankkia käytettynä tai vuokrata.

”Perehdytys lajiin kestää 1–4 tuntia”, kertoo talvisurffausopetusta järjestävä Gurvits.

Hänelle talvisurffaus on siinä määrin elämäntapa, että kotikin löytyi onneksi Bodominjärven läheltä.

”Kilpailullisesti talvisurffaus on äärimmäisen koukuttavaa. Osallistuin ensimmäisiin maailmanmestaruuskisoihini vuonna 2007 ja sijoituin viimeiseksi. Vuonna 2008 olin kisoissa jo 8. paras.”

Gurvitsin mukaan talvisurffaus on ollut nousussa viime vuosina erityisesti Ruotsissa. Kansainvälisesti lajin harrastajien joukko ei ole kovin suuri.

”Talvisurffauspiirien henki on avoin ja ystävällinen, harrastajat tuntevat toisensa hyvin ja tietoa jaetaan paljon internetissä. Se on aika lähellä lumilautailijoiden alakulttuuria.”

Heikki Loukasmäki, 75, toi talvisurffauksen Suomeen

Helsingin Vallilassa asuva Heikki Loukasmäki, 75, on Suomen ensimmäinen talvisurffari. Hänen ansiotaan on myös lajin harrastus- ja kilpatoiminnan kehittyminen Suomessa: Loukasmäki veti kesäisin purjelautailu- ja talvisin talvisurffaustoimintaa, koulutti ihmisiä ja järjesti kilpailuja 13 vuotta 1970-luvun puolivälistä 1980-luvulle pääkaupunkiseudulta käsin.

Loukasmäki aloitti purjelautailulla 1975 ja muutama vuosi myöhemmin kuvioon tuli talvisurffaus.

”Olin myös Suomen ensimmäisiä purjelautailijoita silloin 70-luvulla. Näin, kun muutama poika purjelautaili meren rannassa ja mietin, että tuota täytyy kokeilla itsekin”, hän kertoo.

Purjelaudat tilattiin alkuaikoina Yhdysvalloista. Suksellisen kelkan hän tosin rakensi itse, ja kiinnitti siihen purjelaudan maston ja purjeen.

”Silloin olivat talvet lumisempia.”

Mediakin kiinnostui Loukasmäen puuhista. Tiedotusvälineet tulivat rannalle katselemaan, kun hän viiletti jäällä.

Enää Loukasmäki ei harrasta talvisurffausta, ja lentoharrastuksenkin hän on jättänyt hiljattain. Purjehdus sen sijaan maistuu yhä kantosiipi purjeveneellä.

”Haluan mennä lujaa, ja tavallinen purjevene on liian hidas. Kyllä pojilla pitää olla kaiken maailman leikkejä ja hauskaa.”

Fakta

Talvisurffaus


  Tunnetaan myös nimellä jääsurffaus ja talvipurjehdus

  Käytännössä tarkoittaa purjelautailua jäällä tai lumella: purje liikuttaa luistinkelkkaa jäällä tai suksikelkkaa lumella

  Kehittynyt 70-luvulla purjelautailun rinnalla

  Kilpalaji: Vuoden 2017 maailmanmestaruuskilpailut pidetään Venäjällä

  Huippunopeudet ovat jopa 110 kilometriä tunnissa, harrastajat etenevät jäällä yleensä noin 40–60 kilometriä tunnissa

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Talviliikunta
  • Espoo
  • Bodom
  • Purjelautailu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    2. 2

      Lännen hyödylliset idiootit Putinin apureina – Takinkääntö on ollut Suomessakin vauhdikasta

    3. 3

      Seitsemän maankaltaista planeettaa löytyi kääpiötähden ympäriltä 40 valovuoden päästä

    4. 4

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    5. 5

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    6. 6

      Neljä naista ja neljä miestä pyrkii Helsingin johtoon – näin he vastasivat kysymyksiin suurmoskeijasta, koulukurista, autoilusta ja ulkoistamisesta

    7. 7

      Kenestä Helsingin pormestari? Löydä suosikkisi HS:n pormestarikoneella

    8. 8

      Italialaismedia: Suomalainen poika kuoli Italian Alpeilla

    9. 9

      Marine Le Pen teki ovelan huivitempun – Libanonissa huivin käyttöä ei vaadita kuin erikoistapauksissa

    10. 10

      Suku uhkasi tappaa ja viritti ansan irakilaiselle Kasimille – Homoutensa vuoksi vainotut hakevat turvaa Suomesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    2. 2

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    3. 3

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    4. 4

      Supersuosittu amerikkalaisjuontaja irvaili Trumpille ”Suomen Godzilla-hyökkäyksellä”

    5. 5

      Seitsemän maankaltaista planeettaa löytyi kääpiötähden ympäriltä 40 valovuoden päästä

    6. 6

      Perusterveestä Kaisa Tolosesta, 52, tuli sairas työtön kuudessa vuodessa: ”Tulevaisuuteni jäi Mikkolan kouluun”

    7. 7

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    8. 8

      Parhaissa purkkisalsoissa rouskuu tuore tomaatti, pahimmat ovat kuin ketsuppia – HS:n salsavertailussa paljastui hurjia laatueroja

    9. 9

      Tukholmalaislähiön mellakasta kohistaan maailmalla – Ruotsissa pohditaan poliisin aseenkäyttöä ja tapahtumien vaikutusta maakuvaan

    10. 10

      Nuorena rocktähtenä Jarkko Martikainen huusi totuuttaan julki koko sukupolvelle – nyt Donnerin, Kaurismäen ja Tervon sivallukset ärsyttävät häntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Jäätyneenä Vuosaaresta löytynyt koiranpentu ”lopetettiin asianmukaisesti” – tapaus herätti raivoa jopa alamaailmaa myöten

    10. 10

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    11. Näytä lisää