Ennen kaikki oli kaduilla huonommin

Nuorten väkivalta nousee helposti otsikoihin, koska se on harvinaista. Väkivallan uhka oli arkipäivää vielä 1960-luvun Suomessa, sanoo tutkija.

Joukkotappelu alkoi pikkulapiosta – tai niin kaupungilla ainakin huhuttiin.

Joku Hakaniemen jengiläinen oli varastanut pikkupojalta lapion Kruununhaassa – ja se tiesi tappelua. Elettiin 1960-luvun puoliväliä Helsingissä ja nuorten ja lasten elämä oli kuppikuntaista touhua. Toisten alueelle ei menty ilman seurauksia.

”Sitä varsinaista tappelua odoteltiin niin kauan, että Siltavuorensalmi ehti jäätyä”, kuvailee Matti Liimatainen.

”Sitten yhtenä päivänä ne Hakaniemen pojat tulivat sitä jäätynyttä salmea pitkin kamalana lössinä. Niillä oli kepit kädessä ja kaikki.”


Liimatainen oli silloin itse vasta 9-vuotias, joukkotappelu oli hänen elämänsä ensimmäinen.

Nuorten kokema ja tekemä väkivalta nousee nykyään helposti otsikoihin, todennäköisesti koska se on aiempaa harvinaisempaa.

Viimeisin tapaus on Sipoosta tammikuulta, kun poikajoukko löi ja ampui kuulapyssyllä nuorta poikaa.

Ennen väkivallan uhka oli arkipäivää: 1960-luvulla kaduilla partioiminen oli monelle ainoa vaihtoehto Helsingissä, sillä kodit olivat ahtaita.

Liimatainen muistaa lapsuutensa kodin Kruununhaassa: 17 neliötä ja ulkokäymälä . Siinä huoneessa Liimatainen asui äitinsä, isoveljensä ja alivuokralaisen kanssa.

Elämä oli niukkaa ja sodan muistojen varjostamaa. Se ajoi lapset ulos.

”Alkoholia juotiin melkein kaikissa kodeissa, ja sen mukana tuli myös väkivaltaa”, Liimatainen sanoo.

”Toisinaan piti kadulta kotiin piipahtaessa pyytää kaveria turvaksi. Ja sunnuntaisin piti oikein hiippailla, ettei vaan herätetä krapulaista isää.”

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.


Kaduille kehittyi oma maailmansa sääntöineen. Lapset ja nuoret jakoivat katutilan viina­trokareiden, jengiläisten ja pikkurikollisten kanssa.

”Meidän turvaverkosto olivat oikeastaan talonmiehet, passipoliisi ja opettajat.”

Jokaisella korttelilla tai asuin­alueella oli oma jenginsä: Röban gibat, Kinkan sällit, Berkan sällit, lättähatut sekä omat jenginsä Töölössä ja Eirassa. Punavuoresta puhumattakaan – pahamaineisessa merimiesten ja pikkurikollisten kaupunginosassa oli paljon jengejä.

”Tuossa kahden korttelin päässä oli jo oma jenginsä, mutta osan kanssa oltiin ihan hyvää pataa”, viittoilee Punavuoren kasvatti Harri Saksala Punavuorenkadulla.


Omalla alueella oli turvallista. ”Tuonne Bulevardille ei ollut mitään asiaa eikä Kaivopuistoonkaan.”

Kerran Saksala harhautui kaverinsa kanssa ulos omalta reviiriltään – ja tappeluksihan se meinasi mennä.

”Me menimme yksien hyvännäköisten tyttöjen perässä Kaivopuistoon. Siellä tulivat isommat pojat kyselemään, että mistä olette ja mitä täällä teette. Silloin pelotti.”

Isoja poikia oli ympärillä kourallinen, siis selvä ylivoima.

”Puistovahti ajoi sen jengin siitä pois ja kiipesi kalliolle siihen lähelle huutelemaan. Me lähdettiin siitä aika nopeasti karkuun sydän kurkussa.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Jokaisella pojalla oli taskussaan jonkinlainen ase, Saksalalla nyrkkirauta ja stiletti.

”Se oli ehkä enemmän sellaista väkivallan romantisointia. En minä nyrkkirautaa ikinä mihinkään käyttänyt, olin sellaiseen aivan liian kiltti.”

Ajan henkeä kuvaa hyvin se, että kiltti ja lempeä Saksala joutui nyrkkitappeluihin.

Jengiytymisen juurien on arveltu tulevan kaukaa, 1800-luvun kylätappelukulttuurista, kuten Pohjanmaan puukkojunkkareista eli häjyistä. Siis maalaisesta Suomesta.

Se tiivistyi jengi- ja katutappeluiksi väestön muuttaessa maalta kaupunkiin, sillä uudessa elinympäristössä piti hakea omaa paikkaa.

”Usein suuri yhteiskunnallinen muutos, kuten suuri muutto 1960-luvulla, saa aikaan ryhmä­identiteettien ja yhteisöllisyyden etsintää, johon voi liittyä myös väkivallan uhka”, sanoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa.

Suomessa väkivallan ilmenemiseen ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös koetut sodat, arvelee Lähteenmaa.

”Väitän, että sotien jälkeinen aika oli väkivaltaista aikaa osittain sotien vuoksi. Väkivaltaan suhtauduttiin sallivammin ja aikuisetkin saattoivat tapella. Kouluissa on ollut opettajina entisiä sotilaita, ja fyysistä kurittamistakin ilmeni, puhumattakaan perheväkivallasta.”


Nuorten katutappeluista tai perheväkivallasta kertovia tietoja on vuodesta 1995 alkaen. Sen mukaan väkivalta on vähenemässä. Sitä varhaisemmat tiedot eivät kerro poliisilta piiloon jääneistä tapauksista. Esimerkiksi lasten fyysinen kurittaminen oli vuoteen 1984 asti sallittua.

Tukkapöllyt, korvatillikat tai karttakepillä lyöminen olivat vain osa rangaistusmenetelmää. Liimatainen muistaa erikoisempiakin rangaistuskeinoja.

”Yhdellä opettajalla oli temppu nimeltä ’perunapää’. Siinä oppilaan piti laittaa leuka opettajan pöytää vasten ja sitten opettaja löi rystysillä päähän. Ai, että se teki kyllä kipeää”, Liimatainen muistelee.

Ja koulutappeluita, niitäkin oli. Kerran Liimatainen joutui opettajan järjestämään nyrkkitappeluun. Se oli tämän mielestä sopiva tapa selvittää riidat.

”Se järjesti meille jonkinlaisen kehän koulun pukuhuoneeseen ja siellä me ottelimme hanskat kädessä. Opettaja ei tiennyt nyrkkeilyharrastuksestani ja se oli nopeasti ohi. Siitä sain sitten kovan kundin maineen. Se oli vähän hölmö juttu, kun oikeasti olin tosi kiltti ja vähän pelkuri.”


Toisin on nyt, sanoo Lähteenmaa.

Joukkotappelutkin on ehkä osittain korvannut sosiaalisessa mediassa esiintyminen.

”Sosiaalista pätemistä ja uhoamista voi toteuttaa niin helposti sielläkin.”

Myös nuorten arki on muuttunut. Se ei ole enää samalla tavalla kaduilla kuin vielä 20 vuotta sitten. Se on verkossa, kodeissa, kahviloissa ja ostoskeskuksissa.


On harvinaista nähdä laumoittain nuoria maleksimassa kaupungilla kadunkulmissa tai porttikon­geissa.

Vaikka elämä 1960-luvun Helsingissä kuulostaa hurjalta, ei se Liimataisen ja Saksalan mielestä ollut sitä.

Päinvastoin, kadulla oli turvallista, jopa turvallisempaa kuin kotona.

”Enemmän se oli uhoamista ja huhupuheita. Ei niitä joukko­tappeluita oikeastaan kovin paljon ollut”, Liimatainen sanoo.

Niin paitsi se yksi, joka alkoi siitä lapiosta.

”Me kiivettiin korkealle kalliolle ja heiteltiin niiden jengiläisten päälle kaikkea roinaa, työmaa­rojuja. Eikä ne päässeet kiipeämään ylös”, Liimatainen muistelee.

”Siellä me oltiin ja uhottiin myöhäiseen yöhön, ennen kuin se päättyi. Enemmän se oli sellaista uhoamista ja huutelua.”


Juttuun on käytetty lähteinä seuraavia tutkimuksia: Sami Myllyniemen ja Päivi Borgin nuorten vapaa-aikatutkimus vuodelta 2013, Matti Näsin Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemuksen 2016, Elina Haavio-Mannilan Kylätappelut: Sosiologinen tutkimus Suomen kylätappeluinstituutiosta.

Fakta

Nuorisorikollisuus ja väkivalta vähenevät


  Nuorten ja lasten kokema väkivalta sekä väkivallan uhka on vähentynyt selvästi vuodesta 1998. Myös kuritusväkivalta on vähentynyt.

 Nuorten rikoskäyttäytyminen yleensä väheni vuosina 1995–2004, minkä jälkeen se pysyi suhteellisen vakaana tai yleistyi hieman vuoteen 2012 asti. Vuonna 2016 havaittiin, että rikoskäyttäytyminen väheni jälleen.

  Koulukiusaamiseen osallistui 21 prosenttia vuonna 2012, mutta vuonna 2016 enää 7 prosenttia. Toisaalta voi olla, että kiusaaminen on osin siirtynyt verkkoon.

Lähde: Matti Näsi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016 / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    5. 5

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    6. 6

      Tässä on Suomen vaarallisin kortteli – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    7. 7

      Masennuslääke mahdollisti minulle koulutuksen ja ammatin – aamuisin otan pienen tabletin ja elän hyvää elämää

    8. 8

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    9. 9

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    10. 10

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    6. 6

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    7. 7

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää