Kaupunki

Puhos oli voimiensa päivinä Suomen ostareista suurin ja ihmeellisin – Muistatko enää Itiksen varjoon jämähtänyttä ”lättänää”?

Rapistuvan ostoskeskuksen kohtaloa yritetään ratkaista.

Helsingin Puotinharjussa sijaitsevan ostoskeskus Puhoksen kiinteistönomistajat, kauppiaat, käyttäjät, kaupungin edustajat ja muun muassa poliisi kokoontuvat torstaina miettimään, mitä kauppakeskuksessa tulevaisuudessa tapahtuu.


Miettiminen on kuitenkin vaikeaa, kun yllä leijuu epätietoisuuden ja uhkan varjo. Vuonna 1965 avatun, valmistuessaan Suomen suurimman ostoskeskuksen maa-alan omistaa Helsingin kaupunki. Vuokrasopimus kiinteistöyhtiö Puotinharjun Puhoksen kanssa on päättymässä vuoden 2020 lopussa, ja kaupunki on ilmoittanut, ettei se enää jatka sopimusta rakennuksen nykyisillä toiminnoilla.

Vuoden 2020 loppu juoksee kovaa vauhtia vastaan, tiedetään kiinteistöyhtiössä. ”Sehän tässä harmittaakin, kun tämä menee näin pitkälle”, kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Äikää valittelee.

Puhoksen omistavat 75-prosenttisesti Sponda, Ilmarinen, Kesko ja HOK-Elanto sekä 25 prosentin osuudella rypäs pienomistajia. Heistä monet ovat kiinteistössä liikkeenharjoittajina. Erilaisia ehdotuksia on pohdittu: pitäisikö Puhos myydä, pitäisikö sitä kehittää, vai pitäisikö se peräti purkaa?


Puhos on päässyt huonoon kuntoon, ja se tarvitsee joka tapauksessa vähintään peruskorjauksen. Rakennus on monilta osin rapistunut, mikä näkyy silmällekin. Kokonaan purkaminen on epätodennäköistä. Vanhimman, viuhkamaisen, niin kutsutun A-osan kulttuurihisto­riallisesta arvosta ollaan jokseenkin yksimielisiä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Sen sijaan myöhemmin, 1980-luvulla valmistuneiden B- ja C-laajennusosien purkamista on suunniteltu. Ainakin toisen tilalle Helsingin kaupunki on piirrellyt kerrostaloja.

”Siinä olisi mahdollista myös säilyttää nykyiset määrät liiketoimintaa. Sehän on kaksikerroksinen lättänä, jonka päälle olisi mahdollista sijoittaa paljon asumista”, arkkitehti Mikko Näveri kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosastolta sanoo.

 

”Potentiaalinen kehittäjä on löytynyt. Paraikaa työstetään diiliä eteenpäin.”

Asuntorakentaminen olisi mieluisaa kaupungin näkökulmasta. Puhos sijaitsee aivan ostoskeskus Itiksen naapurissa, metroradan, Kehä I:n ja Itäväylän risteyksessä. Sijainniltaan se noudattaa täydellisesti kaupungin tiivistämisrakentamisen ja joukkoliikenteeseen perustuvan liikkumisen ideaa.

Kiinteistöyhtiön suuromistajien – ja vielä vähemmän pienomistajien – toimiala ei ole kiinteistönjalostaminen tai rakentaminen. Kiinteistöyhtiössä on etsitty ulkopuolista ostajaa, joka olisi valmis kehittämään ostoskeskuksen aluetta ja toimintoja.

Marraskuun lopussa umpeutui yksi takaraja. Kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja Antti Syrjälä kertoo, että jotain kiinnostusta on ollut, mutta muuten hän on haun tuloksesta vähäsanainen.

”Valmisteluja ja neuvotteluja käydään. Mitään uutta faktaa ei ole. Ja mitä liikkuu osakkeenomistajien päässä, hallitus toimii sen mandaatin mukaan”, Syrjälä sanoo.

Hallituksen puheenjohtaja Äikää sen sijaan kertoo, että varteenotettava ostajaehdokas on ­ilmoittautunut. Henkilön tai ­­yh­tiön nimeä hän ei tuo julkisuuteen.

”Potentiaalinen kehittäjä on löytynyt. Paraikaa työstetään diiliä eteenpäin. Kyseessä on iso yritys rakennusalalta, ja samalla sijoittaja”, Äikää kertoo.

”Nyt riippuu siitä, hyväksyvätkö osakkaat kokonaisuuden, vai eivät. Tilanne on kinkkinen.”


Vielä viime vuoden puolella Puhoksessa valmistauduttiin siihen, että kiinteistöyhtiön omistajat tekisivät osakassopimuksen vuoden 2017 alussa. Osakkeille määriteltäisiin arvo, ja sen jälkeen ne yritettäisiin kenties myydä ulkopuoliselle toimijalle. HS:n tietojen mukaan suuromistajista HOK-Elannosta, Keskosta, Spondasta ja Ilmarisesta ainakaan yksi oli haluton solmimaan osakassopimusta tähän asti esitettyjen numeroiden ehdoilla.

”Kinkkisyydellä” Äikää viittaa muun muassa kiireelliseen aikatauluun. Kiinteistöyhtiö Puotinharjun Puhoksen vuosikokous on huhtikuussa, ja siihen mennessä konkreettisia päätösehdotuksia tulisi saada aikaan. Hän saattaa myös viitata siihen, että osakkaiden joukossa on joku, joka ei hyväksy ”diiliä”.

Oman ongelmansa muodostava pienosakkaat 25 prosentin osuudellaan. Epätietoisuus Puhoksen tulevaisuudesta hankaloittaa eniten juuri heidän toimintaansa.

”Kaikki [pienosakkaat] toimivat täydellisessä epätietoisuudessa”, Maria von Flittner, yksi pienomistajista kertoo. Hän on myös pienomistajien edustaja kiinteistöyhtiön hallituksessa.

Flittnerin käsitys on, että suurosakkaat haluaisivat myydä koko kiinteistöyhtiön osakekannan, kun taas pienosakkaat haluaisivat remontoida kiinteistöä.

”Mutta eivät hekään halua remontoida, jos on uhka, että se puretaankin”, hän sanoo.

Puhoksessa on parikymmentä kauppaliikettä. Pienimmistä monia pyörittävät maahanmuuttajataustaiset osakkeenomistajat. Suuria ketjuliikkeitä ovat Alepa, ­Elixia, Intersport ja Musti & Mirri. Etenkin maahanmuuttajayrittäjät haluaisivat kehittää nykykonseptia maahanmuuttajien hyödykkeitä ja palveluja tuottavana keskittymänä.

Flittnerin mukaan kiinteistöyhtiöstä on saatu tähänastisesta tilanteesta ”ympäripyöreä tiedote”, jonka perusteella tulevaisuudesta ei voi päätellä mitään. Hänen mielestään tilanne on omituinen myös siksi, että osakkeiden myynnistä käydään neuvotteluja ulkopuolisen toimijan kanssa samalla, kun osakassopimusta ei ole tehty.

”Jos pienosakkaat sanovatkin, etteivät halua myydä, ei ole myytävää”, von Flittner sanoo.

Eniten pienosakkaat pelkäävät koko rakennuksen purkamista A-, B- ja C-osineen. Silloin kenellekään ei jäisi mitään käteen, paitsi purkukustannukset. Mutta kuten sanottua, vanhinta A-osaa tuskin puretaan. On puhuttu sen sisäpihan kattamisesta, mikä mahdollistaisi esimerkiksi torityyppisen elämän.

Puhoksessa on lattiapinta-alaa yli 20 000 neliömetriä ja kerrosneliöitä 55 000. Kaupunki on kertonut tahtonaan, että ­aluetta kehitetään asumisesta ja kaupankäyntiä varten sekä so­siaalisena kohtaamispisteenä.

Hallituksen puheenjohtaja Jorma Äikää ei usko, että koko kiinteistöä puretaan. ”A:ssa [vanhin osa] on eniten tunne- ja historiallista arvoa. Mitä tulee kunnostamiseen, kehittämiseen, asuntorakentamiseen... Elän uskossa, että vaihtoehtoja käsitellään tasa-arvoisesti.”

Myös Mikko Näveri kaupunkisuunnitteluvirastosta rauhoittelee uhkakuvien viljelijöitä: ”Ei ole kuin piirrelty osittaisia skissejä [luonnoksia]. Kaupungin tahto on, että tontin haltijan [kiinteistöyhtiön] tulisi kehittää kiinteistöä joko korjaamalla tai laajentamalla toimintaa.”

”Aloite on vahvasti yhtiöllä itsellään. Eihän kaupunki sinne hakun kanssa tule. Tai tulee tietysti, jos vuokrasopimus päättyy, mutta se on hyvin hypoteettinen vaihtoehto.”

 

Tausta: Puotinharjun vanha ostari Puhos etsii ostajaa

Oli vuosi 1965, kun Puotinharjussa Itä-Helsingissä avattiin uusi, iso ja kaunis ostoskeskus. Valmistuessaan se oli Suomen suurin. Puotinharjun ostari sai nimekseen Puhos.

Kauppa kukoisti, kun Puotinharjuun ja sen ympäristöön kohosi yhä uusia kerrostaloja. Niissä asui kuluttajia.

Puhos oli viihtyisä. Arkkitehtuurillisesti kaunista, muodoltaan lieriömäistä keskusaukiota suihkulähteineen tultiin katsomaan kauempaakin. Vastaavaan kansainvaellukseen ylsi myöhemmin muun muassa Espoon Leppävaaraan vuonna 1971 noussut uljas ja upea Maxi-Market.

Ajat kuitenkin muuttuivat. Itä-Helsinki kasvoi kasvamistaan. Yhä isommat asukasmäärät vaativat yhä isompia palveluja. Metsien ytimiin valmistuneet lähiöt kiinnittyivät kasvaessaan toisiinsa. Yksityisautoilu ja joukkoliikenne lisääntyivät – Puhoksen viereen alkoi nousta kauppakeskus Itis, joka avattiin 1984.

Vuonna 1982 oli aloittanut kulkunsa Helsingin metro.

Asiakkaiden askeleet alkoivat käydä pikku jätin kaupoista Turunlinnantien toiselle puolelle isoon jättiin. HS:n arkiston kuvista vuodelta 1984 ilmenee, että asiakkaita seurasivat kauppaliikkeet: Neoviuksessa oli muuttomyynti, Elanto oli jo lähtenyt, ja Fazer valmisteli muuttoa.

Puhoksen alhonaika kauppapaikkana sijoittuu 1990-luvulle. Jotkut kutsuvat sitä myös rap­pioksi. Lama-aika janotti ihmisiä, ja Puhoksessa tarpeeseen vastasivat keskiolutkuppilat.

Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupankäynti virkistyi uudestaan. Sen aiheuttivat paljolti liikehuoneistoihin asettuneet, maahanmuuttajien ylläpitämät kauppaliikkeet ja palvelut.

Puhoksesta alkoi saada keskitetysti esimerkiksi ruokatarpeita, joita ei muualta saanut.

Nykyisellään Puhos on runsaan 21 000 neliömetrin laajuinen vilkas ostoskeskus. Siellä on noin 20 liikehuoneistoa. Suurimpia liikkeitä ovat Alepa ja ­Intersport. Kiinteistöyhtiön osakkaita ovat HOK-Elanto, Kesko, Ilmarinen, Sponda ja joukko pienomistajia. Maa-ala on Helsingin kaupungin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    2. 2

      Tulosennuste: Merkelille torjuntavoitto Saksan vaaleissa, mutta oikeistopopulistit jyräsivät tiensä liittopäiville

    3. 3

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    6. 6

      Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

    7. 7

      Pyöreälehtinen viherkasvi paljastaa nyt trendikodin – kasvin pikkuversoista maksetaan jo isoja summia

    8. 8

      Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

    9. 9

      Pian suljettava Vekkula houkutteli Linnanmäelle kaupunkilaisia jonoksi asti – video näyttää 7-vuotiaan Tony Ahtolan matkan läpi legendaarisen suosikin

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    5. 5

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    6. 6

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    7. 7

      Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

    8. 8

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    9. 9

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    10. 10

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää