Kaupunki

Muuttajat hylkäsivät peltojen omakotitalot, mutta Matti Vanhanen uskoo käänteeseen: ”Tulee uusi Nurmijärvi-ilmiö, ilman muuta”

Nurmijärven kunnan tunnetuin asukas Matti Vanhanen opasti Helsingin Sanomia Klaukkalassa ja piskuisessa kotikylässään Lepsämässä. Kuntavaaleissa nousee esille entisen muuttovoittokunnan väestön ikääntyminen.

Kun kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk) syö aamupuuroa, hänellä on toisinaan yleisönään nelihenkinen kauriskatras. Se on mahdollista, sillä hän asuu Lepsämässä, noin 1 300 asukkaan maalaiskylässä Etelä-Nurmijärvellä.

Tuskin kenellekään on yllätys, että 30 vuotta kunnassa asunut Matti Vanhanen pitää elämästä Nurmijärvellä. Vanhanen on pitää luonnosta ja arvostaa omaa rauhaa, eläinkohtaamisia sekä kävelyretkiä jokilaaksossa. Lepsämässä kohtaa todennäköisemmin ilveksen kuin take away -latten.

Kerran Vanhanen kohtasi ilveksen peltoaukealla. Siinä se kölli 20 metrin päästä toisesta lepsämäläisestä. Tupsukorvaisella kissaeläimellä ei ollut kiire mihinkään.

Vanhanenkaan ei ole lähdössä Nurmijärveltä minnekään. Edes Helsingissä hoidettavat luottamustehtävät kansanedustajana ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana eivät houkuttele Vanhasta Helsinkiin. Presidentin- ja kuntavaaleissa ehdokkaaksi lähtevä Vanhanen kokee, että kaupunkiasumista arvostetaan kehyskunnissa kotoilua enemmän.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Moni ajattelee, että ihmisten pitäisi asua vain rautatieaseman ympärillä. On paljon suomalaisia, jotka haluavat asua myös väljemmin, luonnonläheisesti”, hän sanoo.

Vaikka Vanhanen tuntee Nurmijärven vetovoiman, pääkaupunkiseutulaisten lapsiperheiden ja Nurmijärven kuherruskuukausi on hiipunut. Tämän löytävät edestään myös huhtikuun kuntavaaleissa valittavat päättäjät.

HS kertoi kolme vuotta sitten, että kehyskunnat eivät ole 2010-luvulla pystyneet houkuttelemaan muuttajia samoin kuin 1990-luvulla ja 2000-luvulla, jolloin pääkaupunkiseudun lapsiperheet ajoittain suorastaan rynnivät kehyskuntiin.

Kehitys nimettiin Nurmijärvi-ilmiöksi, ja sillä kuvattiin kaupunkirakenteen hajautumista ja pääkaupunkiseutulaisten joukkomuuttoa kehyskuntiin. Nurmijärven lisäksi ilmiö vaikutti lukuisiin muihin kuntiin.

”Meihin iskettiin kaikkien kehyskuntien puolesta Nurmijärvi-ilmiön leima. Se kävi niihin aikoihin, kun [Matti] Vanhanen esitteli himmeleitään julkisuudessa”, Nurmijärven kehitysjohtaja Aarno Kononen muistelee.

Hän viittaa Vanhasen puutarhakaupunkivisioon, jonka silloin pääministerinä toiminut Vanhanen esitteli HS:lle vuonna 2008.


Ryntäys kehyskuntiin toi mukanaan muutoksen. Syntyi väljästi rakennettuja pientaloalueita, ja autoilu kodin ja työn välillä yleistyi.

”Kehyskuntien vetovoiman ydin on ollut edullisempi asumisen hinta. Espoossa maksat tontista sen, millä Klaukkalaan rakennat myös talon”, Kononen kertoo.

Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan eniten kehyskuntiin muutettiin vuosina 2007–2009, mutta tämän jälkeen kehyskuntien muuttovoitot ovat vähentyneet merkittävästi.

”Kehyskuntien kolmen viime vuoden muuttovoitot ovat vain murto-osa aikaisemmasta kehityksestä”, Aro kertoo.

Aro tarkasteli Tilastokeskuksen tietoja kuntien välisestä nettomuutosta. Lukuihin ei sisälly maahanmuuttoa, eivätkä ne kerro esimerkiksi syntyvyydestä. Siksi ne kuvaavat Nurmijärvi-ilmiötä parhaiten.

Tällä hetkellä Nurmijärven vetovoimaa vähentää esimerkiksi Vantaan Kivistö, jossa on samanlaiset palvelut kuin Nurmijärven suurimmassa taajamassa Klaukkalassa, mutta otollisempi sijainti kehäradan varrella.

Kehyskunnat, jotka sijaitsevat Helsingin lähellä tai joista on erityisen hyvät yhteydet pääkaupunkiin, ovat jatkaneet muuttovoiton tiellä. Esimerkiksi Sipoo ja Järvenpää houkuttelevat yhä muuttajia. Sipoo sijaitsee lähellä Helsinkiä, ja Järvenpäästä pääsee Helsinkiin kätevästi junalla.

Kehyskuntien vetovoiman hiipuessa myös nurmijärveläisten ikäjakauma on muuttunut. 2000-luvun alussa kaikki ikäryhmät kasvoivat, ja lasten määrä kunnassa lisääntyi verrattain rivakasti.


Nyt Nurmijärven kapeavyötäröisestä väestöpyramidista näkee, että 20-vuotiaat jättävät kunnan, alle 14-vuotiaiden lasten määrä on pysytellyt samoissa lukemissa useita vuosia ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa.

Väestö ikääntyy myös monessa muussa kehyskunnassa.

”Se merkitsee näiden ikäryhmien tarvitsemien ja käyttämien palveluiden kysynnän kasvua”, Kononen sanoo.

Erityisesti sote-palvelujen kysyntä kasvaa, mutta niissä vastuu siirtyy tuleville maakunnille. Kunnalle jäävät virkistys- ja vapaa-ajan palvelut ja edellytysten luominen yksityisille palveluille. Esimerkiksi esteettömyyteen kuntien on kiinnitettävä huomiota eri tavalla kuin silloin, kun vetreäjalkaisten nuorten osuus kuntalaisista kasvoi.

”Maakuntauudistus helpottaa kunnan taakkaa tältä osin.”

Jo vuosia on tiedetty, etteivät kehyskunnat houkuttele asukkaita kuten ennen, mutta osassa kehyskuntia muuttovoittovuodet ovat kääntyneet jopa muuttotappioksi.

Näin on käynyt myös Nurmijärvelle, jossa muuttotappiota tuli viime vuonna 209 henkilön verran. Määrä ei kuulosta kummoiselta, mutta se on muuttoliiketutkija Aron mukaan aikaisempaan kehitykseen verrattuna paljon. Viimeksi Nurmijärvi kärsi muuttotappiosta vuonna 1995.

 

”Tulee uusi Nurmijärvi-ilmiö, ilman muuta.”

Pääkaupunkiseutu näyttää siis voittaneen vetovoimakilpailun 2010-luvulla, ainakin toistaiseksi.

Matti Vanhasen isännöimään Lepsämä-kierrokseen kuluu aikaa puolitoista tuntia. Kierros kuljetaan lähinnä autolla, kuten kehyskunnissa kuuluu. Sukutilat ja lukuisat hevoslaitumet vilahtavat ohi Vanhasen selostaessa lähes tauotta. Tuolla mäen päällä hän asui ennen, tuolla kulkee hyvä lenkkipolku, tuolla kylän vanhimmat katselevat yhdessä Suomi-filmejä.

Lepsämäläistalojen kirjo on suuri. 1970-luvulla ja 2000-luvulla rakennettua asuinaluetta verratessa näkyy yhteiskunnan vaurastumisen. Mäen päällä seisoo kartanomainen talo, yksi asuinalue vilkkuu pastellisävyissä, muutama talo tien vieressä on nähnyt monet talvet.


Vanhanen uskoo, että vaikka valtaosa kehyskunnista ei juuri nyt houkuta lähialueiden asukkaita, pian kaikki voi olla toisin. Etenkin Nurmijärvellä. Iltapäiväruuhkista kärsivän Klaukkalan kylkeen rakennetaan ohikulkutie. Läpiajoliikenteen väheneminen antaa Vanhasen mukaan mahdollisuuden kymmenentuhannen asukkaan taajaman kasvulle Klaukkalassa.

HSL, Helsingin seudun kunnat ja valtio sopivat kesäkuussa, että Klaukkalan ohikulkutie toteutetaan vuosien 2017–2019 aikana. Samaan aikaan sovittiin pikaraitiotie Raide-Jokerista, joka rakennetaan Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille.

Klaukkalan ohikulkutien arvioidaan maksavan 42 miljoonaa euroa, josta kunta maksaa noin neljäsosan. Vanhasen mukaan päätös on ollut yksi kunnan historian tärkeimmistä.

”Siitä tulee uusi Nurmijärvi-ilmiö, ilman muuta.”

Vanhasen mukaan kunnassa toivotaan silti, ettei mahdollisuudesta synny äkkiryntäystä, koska sekin olisi rasite kunnan taloudelle. Asukasluvun yhden prosentin vuosikasvu on Vanhasen mielestä passeli vauhti.

”Olemme tyytyväisiä siihen, että kovin kasvubuumi on ohi. Ei tarvitse joka vuosi rakentaa uusia päiväkoteja ja kouluja.”

Vanhanen perustelee tyytyväisyyttään taloudellisilla seikoilla, mutta kaiken luontopuheen jälkeen on vaikea uskoa, että se olisi ainoa syy.

Yksi kasvun hinta on, että aiemmin maaseutumaisesta kylästä sukeutuu kaupunkimainen keskus. Näin kävi Klaukkalalle, joka vielä 1960-luvulla oli kuin Lepsämä: postikorttimainen paikka, jossa hevoset hirnuivat ja ilvekset tepastelivat pellolla. Vaikka luonto on nytkin lähellä myös Klaukkalassa, ikkunasta kurkistava kauris ei siellä ole tavallinen näky.

Fakta

Nurmijärvi – Suomen suurin maalaiskunta


 Asukkaita: 42 000

 Veroprosentti: 19,5

 Valtuuston voimasuhteet: Kokoomus 14, keskusta 12, Sdp 9, perussuomalaiset 8, vihreät 5, vasemmistoliitto 1, kristillisdemokraatit 1, Rkp 1.

 Kuntavaalipäivä on 9. huhtikuuta, ja 29.3.–4.4. järjestetään ennakkoäänestys.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntavaalit 2017
  • Nurmijärvi
  • Kehyskunnat
  • Muuttoliike

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina

    2. 2

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    5. 5

      Ymmärrän, miksi presidentti Trumpia ketuttaa

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    8. 8

      Valhe pakolaisille maksettavista bordellikäynneistä levisi nopeasti – Tällaista on arki Saksan valeuutisia torjuvassa Correctiv-keskuksessa

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    5. 5

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    6. 6

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    7. 7

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää