Kaupunki

Miksi Helsingissäkin puuhataan kävelykatuja ja työnnetään autoja ahtaalle? Tämä 80-vuotias tanskalaismies on syypää

Kaupunkisuunnittelun megatähti Jan Gehl opetettiin suunnittelemaan autoyhteiskuntaa. Sitten hän tapasi psykologin ja löysi ihmisen.

Sanotaan, että rakkaus voi siirtää vuoria. No, ainakin se voi muuttaa kaupunkeja.

Oli vuosi 1960. Paikka: Kööpenhamina. Tanskalainen nuori mies nimeltä Jan Gehl oli juuri valmistunut arkkitehdiksi Tanskan kuninkaallisesta taideakatemiasta. Gehl, niin kuin muutkin sen ajan arkkitehtiopiskelijat, oli saanut yliopistossa ankaran modernistisen koulutuksen.

Se tarkoitti, että asuminen, työssäkäyminen ja liikenteen eri muodot tulisi erottaa hygienisesti toisistaan. Hyvän arkkitehdin mitta oli siinä, kuinka uljaasti hänen veistämänsä rakennukset kohosivat kohti korkeuksia. Ja auto, se oli sekä vapaus että ihmiskunnan merkittävin vastaus fyysisten etäisyyksien voittamiseen.

Sitten Gehl tapasi viehättävän tanskalaisneidon. Ingrid Mundt oli opiskellut psykologiaa. Hän kiinnitti Gehlin huomion kiusalliseen kysymykseen: miksi arkkitehdit ovat kiinnostuneempia tiilistä kuin ihmisistä?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nyt Gehl, 80, ja Mundt ovat olleet naimisissa yli 50 vuotta. Sinä aikana Gehlistä on tullut yksi maailman ylistetyimmistä kaupunkisuunnittelijoista. Niin merkittävä, että hänen yrityksensä on tälläkin vuosituhannella palkattu tuomaan muutosta niin New Yorkiin ja Sao Paoloon kuin Moskovaan, Shanghaihin, Melbourneen ja Kapkaupunkiinkin.

Niin merkittävä, että Helsinginkin suuren muutoksen taustalla leijailee Gehlin ajatuksia.

Kotkahan se siinä. Aalto-yliopiston opiskelijoille luennoiva Gehl hauskuttaa yleisöä esittelemällä Brasilian pääkaupungin Brasílian ilmakuvaa. Kaupunki on asemakaavoitettu niin, että lentokoneesta katsottuna talot muodostavat kuvion, joka muistuttaa kotkaa.

Se on tietenkin näyttävää, mutta:

”Lentokoneesta! Kun taas mennään katutasolle, niin...”, Gehl ilkkuu ja vaihtaa seinälle heijastettua kuvaa.

Siinä brasílialaiset kävelevät silmiinpistävän leveän kadun reunassa kohti lohduttoman kaukana sijaitsevaa kerrostaloa. Matkalla ei ole mitään. Maisema on niin tylsän autio, että lievä agorafobia iskee karskimpaankin.

Tämä on Gehlin pienisuuri ajatus, johon kaikki hänen työnsä pohjaa: Gehlin mukaan 1900-luvun puolen välin jälkeen kaupunkisuunnittelijat ovat unohtaneet ihmisen.

Gehl vyöryttää seinälle liudan todisteita, kuvia maailman suurista kaupungeista. Loputtomia liikenneruuhkia. Pilvenpiirtäjiä, joiden varjotkin saavat ihmisen tuntemaan olonsa mitättömäksi. Valtavia, tyhjiä, tuulen piiskaamia aukioita.

Ei siis varsinaisesti paikkoja, joissa olisi kiva nauttia kauniista kesäpäivästä.


Missä ovat kapeat kadut, joiden kadunvarsille ihmiset kerääntyvät tekemään kauppaa ja vaihtamaan kuulumisia? Gehl kysyy. Missä venetsiamaiset pittoreskit aukiot, joilla viettää aikaa? Miksi tiet ovat nykyään vain etenemistä varten?

Siis: mihin elämä katosi kaupungista?

Gehl myöntää, että aikanaan syy modernistiseen suunnitteluun oli järkevä. Tuberkuloosi ja saasteet levisivät tiiviissä rakenteessa, puutarhakaupungeissa elettiin terveemmin.

”Mutta ne ongelmat on voitettu vuosikymmeniä sitten. Ja silti suunnittelua jatketaan niin kuin ennenkin!” hän tuhahtaa.

”Hän on maailmanlaajuisesti tunnettu. Guru”, sanoo Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitoksen johtaja, professori Pekka Heikkinen puhelimessa.

”Hänen vaikutuksensa näkyy vahvasti”, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kommentoi.

”Hän on yhtenä keskeisenä toimijana kiinnittänyt huomion rakennusten väliseen tilaan. Tuonut kadut uudestaan ihmisten ulottuville”, kertoo Aalto-yliopiston asuntoarkkitehtuurin professori Hannu Huttunen.

Vaikka modernistisen suunnitteluperinteen ote on arkkitehtikunnassa edelleen vahva, Gehl ja hänen hengenheimolaisensa ovat jo onnistuneet muuttamaan maailman suurkaupunkien suuntaa pieni askel kerrallaan.

Muutamia esimerkkejä lukuisista: New Yorkissa suljettiin Times Square autoilta. Moskovan pääkatu Tverskajalla parkkiruutuja on raivattu kävelyalueeksi. Kööpenhaminasta on tullut niin kuuluisa pyöräily- ja jalankulkukaupunki, että ilmiö on Tanskalle matkailuvaltti.


Gehlin suurin muutos saattaa kuitenkin olla hänen kymmenille kielille käännetyissä oppikirjoissaan. Ne nimittäin kuluvat tälläkin hetkellä lukemattomien arkkitehtiopiskelijoiden käsissä joka puolella maapalloa.

Niissä listataan Gelhin tutkimuksiin perustuvia yksinkertaisia mutta unohdettuja ohjeita, joilla kaupunkien nautittavuutta voi parantaa ilman suuria ponnistuksia. Gehl kirjoittaa, että ihmisten ulkona viettämää aikaa voidaan lisätä dramaattisesti pelkästään asentamalla kaupunkiin lisää istuimia. Ja että autokaistojen korvaaminen pyöräteillä, jalankulkualueilla ja puilla voi itseasiassa olla kadunvarressa toimivien yrittäjien bisnekselle hyvä asia. Ja että tiivis kaupunki voi olla hyvä terveydelle, koska lyhyet matkat houkuttelevat ihmisiä jättämään auton kotiin ja liikkumaan jalan.

Entä sitten Helsinki? Gehl istuutuu kahville neuvotteluhuoneeseen Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitoksella ja puuskahtaa.

”Anteeksi. Olen puhunut koko päivän englantia. Väsyttää.”

Ihmisystävällisen urbaanin tilan puolesta puhujia on nykyään maailman arkkitehtipiireissä paljon, mutta vielä 1960-luvulla he olivat harvalukuinen joukko. Siksi Gehliä voitaneen liioittelematta pitää vuonna 2006 kuolleen yhdysvaltalaisen arkkitehtuurikriitikko Jane Jacobsin ohella yhtenä suurimmista syypäistä niihin ajatuksiin, jotka näyttävät nyt vuosikymmenten voimistamana keräävän Helsingissäkin taakseen entistä kantavampia ääniä.

Helsingissä voi nähdä tällä hetkellä paljon gehlmäisiä suunnitelmia. Päätös muuttaa Hämeentie joukkoliikennekaduksi. Ja tiivistämiseen pyrkivä uusi yleiskaava. Vanhempiakin esimerkkejä on, muun muassa Helsingin vuosikymmeniä jatkunut panostus toimivaan joukkoliikenteeseen.

Entä mikä on Helsingin jangelhmäisin tila? Ehkä Ateneuminkuja? Paljon pieniä katutason liikkeitä, erilaisia silmään tarttuvia yksityiskohtia, ei selän takaa päälle työntyviä autoja ja tarpeeksi kapea tuntuakseen kodikkaalta.


Gehlin ajattelun vastakohta taas voisi olla Itäkeskuksen Prisma. Pauhaavien teiden risteyksessä sijaitseva laatikko on lähiseudun asukkaille tärkeä kauppapaikka, mutta on myönnettävä, ettei se rakenna ympärilleen viihtyisää kaupunkia.


Gehl kertoo, että hänen on vaikea ottaa itse kantaa Helsingin tilanteeseen, koska viimeisestä käynnistä on jo vuosia aikaa. Jotain kuitenkin. Helsingin suunnitelma rakentaa kaupunkiin lukuisia tornitaloja saa Gehliltä epäilevän katseen. Hänen mielestään talojen pitää ihmisen kokoisia, siis korkeintaan kuusi tai seitsemän kerroksisia. Sellaisia että ylimmässäkin kerroksessa tuntee vielä olevansa osa kaupunkia.

Entäs sitten helsinkiläisten mielipiteitä rajusti jakavat kaupunkibulevardit? On helppo arvata mitä mieltä 50 vuotta autojen vastaista taistelua käynyt tanskalaisprofessori on moottoriteiden muuttamisesta asuinkaduiksi.

”En ole tutkinut niitä tarkasti, mutta mielestäni ne ovat erinomainen idea. Moottoriteiden paikka ei ole kaupungissa”, Gehl sanoo.

Sitten hän katsoo taas tiukasti silmiin.

”Autot olivat hyvä keksintö Villiin länteen, mutta huono kaupunkiin.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaupunkisuunnittelu
  • Helsinki
  • Otaniemi
  • Autoilu
  • Joukkoliikenne
  • Kävely
  • Pyöräily

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    2. 2

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    5. 5

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    8. 8

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    9. 9

      Facebook pyörsi päätöksensä ja luovuttaa Venäjältä ostetuiksi epäillyt 3000 poliittista mainosta kongressille

    10. 10

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    10. 10

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää