Kaupunki

Tutkimus: Päiväkodeille esitetty vaatimus tehokkuudesta syö lasten välistä tasa-arvoa

Päiväkodeilta vaaditut tulostavoitteet näkyvät eniten aikuista tarvitsevien lasten arjessa, kertoo väitöskirja.

Päiväkodeille asetetut tulostavoitteet nakertavat herkästi lasten välistä tasa-arvoa. Näin kertoo tänään lauantaina Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja.

Tutkija Maiju Paananen on haastatellut väitöskirjaansa varten lastentarhanopettajia eräässä suuressa suomalaiskaupungissa vuonna 2014.

Hän on myös tarkkaillut päiväkotiryhmän arkea, pyytänyt ammattilaisia pitämään päiväkirjaa työstään ja käynyt läpi dokumentteja, kuten lasten omia varhaiskasvatussuunnitelmia ja erilaisia kunnan asiapapereita.

Tulokseksi saadaan usein jotain ei-toivottua, jos varhaiskasvatuksen onnistumista mitataan liian yksinkertaisilla mittareilla tai mittarit vaikuttavat suoraan lastentarhanopettajan palkkaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ensin kärsii sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vaikka ammattilaiset haluaisivat sitä vaalia.

Päiväkodin kiire tai ahtaus kaatuu helposti eniten tukea tarvitsevan lapsen ongelmaksi. Joissakin tilanteissa hänen pitää malttaa odottaa ja venyä suorituksiin, joihin hän ei pysty.

Tulostavoite ei tarkoita tässä pelkästään selkeitä numeroita – siis vaikkapa lasten ja aikuisten välistä suhdetta mittaavaa päiväkodin käyttöastetta.

Myös yksinkertaistetuilla, laatua mittaamaan kehitetyillä tavoitteilla on huonoja vaikutuksia.

Paananen ottaa esimerkiksi tavoitteen, jossa ohjattua toimintaa ei peruta. Erilaiset taide- ja mediaprojektit pyritään toteuttamaan suunnitellusti, vaikka osa aikuisista olisi poissa. Tämähän kuulostaa järkevältä päätökseltä.

Kuvitellaanpa, että ryhmä on suunniteltu jaettavaksi kahtia. Toinen puoli tekee kuvataide­projektia. Toiselle puolelle lastentarhanopettaja on suunnitellut draamaleikkiä.

”Leikkimään on menossa mukaan lapsia, jotka erityisesti tarvitsevat aikuisen apua päästäkseen leikin alkuun ja muiden mukaan”, kuvailee Paananen.

Sitten joku aikuisista sairastuu. Lastentarhanopettaja valitsee helposti ohjatun taidetuokion vetämisen, sehän ei ilman aikuista toteutuisi ollenkaan.

Leikit saavat sujua ilman, että aikuinen ehtii niihin paljoa puuttua. Tulostavoite toteutuu, ja moni lapsistakin hyötyy tästä ratkaisusta. Mutta syrjään leikistä jää juuri se lapsi, joka tarvitsisi aikuista eniten.

Herkästi samanlainen tilanne myös toistuu. Sivuun jäävät aina saman lapsen edut, sen jo valmiiksi heikoilla olevan.

Kun Suomessa puhutaan ihanteellisesta varhaiskasvatuksesta, puhutaan nykyisin aiempaa enemmän lapsen oikeuksista.

Alan ammattilaiset korostavat lapsen oman näkökulman kuulemista.

Toisaalta päiväkodeissa syntyy tiukoissa tilanteissa myös ristiriitoja. Lapsen pitääkin joustaa ja taipua, jotta hän ei vaarantaisi muiden lasten oikeutta oppimiseen.

Tutkitussa kunnassa porrastettiin vuonna 2014 toimintaa merkittävästi.

Esimerkiksi kaksi neljäntoista lapsen lapsiryhmää sijoitettiin tiloihin, joissa aiemmin oli ollut yksi kahdenkymmenenyhden lapsen ryhmä.

Usein lasten piti siis siirtyä pois alta, jotta toiset lapset pääsisivät tekemään jotain.

Miten aikuiset toimivat, kun ryhmässä onkin yksi, jolle siirtyminen tilanteesta toiseen on erityisen vaikeaa?

Kun aikuiset tietävät, että juuri tuo lapsi tarvitsisi tähän erityisen paljon aikaa ja aikuisen tukea, mutta niitä ei ole hänelle antaa?

”Vaatimukset kohdistuvat herkästi siihen lapseen, joka ei sovi instituution tiukkeneviin normeihin ja jonka kyky ei vielä riitä riittävän nopeaan siirtymiseen. Tilanteen ongelmallisuudesta tulee ikään kuin lapsen ominaisuus – ongelma nähdään lapsessa eikä liian tiukoissa vaatimuksissa.”

Toisaalta Paananen huomasi myös, että osa ammattilaisista kehitti vaihtoehtoisia tapoja toimia. Tulosohjaus ei aiheuttanut yhtä paljon hallaa kaikkialla.

Kyse ei ole vain yksilöiden välisistä eroista. Osa toki koki tilanteet ristiriitaisiksi useammin kuin toiset, mutta kaikki Paanasen haastattelemat ammattilaiset miettivät työtään kunnianhimoisesti myös tasa-arvon näkökulmasta.

”Kaikissa ryhmissä aikuiset suunnittelivat toimintaa hyvin aktiivisesti ja pohtivat paljon käytännön ratkaisuja asioihin.”

Eroa ehkä selittää koko päiväkodin toimintakulttuuri.

Siis esimerkiksi se, kuunnellaanko lastentarhanopettajan huolta jostain lapsesta.

”Että voiko lastentarhanopettaja sanoa johtajalle, että tämän lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita me emme pysty toteuttamaan, jos me teemme tällaisia muutoksia”, Paananen pohtii.

Fakta

Paha olla päiväkodissa


 Tuoreen väitöskirjan haastattelut on tehty vuonna 2014.

 Sen jälkeen monet kunnat ovat ottaneet Suomessa käyttöön toisen tai molemmat hallituksen tarjoamista säästöistä. On joko nostettu lasten määrää yhtä aikuista kasvattajaa kohden tai rajattu oikeutta subjektiiviseen päivähoitoon 20 tuntiin. Molemmat tekevät käytännössä ryhmistä suurempia.

 Ammattilaiset kertoivat väsymyksestä ja stressistä päiväkodeissa myös Helsingin Sanomien verkkokyselyssä. Ongelmista raportoitiin myös esimerkiksi Helsingistä, jossa säästöjä ei ole tehty.

 Kiire näkyy myös tuoreimmassa työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa. Kyselyyn vastanneista lastentarhanopettajista 43 prosenttia koki työmääränsä kasvaneen yli sietokyvyn.

 Joissain kunnissa päiväkotien tulostavoitteet vaikuttavat ammattilaisten palkanlisiin. Esimerkiksi Helsingissä valtuusto pohtii tässä kuussa, maksetaanko ammattilaisille saavutettujen tavoitteiden mukaan lisää, vaikka varhaiskasvatusvirasto kokonaisuudessaan on ylittänyt budjettinsa esimerkiksi lasten määrän kasvun vuoksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Varhaiskasvatus
  • Väitökset
  • Tutkimus
  • Päivähoito
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    4. 4

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    5. 5

      Pyöreälehtinen viherkasvi paljastaa nyt trendikodin – kasvin pikkuversoista maksetaan jo isoja summia

    6. 6

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    7. 7

      Iäkäs pariskunta ollut yli viikon kateissa lähdettyään erämaahan Lapissa

    8. 8

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Vaihtoehto Saksalle -puolueen sisällä on kirjo eri ideologioita, mutta äärioikeistosiipi on nyt vahvoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    6. 6

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    7. 7

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää