Kaupunki

Myllypuron peruskoulussa on enemmän opettajia kuin useimmissa kouluissa – helsinkiläiset kannattavat huono-osaisten alueiden tukea

Helsinki maksaa vuodessa 1,6 miljoonaa kouluille, joiden alueella on paljon työttömiä tai köyhiä aikuisia tai vieraskielisiä lapsia.

”Katso Ifrah, katso”, huutaa yksi ylösalaisin kieppuvista tokaluokkalaisista. Luokanopettaja Ifrah Jama ehtii pysähtyä viereen ja kehua: oletpa Tarzan.

Aikaa on, koska Myllypuron peruskoulun liikuntasalissa on kaksi opettajaa yhtä aikaa ja vielä avustaja. Nelosluokkalaiset ovat rakentaneet pienemmille temppuradan ja näyttävät näille esimerkiksi, mitä renkaissa voi tehdä ja miten tehdään takaperinkuperkeikka.

Tämä on tavallinen koulu, jossa on tavallisia helsinkiläisiä lapsia. Koulu saa silti kaupungilta epätavallisen paljon rahaa, koska se sijaitsee alueella, jolla on normaalia enemmän työttömyyttä, köyhyyttä ja vieraskielisiä oppilaita. Ylimääräisellä rahalla maksetaan esimerkiksi tällaisia kahden opettajan tunteja.

Se on helsinkiläisistä hyvä ajatus, samoin vantaalaisista ja espoolaisista. HS:n tuoreessa mielipidekyselyssä 65 prosenttia vastasi, että vaikeilla alueilla sijaitseville kouluille sopisi antaa hieman enemmän rahaa kuin muille kouluille.



Vajaa viidesosa sanoi ei, 16 prosenttia vastasi ettei tiedä. Suurista puolueista perussuomalaiset olivat nihkeimpiä, mutta heidänkin kannattajistaan niukasti useampi sanoi kyllä kuin ei.

Muiden puolueiden kannattajista enemmistö piti ideaa vähintään kokeilemisen arvoisena, tosin vasemmalla voimakkaammin kuin oikealla. Vanhimmat ikäluokat innostuivat ajatuksesta nuoria selvemmin.

Täällä Myllypurossa ekstrarahaa käytetään esimerkiksi resurssiopettaja Eeva Tikkasen palkkaan. Hän ja koulunkäyntiavustaja Kaisa Koskenkorva tekevät nelosluokan opettaja Ifrah Jaman kanssa töitä, että tällainen kahden eri ikäryhmän yhteinen liikuntarieha onnistuu.

Toisen luokan luokanopettaja vetää samaan aikaan osalle omasta luokastaan toista tuntia muualla koulussa.


Parasta on se, että on enemmän aikaa jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti, sanovat opettajat. Yksi aikuinen neuvoo yhtä lasta, toinen kannustaa toista, kolmas näyttää miten hyppynarua pyöritetään.

”Meillä on erilaiset vahvuudet, ne yhdessä rikastuttavat oppilaan päivää. On erilaista osaamista, tapoja ajatella, tapoja järjestää asioita”, sanoo Jama. Useampi pää keksii parhaat ideat.

”Tämä on työn helmi, saamme oppia toinen toisiltamme. Ja tunnemme oppilaat paremmin”, sanoo Tikkanen.


Helsingin oman tasa-arvorahan nimi on positiivisen diskriminaation määräraha, tuttavallisemmin PD-raha.

Kullekin peruskoululle lasketaan kerroin, johon vaikuttavat seudun aikuisten tulot, koulutustaso ja vieraskielisten lasten määrä. Hurjimman kertoimen saaneet koulut saavat eniten PD-rahaa, toki oppilasmäärään suhteutettuna.

Rehtori ehdottaa johtokunnalle, mihin rahat käytetään. Eniten ostetaan opettajan aikaa, niin myös täällä Myllypurossa. 750 oppilaan yhtenäiskoulussa tehdään vuosittain noin kolmen opettajan vuosityöajan verran enemmän töitä kuin ilman PD-rahaa tehtäisiin.

Se ei siis tarkoita, että kouluun olisi palkattu tasan kolme opettajaa lisää. Rahaa on jaettu monelle luokka-asteelle ja tarkoituksiin.


Esimerkiksi koulun pienimmille sillä ostetaan jakotunteja – siis tunteja, joissa eka- tai tokaluokka pistetään puoliksi. Yläluokilla rahaa kuluu oppilaanohjaukseen, tarkemmin siihen, että oppilaat ovat oman ryhmänohjaajansa kanssa tunnin joka viikko.

Myllypuro ostaa myös enemmän erityisopettajan ja suomi toisena kielenä -opettajan työtä kuin koulut keskimäärin. Kodin ja koulun yhteistyöhön tarvitaan myös tavanomaista enemmän opettajan aikaa, esimerkiksi siksi, että osa vanhemmista puhuu suomea huonosti tai ei lainkaan.

Sitten on tosiaan resurssiopettajia. Aika usein he toimivat kuten tänäänkin, luokan oman opettajan työparina samalla tunnilla. Välillä taas resurssiopettaja voi napata muutaman oppilaan luokasta erikseen opettelemaan jotain asiaa pienemmässä ryhmässä.

Myllypurossa ekstra-aikuinen on esimerkiksi ollut tarpeen, kun on jalkauduttu tutkimaan omaa kaupunginosaa. Vaikkapa silloin, kun oppilaat haastattelivat ostarilla myllypurolaisia näiden musiikkimausta musiikintuntia varten.

Aiempina vuosina koulu on maksanut esimerkiksi sosionomille, joka on järjestänyt kaveritoimintaa välitunneilla. Rahojen käyttöä mietitään uudelleen joka vuosi.

Koko Helsingissä 60 prosenttia PD-rahoista kuluu suoraan opetukseen. Lopusta 20 prosenttia käytetään avustajien palkkaamiseen, loput palveluiden ostoon muilta ammattilaisilta tai tarvikkeisiin. Siis esimerkiksi oppimateriaaleihin tai oppilashuoltoon.

Laskutapaa on hienosäädetty useaan otteeseen sen jälkeen, kun malli otettiin Helsingissä käyttöön vuonna 1999. Viimeksi kriteerejä tarkistettiin vajaa vuosi sitten. Silloin tukea saavien koulujen lista lyheni hiukan, nyt niitä on 56 suomenkielistä ja 7 ruotsinkielistä, siis 38 prosenttia peruskouluista. Listan lyhenemistä tosin selittää myös se, että kouluja on yhdistetty.

Yhteensä PD-rahaa maksettiin viime vuonna 1,6 miljoonaa. Osalla kouluista tuki on vain muutaman tonnin, osalla merkittävä summa kuten täällä Myllypurossa.


Miten on, toimiiko tämä tapa rahoittaa kouluja?

Helsingin eri alueiden väliset hyvinvointierot eivät noin yleensä ole kadonneet vaan osin jopa jyrkentyneet. Koulujen väliset erot sen sijaan näyttäisivät kaventuneen, ainakin jos käytetään mittarina sitä, kuinka moni lapsi hakee paikkaa lähikoulustaan eikä jostain kauempaa.

Tämä tosin kertoo myös siitä, että Helsingin opetusvirasto myös pyrkii ohjaamaan oppilaita voimakkaasti lähikouluihin esimerkiksi säätämällä tiukasti enimmäisoppilasmääriä. Myös painotettua opetusta kuten musiikkiluokkia pyritään jakamaan monelle puolelle kaupunkia.

Opetusvirastosta sanotaan, että mallia pitää tutkia ja kehittää edelleen. Niin on tarkoitus myös tehdä. Rehtoreilta virastoon tulee yleensä rahoitustavasta hyvää palautetta.

”Päätäntävalta rahojen käytöstä on koulun tasolla”, selittää kehittämisjohtaja Outi Salo.


Myllypuron rehtori Anna Hirvonen sanoo, että PD-rahojen takana oleva laskentatapa paljastaa aika hyvin, millaisia esteitä oppimiselle joillain oppilailla Myllypurossa voi olla. Aikuisen tehtävä on sitten auttaa niistä yli.

”Lisätukea tarvitaan. Ja se aivan varmasti maksaa itsensä takaisin, kun lapsilla on myöhemmin mahdollisuus päästä jatko-opintoihin ja sijoittua paremmin elämässä.”

Miten Espoo voi olla Vantaata vaikeampi alue?

Helsingissä koulujen välistä eroa tasataan kahdella eri mallilla: kaupungin omalla positiivisen diskriminaation rahoituksella (PD-raha) sekä valtakunnallisilla valtionavustuksilla.

PD-rahoitus on Suomessa erikoisuus, jolle on haettu esikuva Tukholmasta. Kouluille lasketaan PD-indeksi niin, että otetaan huomioon alueen aikuisten koulutustaso ja vuositulot sekä vieraskielisten oppilaiden osuus. Listalta tiputetaan vielä pois koulut, joiden kohdalla vieraskielisten määrää selittää esimerkiksi kieliopetus.

Näin saadaan kerroin, jonka avulla lasketaan paljonko koulu voi saada PD-rahaa oppilasta kohden. Laskentatapaa on muutettu jo useita kertoja sen jälkeen, kun malli otettiin Helsingissä käyttöön 90-luvun lopulla.

Helsingin oman järjestelmän lisäksi on olemassa myös osin samaan pyrkivä valtakunnallinen järjestelmä, virallisemmin avustus perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Valtionavustusta käytetään myös lähinnä opettajien ja avustajien työn ostamiseen.

Valtion rahaa jaetaan tänä vuonna 17 miljoonaa euroa. Koulu voi saada valtionapua joko alueen aikuisten matalan koulutustason, korkean työttömyysprosentin tai vieraskielisten määrän vuoksi.

Koska yhden kriteerin täyttäminen riittää ja avustukset ovat koulukohtaisia, Suomessa eniten viime vuonna tätä rahaa keräsi Espoo, yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Helsinkiläiset koulut saivat 2016 yhteensä vähän alle 2 miljoonaa euroa, vantaalaiset vajaat 800 000 euroa.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Kantar TNS tutki Helsingin Sanomien toimeksiannosta, miten Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkaat suhtautuvat vaikeilla alueilla sijaitsevien koulujen rahoitukseen.

 Tutkimusaineisto on koottu Gallup Forum-internetpaneelissa 16.–28.12.2016.

 Haastattelujen kokonaismäärä on 1 059.

 Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

 Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

 Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa) 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    2. 2

      HSL:n lipunmyynti on kaaoksessa ja sadan miljoonan euron jättiuudistus jo kolme vuotta myöhässä – HS selvitti, mikä meni pieleen

    3. 3

      Tunnetko nämä kymmenen vakavia myrkytyksiä aiheuttavaa suomalaista kasvia? – ”Kaikissa lapsiperheissä pitäisi olla lääkehiiltä varastossa”

    4. 4

      Opintoni jäävät kesken opintotuki­uudistuksen takia – en saa opintolainaa, vaikka laina on valtion takaamaa

    5. 5

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    6. 6

      Näin Trumpin rinnalle ilmaantui toinen Trump

    7. 7

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    8. 8

      Kumppanin painonvaihtelut voivat kriisiyttää seksielämän, ja siksi aiheesta pitäisi uskaltaa puhua, sanoo pariterapeutti Minna Oulasmaa

    9. 9

      Valkoisessa talossa soittanut ihmelapsi kuuli outoa kieltä lentokoneessa – nyt hän puhuu suomea ja pääsi jatkoon unelmiensa Maj Lind -pianokilpailussa

    10. 10

      Helsinki–Vantaan uusi eteläsiipi aukeaa, tältä siellä näyttää: Sisustuksessa suomalaista designia, matkustajat pääsevät kentän ensimmäiseen liukukäytävään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    2. 2

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    3. 3

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    4. 4

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    5. 5

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    6. 6

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    7. 7

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    8. 8

      Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

    9. 9

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    10. 10

      Jokaisen aikuisenkin pitäisi hankkia harrastus – Huonot elintavat ja tylsistyminen heijastuvat koko perheeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    7. 7

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää