Kaupunki

Neljä naista ja neljä miestä pyrkii Helsingin johtoon – näin he vastasivat kysymyksiin suurmoskeijasta, koulukurista, autoilusta ja ulkoistamisesta

Helsingin uusi, kesäkuussa aloittava kaupunginvaltuusto valitsee pääkaupungille ensitöikseen sen historian ensimmäisen pormestarin.

Sitä ennen käydään kuntavaalit huhtikuussa. Valtuusto valitsee pormestarin ja neljä apulaispormestaria kuntavaaleissa valituiksi tulleiden 85 valtuutetun ja 85 varavaltuutetun joukosta.

Poliittiset puolueet jatkanevat jo kaupunginjohtajajärjestelmän aikaista käytäntöä myös pormestariaikana: poliittiset luottamuspaikat jaetaan vaalimenestyksen suhteessa. Käytännössä pormestarin valinta tehtäneen kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaan välillä.

Pormestari on kaupungin ylin johtaja, kaikkien virkamiesten esimies, ja myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Pormestarin jälkeen valtuusto valitsee apulaispormestarit, kaupunginhallituksen jäsenet ja luottamushenkilöt lautakuntiin ja jaostoihin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Pormestarikisassa on mukana kahdeksan ehdokasta: viisi entistä ministeriä ja kuusi entistä tai nykyistä kansanedustajaa, professori, pappi, neljä naista, ja neljä miestä. Skp:n ehdokas Yrjö Hakanen kuitenkin ilmoitettiin kisaan ”vaihtoehtopormestarina” ja vasta keskiviikkona, eikä hän siksi ole mukana ehdokkaiden esittelyssä tai HS.fi:n pormestarikoneessa.

Ehdokkaiden esittelyn (aakkosjärjestyksessä) jälkeen tässä jutussa puretaan osiin neljä HS:n pormestarikoneen kysymystä ja kerrotaan, miten ehdokkaat kysymyksiin suurmoskeijasta, koulukurista, palvelujen ulkoistamisesta ja kävelykatujen lisäämisestä vastasivat.

Jos haluat etsiä itsellesi sopivimman ehdokkaan, pääset suoraan pormestarikoneeseen tästä linkistä.

Paavo Arhinmäki (vas)


Entisistä ministereistä kansan­edustaja ja kaupungin­valtuutettu Paavo Arhinmäki sai vuoden 2012 kuntavaaleissa 6467 ääntä, mikä oli toiseksi eniten Helsingissä. 40-vuotias Arhinmäki tunnetaan ahkerana puhujana ja ryhmänsä äänitorvena. Hänen poliittisesti kärkevät mielipiteensä herättävät usein voimakkaita tunteita.

Kulttuuri- ja urheiluministerinä ollessaan intohimoinen penkkiurheilija herätti pahennusta jäädessään pois Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotisjuhlista sekä Musiikkitalon avajaisista.

Eva Biaudet (r)


Kansan­edustaja, entinen perus­palvelu­ministeri ja Rkp:n presidentti­ehdokas 2012 Eva Biaudet tunnetaan työstään tasa-arvon ja ihmisoikeuksien parissa.

Vähemmistö­valtuutettuna ja Etyjin erityisedustajana Biaudet ajoi seksin ostokieltoa ja puuttui vihapuheeseen sekä ihmiskauppaan. 55-vuotias Biaudet opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Nimitystä vähemmistövaltuutetuksi vastustettiin loppututkinnon puuttumisen takia, mutta hän osoitti pätevyytensä käytännössä.

Mika Ebeling (kd)

Kaupungin­valtuutettu Mika Ebeling on pastori Helsingin Evankelis­luterilaisessa Kansan­lähetyksessä. Pro Life Suomi -yhdistyksen varapuheenjohtaja ei hyväksy aborttia. Vastustaessaan 2010 Helsingin kaupunginvaltuustossa kaupungin osallistumista seksuaalivähemmistöjen Pride-tapahtumaan hän kutsui puheessaan homoseksuaalisuutta luonnottomaksi. 52-vuotias Ebeling sai vuoden 2012 kuntavaaleissa 1143 ääntä.

Tuula Haatainen (sd)


Kansan­edustaja Tuula Haatainen on entinen kaupungin­valtuutettu, entinen Helsingin apulais­kaupungin­johtaja sekä Kuntaliiton varatoimitusjohtaja. Nykyinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja on ollut opetusministeri sekä sosiaali- ja terveysministeri.

Hänen esittelystään hyväksyttiin laki koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. 57-vuotiaan itähelsinkiläisen kärkiarvoja ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja avoimuus.

Sdp on tällä haavaa Helsingin kolmanneksi suurin puolue, joten Haatainen on yksi varteenotettavimmista pormestariehdokkaista.

Laura Kolbe (kesk)


Kaupungin­valtuutettu Laura Kolbe on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Hän on kulttuurin, koulutuksen ja sivistyksen äänitorvi.

Vaali­teemoikseen hän on ilmoittanut oikeudenmukaisuuden, asukasdemokratian ja osallisuuden. 59-vuotias Kolbe perustaisi Helsinkiin kaupunginosavaltuustot, jotta helsinkiläiset voisivat paremmin vaikuttaa päätöksentekoon. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Kolbe sai 1562 ääntä.

Mika Raatikainen (ps)


Kansan­edustaja ja kaupungin­valtuutettu Mika Raatikainen on työskennellyt poliisina yli 30 vuotta, rikos­komisariona ja huumeyksikön tutkinnanjohtajana Helsingin poliisissa sekä ulkomaalaispoliisin maastapoistamisryhmässä.

55-vuotias Raatikainen on toiminut myös sotilaspoliisi-, koulutus- ja tarkkailutehtävissä sekä korruption vastaisessa projektissa Libanonissa, Jordaniassa, Gazassa ja Kosovossa. Helsingin vuoden 2012 kuntavaaleissa hän sai 1071 ääntä.

Anni Sinnemäki (vihr)


Helsingin apulais­kaupungin­johtaja Anni Sinnemäki on entinen kansanedustaja, työministeri ja vihreiden puoluejohtaja. Vihreiden sisäisessä pormestariehdokasvaalissa hän voitti Pekka Saurin. Sinnemäki on profiloitunut vihreiden tapaan metsien suojelijana ja joukkoliikenteen suosijana.

Mikäli kisa Helsingin ykköspuolueesta kuntavaalien jälkeen kääntyy vihreille, 43-vuotiaasta Anni Sinnemäestä tulee Helsingin ensimmäinen pormestari.

Jan Vapaavuori (kok)


Puolueensa kokoomuksen keihään­kärki ja vastaus vihreiden haasteeseen kamppailussa Helsingin ykköspuolueen asemasta on Jan Vapaavuori. Euroopan investointipankin varapääjohtaja harkitsi pitkään lähtöään pormestarikisaan, kunnes puolueensa helpotukseksi ilmoitti olevansa mukana.

51-vuotias entinen kansanedustaja ja ministeri on ollut myös Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Vapaavuori oli vuoden 2012 kuntavaalien äänikuningas Helsingissä 7894 äänellä.

Näin ehdokkaat vastasivat HS:n pormestarikoneessa


Väite: Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Helsingin kouluissa on paitsi sisäilmaongelmia, myös tilaongelmia, pulaa kouluavustajista ja opettajista, ja lisäksi vielä kännykkäongelmia. Koulujen työrauha on noussut puheenaiheeksi ja otsikoihin, kun tilanteet ovat kärjistyneet jopa opettajien ja koululaisten fyysiseksi välienselvittelyksi.

Oppilaiden älypuhelinriippuvuus ja pelaaminen oppitunneilla ei ole pahin ongelma. Kameroilla varustetut älypuhelimet ovat olleet myös koulukiusaamisen välineitä. Kiusaamisen kohteina ovat olleet niin oppilaat kuin opettajatkin.

Eräässä tapauksessa oppilaat saivat opettajan menettämään malttinsa, ja oppilaat levittivät videoimansa tapahtuman internetiin.

Alppilan yläasteella vuonna 2013 sattui perinteisempi yhteenotto, kun erityisopettaja poisti ruokalasta häiriköivän oppilaan työntämällä tätä selästä. Asiasta nousi häly. Jotkut ikäihmiset saattavat muistella haikeina aikoja, jolloin oppilaat pantiin syömään saippuaa ja rauhanhäiritsijät saivat karttakepistä sormilleen. Nuo opettaja-auktoriteetin kulta-ajat ovat kuitenkin – onneksi – kaukana takana, vai kuinka?

Väitteet, joiden mukaan kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti ja että tiukempi kuri tekisi kouluista parempia, jakavat pormestariehdokkaat. Mika Ebeling (kd) on väitteestä täysin samaa mieltä, ja professori Laura Kolbe (kesk) jokseenkin samaa mieltä, kun taas Eva ­Biaudet (r) on väitteestä täysin eri mieltä. Enemmistö eli Paavo Arhinmäki (vas), Tuula Haatainen (sd), Anni Sinnemäki (vihr) ja Jan Vapaavuori (kok) eivät oikein usko kuriin.

Ehkä yllättävästi poliisi Mika Raatikaisella (ps) ei ole tässä asiassa mielipidettä.


Väite: Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus koskee Helsinkiä mitä suurimmin. Jos palveluiden järjestäminen siirtyy Helsingiltä maakunnalle, se voi tarkoittaa noin 20 000 kaupungin työntekijän poistumista kaupungin palkkalistoilta.

Kaupungin rahoitusrakenteelle muutos olisi vallankumouksellinen: Helsingin budjetin menoista poistuisi noin neljäsosa.

Sote-uudistuksella pyritään palveluiden kustannustehokkuuden, kansalaisten tasavertaisuuden ja valinnanvapauden lisäämiseen. Lääkärin voisi etsiä käsiinsä samalla rahalla myös yksityiseltä puolelta.

Entä muut palvelut? Tulisiko julkisia palveluita ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi? Pormestariehdokkaiden vastauksissa näkyy selkeästi perinteinen jakautuminen palvelujen julkista rahoitusta kannattavaan vasemmistoon ja yksityisen yrittämisen ja kilpailun tuomaan tehokkuuteen uskovaan oikeistoon.

Vaikeimmin nieltävä ajatus on odotetusti vasemmistopuolueiden ehdokkaille Paavo Arhinmäelle (vas) ja Tuula Haataiselle (sd). He ovat täysin eri mieltä väitteestä, että julkisia palveluja pitäisi entistä enemmän siirtää yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Poliittisesti neutraalimpaa ja viheriöivää keskikenttää oikeisto-vasemmisto-jaossa edustavat Eva Biaudet (r), Mika Ebeling (kd) ja Anni Sinnemäki (vihr) eivät hekään oikein tunnu lämpiävän ajatukselle. He vastaavat olevansa väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalasta – yhteisistä varoista kustannetuista palveluista – ei kukaan ehdokkaistamme kokonaan haluaisi näköjään luopua. Oikeistolaiset Jan Vapaavuori (kok) ja Mika Raatikainen (ps) ovat hekin vain ”jokseenkin samaa mieltä” yksityistämisväitteen kanssa.

Laura Kolbe (kesk) ei ole väitteestä samaa, mutta ei myöskään eri mieltä.


Väite: Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

Helsinkiin on soviteltu isohkoa moskeijaa. Paikkaakin on jo ehditty katsoa noin 20 000 kerrosneliön rukoustilalle ja palvelukeskukselle Verkkosaaresta, Pasilasta ja Kalasatamasta.

Kaupunginvaltuusto käsitteli hanketta vuosi sitten. Punavihreät-valtuustoryhmä teki aloitteen hankkeen kiirehtimiseksi. Suomen Muslimiliitto-, Fokus- ja Suomen Musliminaiset -yhdistykset olivat hakeneet kiinteistövirastosta tonttivarausta hankkeelle vuonna 2015.

Muslimiväestön määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla, mutta rukoushuoneet ovat pieniä ja sirottuneina eri puolille. Pääosin ne sijaitsevat myös muuhun käyttöön tarkoitetuissa ja väli­aikaisissa tiloissa.

Pääosin poliitikot suhtautuivat keskusmoskeijan tuloon Helsinkiin neutraalisti tai myönteisesti.

Laajaa epäluuloa on herättänyt rahoitus. Kaupungin tai valtion verorahojen käyttöä ei kannateta, mutta epäilyttävin rahoittaja silti olisi jokin vieras arabivaltio, mistä on esitetty epäilyjä.

HS:n kyselyssä hankkeen kannatus jakautui aika tasan. Suurmoskeijan rakentamiseen suhtautui myönteisesti neljä pormestariehdokasta, kolme vastusti, ja yhdellä ei ollut mielipidettä.

Monikulttuurisuuteen ja vähemmistöihin perinteisesti myönteisesti suhtautuva Rkp:n pormestariehdokas Eva Biaudet (r) toivottaa suurmoskeijan tervetulleeksi. Paavo Arhinmäki (vas), Tuula Haatainen (sd) ja Laura Kolbe (kesk) ovat otsikon väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä: Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä verorahoja.

Mika Ebeling (kd) ja Mika Raatikainen (ps) eivät missään tapauksessa halua isoa moskeijaa Helsinkiin, Jan Vapaavuorikaan (kok) ei mielellään, ja Anni Sinnemäellä (vihr) ei ole ­asiaan mielipidettä.


Väite: Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

Helsingissä on mietitty, pitäisikö ydinkeskustaa rauhoittaa lisää jalankulkijoille. Tarkasteltavina ovat olleet muun muassa Mannerheimintien eteläpää, Pohjoisesplanadi ja Kaivokatu.

Aleksanterinkadun kauppiaat suostuivat taannoin henkilöautojen häätämiseen ja Aleksin muuttamiseen joukkoliikenne- ja kävelykaduksi sillä ehdolla, että parkkiluolia rakennetaan lisää. Näin tapahtui, ja sen jälkeen kävelykaduksi on muuttunut myös Keskuskatu.

Viime vuonna kaupunginvaltuusto teki kaksi isoa liikennepoliittista päätöstä joukko- ja kevyen liikenteen eduksi ja henkilöautoilun kustannuksella: Hämeentien eteläpäästä Kurvin ja Hakaniemen väliltä häädetään yksityisautot, ja kantakaupungin sekä Kruunuvuorenrannan yhdistävälle Kruunuvuoren sillalle eivät tulevaisuudessa pääse ratikoiden ja hälytysajoneuvojen lisäksi edes yötaksit.

Pitäisikö kävelykeskustaa entisestään laajentaa? Paavo Arhinmäen (vas) ja Anni Sinnemäen (vihr) mielestä asia on täsmälleen näin. Eva Biaudetillekin (r) se olisi ihan okei.

Sen sijaan Mika Ebelingille (kd), Mika Raatikaiselle (ps) ja Jan Vapaavuorelle (kok) kävelykeskustan laajuus riittäisi jo.

Demarien pormestariehdokkaalle Tuula Haataiselle kävelykeskustan merkittävä laajentaminen ja ajokaistojen poistaminen keskeisiltä kaduilta ei tunnu ajatuksena maistuvan. Hän on väitteestä jokseenkin eri mieltä.

Laura Kolbella (kesk) ei ole asiaan selkeää mielipidettä.

Oikaisu kello 8.23: Jan Vapaavuorta kutsuttiin artikkelissa virheellisesti Euroopan investointipankin varapuheenjohtajaksi. Hän on Euroopan investointipankin varapääjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    4. 4

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    5. 5

      Työnteko vähenee nuorilla miehillä, koska vapaa-aika on parempaa – syynä tietokonepelien kehittyminen niin hyviksi

    6. 6

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    7. 7

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      Trump pitää odotetun ja pelätyn puheensa noin kello 17 – HSTV:n suora lähetys YK:n yleiskokouksesta käynnissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpään huumedraama etenee pikavauhtia alkusysäyksestä kliimaksiin – tarinan huippukohta nähdään jo puolentoista viikon päästä Oulussa

    2. 2

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nainen kuoli synnytyksessä Helsingin Kätilöopistolla – kätilöt olivat syyttömiä, katsoi hovioikeus

    6. 6

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    7. 7

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    8. 8

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    9. 9

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    10. 10

      Juristeille riemuvoitto oikeudessa: Elokuvan verkossa jakanut mies joutui maksamaan 33 000 euron oikeudenkäyntikulut sadan euron hyvityksen päälle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      Kymmeniä Suomi iskee -mielenosoittajia saapui Kolmen sepän patsaalle vastustamaan turvapaikanhakijoita – sitten tapahtui jotain ennennäkemätöntä

    4. 4

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    5. 5

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    6. 6

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    7. 7

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    8. 8

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    9. 9

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    10. 10

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    11. Näytä lisää