Kaupunki

Kaikki Helsingissä sanovat bussia dösäksi mutta kukaan ei tiedä, mistä sana tulee

Jenni Neuvonen tutki joukkoliikennevälineiden slanginimien historiaa ja muutosta. Dösä syrjäytti busan ja sipoolainen jäi historiaan.

Spora on hauska sana, peräjälkeen kova ja räiskähtävä, kuin katupojan sylkäisy. Se kantaa mukanaan 1900-luvun alkua ja Pitkänsillan pohjoispuolen työläiskorttelien niukkuudesta rönsynnyttä rosoa.

Nyt sporan rosauttaa 26-vuotias tuore filosofian maisteri Jenni Neuvonen.

”Spora on säilynyt slangissa 1900-luvun alusta lähtien”, Sanomatalon alakerrassa sijaitsevassa kahvilassa istuva Neuvonen sanoo.

Tiedolla on uutisarvoa, koska suuri osa sporan kollegoista – siis joukkoliikennevälineiden alkuperäisistä slanginimistä – on kuollut jo aikoja sitten. Se käy ilmi Neuvosen opinnäytetyöstä, jossa hän tutki joukkoliikennevälineiden slangivastineiden historiaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Helsingin yliopistossa hyväksytyn suomen kielen gradun nimi on ”Sporalla stadilaiset skujaa”. Helsingin kaupunki palkitsi työn joulukuussa tunnustuspalkinnolla.


1960-lukuun asti linja-auton suosituin slanginimi oli busa, mutta nykyään niin ei sano stadilaisnuorista enää juuri kukaan. Neuvonen tietää, koska hän tarkasteli työssään vuonna 2014 Helsingissä teetetyn slanginkeruukilpailun tuloksia.

Kilpailussa helsinkiläisiä koululaisia pyydettiin nimeämään slangivastineita yleiskielen sanoille. 93 prosenttia vastaajista mainitsi linja-auton slangivastineeksi dösän. Siitäkin huolimatta, että kukaan ei oikein edes tiedä mistä koko sana tulee. Tämän jutun ensijulkaisun jälkeen lukijat innostuivat pohtimaan mielipidekirjoituksissa. Ne voi lukea tästä ja tästä.

Neuvonen kertoo, että kielentutkija Kaarina Karttunen on yhdistänyt sen ruotsin kielen dosa-sanaan, joka tarkoittaa laatikkoa. Mutta slangitutkija Heikki Paunonen on ihmetellyt, että siinä tapauksessa meidän pitäisi tuntea myös välimuoto toosa.

Sillä sanalla on slangissa monta merkitystä, mutta linja-autoa ei toosaksi ole nimitelty.

Busan kohtalon on kokemassa myös raitsika. Se on ollut suosittu sana 1950-luvulla ja oli sitä vielä vuonna 1989 järjestetyssä slangikeruukilpailussakin. Silloin lähes joka kolmas vastaaja kertoi kutsuvansa raitiovaunua slangivastineella raitsika tai raitsikka. Vuonna 2014 sanan nosti kuitenkin esille enää alle viisi prosenttia vastaajista, eivätkä monet edes ymmärtäneet mitä sana tarkoittaa.

Se on sääli. Raitsikassa on jotain niin kepeää, hyvällä tavalla hepsankeikkaa.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Alun perin slangi syntyi 1800-luvun lopussa, kun Pitkänsillan pohjoispuolelle nousseisiin uusiin kaupunginosiin pakkautui suuren muuttoaallon aikana sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä työväestöä.

Heikki ja Marjatta Paunonen kertovat kirjassaan ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii”, että slangi syntyi yhdistämään suomen- ja ruotsinkieliset pikkupojat ja nuoret miehet. Sekoittamona toimivat Kallion, Sörnäisten, Hermannin, Toukolan, Arabian ja myöhemmin myös Vallilan työläiskorttelien pihat ja kadut.

Omaa vaikeasti ymmärrettävää kieltään puhuneita poikajoukkoja alettiin nopeasti vähän pelätä ja paheksua. Sakilaisiksi kutsuttuja sällejä pidettiin vetelehtivinä ja väkivaltaisina pikkurikollisina, oman aikansa nuorisojengeinä. Kielen lisäksi heitä yhdisti pukeutuminen ja joukko riittejä. Ja oli heillä oma tanssinsakin, eroottisluonteinen ja aggressiivinen pisto.

Sakilaisten huonon maineen takia monet helsinkiläiset pyrkivät välttämään slangia. Edes työläistytöt eivät sitä juuri puhuneet.

”Papan piti lopettaa slangin puhuminen, koska mummi ei voinut sietää sitä”, Neuvonen kertoo helsinkiläisistä isovanhemmistaan.

Mutta ei slangi tietenkään mihinkään kokonaan kadonnut. Suussamme on edelleen sakilaisten kieltä, monesti sitä ei vain enää tunnisteta. Esimerkiksi kiva on alunperin on alun perin slangia. Samoin bussi ja ratikka.

Neuvonen keräsi opinnäytetyöhönsä aineistoa myös haastattelemalla 1930-luvulla syntyneitä helsinkiläisiä ja lukemalla vanhoja slangikirjoja. Alun perin hän halusi oikeastaan vain tutkia slangia ja sen muutosta. Joukkoliikennevälineiden slangivastineet nousivat aiheeksi, koska niiden kautta tutkimus oli helppo rajata.

Lopulta rajaus osoittautui kuitenkin hyväksi. Aineistoa löytyi paljon, ehkä siksi, että liikkuminen on ihmisille niin tärkeää.



Rakkailla lapsilla on ollut slangissa monta nimeä. Linja-autoa on kutsuttu busariksi, döpäksi ja döspäksi, raitiovaunua frenkkeliksi, onnipussiksi ja skuruksi. Juna on saanut nimet stoge, toge ja tšuge, muun muassa.



Monesti selitys slangivastineelle tulee ruotsista. Sporaa ja spåraa ei ole vaikea jäljittää ruotsin spårvagniin. Mutta välillä nimellä on tarina. Yksi erikoisimmista liittyy raitiovaunun lempinimeen sipoolainen.

1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä raitiotyöläiset menivät lakkoon. Siihen asti raitioteillä työskennelleet olivat olleet pääosin hämäläisiä, koska heillä oli hyvät hevosenkäsittelytaidot ja raitiovaunut olivat kulkeneet Helsingissä alun perin hevosten vetäminä.



Lakkoileville työntekijöille ei kuitenkaan haluttu maksaa lisää palkkaa, joten heille annettiin potkut. Tilalle palkattiin miehiä läheiseltä maaseudulta. Monet uusista rahastajista olivat ruotsinkielisiä, eivätkä osanneet kovin paljon suomea. Heitä ruvettiin kutsumaan sipoolaisiksi ja toki monet olivat oikeastikin Sipoosta. Lopulta raitiovaunukin nimettiin heidän mukaansa.

”Tästä tulee myös Mannerheimintien Sipoon kirkon nimi”, Neuvonen sanoo.

Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö rakennutti vuonna 1905 Töölön nykyisten raitiovaunuhallien viereen komean jugendtalon työntekijöidensä työsuhdeasunnoiksi. Sipoolaisten asukkaidensa vuoksi talo tunnettiin vuonna 1978 tapahtuneeseen purkamiseen asti Sipoon kirkkona.


Kieli on ihmistä pitkäikäisempää. Siihen synnytään, siinä eletään ja sitten siitä kuollaan pois. Mutta ihmisen lailla kielikin muuttuu ympäristönsä mukana.

Stadin slangi säilyi sanastoltaan ja äännerakenteeltaan melko koskemattomana 1940-luvulle asti. Sitten tapahtui kaksi asiaa. Ensin sota hajotti slangia käyttäneet poikaporukat. Sen jälkeen Suomeen rantautui Amerikasta uudenlainen nuorisokulttuuri, jonka myötä slangiin alkoi sekoittua englantia ja siitä muodostui entistä vahvemmin luokkarajat ylittävää nuorisokieltä.

Tänä päivänä slangi on jo niin trendikästä, että sillä rakennetaan brändejä. HKL käyttää spora-sanaa mainoksissaan, Itäkeskus on muuttanut nimensä Itikseksi ja Herttoniemessä on Hertsikan ala-asteen koulu.

Jenni Neuvosen mukaan nykylapset näyttävät tutustuvan slangiin vähän aiempia sukupolvia myöhemmin, monesti vasta yläkoulussa. Se saattaa johtua esimerkiksi siitä, etteivät lapset enää liiku samalla tavalla suurina laumoina kivikaupungin kortteleissa. Mutta lopulta slangi kuitenkin iskee, vähän kuin aikuistumisriitti.

”Sillä on aina pyritty erottautumaan omista vanhemmista”, Neuvonen sanoo.

Sitten haastattelu loppuu. Neuvosen pitää lähteä töihin Sörnäisiin.

Millä aiot mennä?

”Sporalla.”

Fakta

Sporat, dösät ja stoget


 Helsinki myönsi tunnustuspalkinnon Jenni Neuvosen opinnäytetyölle ”Sporalla stadilaiset skujaa”. Suomen kielen gradu tehtiin Helsingin yliopistolle.

 Neuvonen tutki työssään sitä, miten joukkoliikennevälineiden slanginimitykset ovat muuttuneet. Spora-sana on säilynyt 1900-luvun alusta, mutta monet slangivastineista ovat kuolleet pois.

 Slangi syntyi 1800-luvun lopussa Pitkänsillan pohjoispuolen työläiskortteleissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Joukkoliikenne
  • raitiovaunu
  • Linja-auto
  • juna
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    5. 5

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    6. 6

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    7. 7

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    10. 10

      Uusnatsit aikovat marssia juutalaisten juhlapäivänä ja synagogan nurkilla – Ruotsin pinna paloi Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    4. 4

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    5. 5

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    6. 6

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    7. 7

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    10. 10

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    8. 8

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    9. 9

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää