Valikko
Kaupunki    |   HS-analyysi

Helsinki menettää sata miljoonaa euroa ”muutaman” linnun takia – kokoomus pelkää äänestäjiensä pakenevan naapurikuntiin

Östersundomiin suunniteltu pientalo-onnela saattaa muuttua 20 kilometrin päässä Helsingin keskustasta sijaitsevaksi kerrostalolähiöksi. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) pelkää Helsingin menettävän ”hyviä veronmaksajia”.

Itäisessä Helsingissä, Östersundomissa asuu kenties koko maailman kalleimmat linnut.

Helsinki on jättämässä suuren osan Östersundomin Salmenkalliosta ja Talosaaresta toistaiseksi kaavoittamatta, sillä alueella pesii pyitä, kehrääjiä ja ruisrääkkiä.

Tarkalleen ottaen alue on jäämässä selvitysalueeksi. Se tarkoittaa, ettei alueelle todennäköisesti kaavoiteta asuntoja ainakaan ennen seuraavan yleiskaavan valmistelua. Ajallisesti tämä tarkoittaa noin 10–20 vuotta.

Päätös olisi HS:n hankkimien tietojen mukaan Helsingin talouden kannalta merkittävä.

”Jos sinne ei rakennettaisi asuntoja Helsinki menettäisi silloin laskennallisesti 100 miljoonaa euroa sekä ne asukkaat, joita alueille voisi muuttaa”, sanoo Östersundomin suunnittelun parissa työskentelevä diplomi-insinööri Tuula Pipinen.

Alueelle mahtuisi aiempien arvioiden mukaan vajaat 10 000 asukasta. Kokonaisuudessaan Östersundomiin on tarkoitus luoda metron itälaajennuksen varaan rakentuva massiivinen kaupunginosa noin 70 000 ihmiselle. Tältä suunnitelma näyttää:


Pipisen esittämä summa on arvio siitä, kuinka paljon Helsinki saisi Salmenkallion ja Talosaaren alueesta tuloja, jos alueet kaavoitettaisiin asuintonteiksi. Summa on nettoluku, joka kuvaa sitä, kuinka paljon Helsinki saisi alueesta tonttimyynnin ja infrainvestointien jälkeen rahaa.

”Alueet ovat maaperäolosuhteiltaan hyviä ja ne sijaitsevat lähellä merenrantaa. Asumisen kannalta ne siis olisivat hyvinkin kiinnostavia”, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelevä Pipinen sanoo.

Alueet ovat niin hyviä, että Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) haluaisi rakentaa ne asunnoiksi läheisellä Natura-alueella pesivistä linnuista huolimatta.

”Tuntuu täysin kohtuuttomalta, että muutama kehrääjä maksaa Helsingille 100 miljoonaa euroa. Olisi eri asia, jos ne olisivat aidosti uhanalaisia, mutta eivät ne sitä ole”, Rauhamäki sanoo HS:lle.

”Alueelle haetaan merenrannasta houkuttelevaa asuinaluetta 10 000 asukkaalle. Lintujen aiheuttama mittasuhde on täysin kohtuuton, koska kukaan ei tiedä, onko alueella pesiviä lintuja kaksi, neljä vai kuusi”, hän lisää.

Rauhamäki puuttui Östersundomin tilanteeseen jo helmikuun lopussa Uuden Suomen ”Rakastan Helsinkiä!” -otsikoidussa blogitekstissään.

Siinä hän muun muassa moitti vihreitä halusta rakentaa Helsinkiin pelkkiä kerrostaloja.

 

Aiempi suunnitelma olisi tuonut Helsinkiin pientaloasumisesta kiinnostuneita hyvätuloisia ihmisiä.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon poliitikot päättävät vasta kesäkuun jälkeen siitä, millaisen ehdotuksen pohjalta Östersundomin kaavoitusta ja lopulta rakentamista lähdetään suunnittelemaan. Uusi kaavaehdotus asetetaan nähtäville syksyllä.

Tähän on aikaa vähintään kolme kuukautta, miksi Rauhamäki siis on huolissaan Östersundomista jo maaliskuussa?

Syy selviää katsomalla kalenteria.

Kuntavaaleihin on hieman yli kolme viikkoa aikaa. Östersundomin rakentaminen, jos mikä, on kuntapolitiikkaa keskeisimmillään. Kyse on siitä, minkälaisia, ja millaisille ihmisille tarkoitettuja, asuntoja Helsinkiin halutaan tehdä.

Avataanpa asiaa hieman.

Vuonna 2015 nähtävillä olleen kaavaehdotuksen mukaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon tarkoituksena oli rakentaa Östersundomiin 70 000–100 000 asukkaan alue. Rakentaminen oli tarkoitus toteuttaa pientalovaltaisesti niin, että asunnoista 31 prosenttia olisi kerrostaloja, 44 prosenttia kaupunkipientaloja ja 25 prosenttia pientaloja.

Tämä oli kokoomuksen mieleen. Suunnitelma olisi tuonut Helsinkiin pientaloasumisesta kiinnostuneita hyvätuloisia ihmisiä. Siis väkeä, joka äänestää perinteisesti juuri kokoomusta.

Kokoomus sai esimerkiksi pientaloista muodostuvasta Paloheinästä viime eduskuntavaaleissa 44 prosentin ääniosuuden. Koko kaupungissa kokoomuksen kannatus oli kaksi vuotta sitten 26 prosenttia.

Östersundomissa pesivät linnut hiersivät jo vuonna 2015 nähtävillä ollutta kaavaehdotusta. Alueen Natura-arvioinnissa oli nimittäin paljastunut, että Salmenkallion alueella ja sen liepeillä pesii 2–3 kehrääjäparia, noin 15 ruisrääkkäparia sekä 15–20 pyyparia. Lue tarkemmin aiheesta täältä.

Loppuvuodesta 2016 näytti silti, että luonto voitti. HS uutisoi, etteivät Östersundomia suunnittelevat virkamiehet aja metrolinjausta ensisijaisesti Natura-alueiden naapuriin.

Metrolle ryhdyttiin hakemaan pohjoisempaa linjausvaihtoehtoa. Sen ongelmaksi on sittemmin noussut korkea hinta, sillä pohjoisen metrolinjauksen kustannusarvio on noussut yli 810 miljoonaan euroon.

Nyt valmisteilla on kolmas metrolinjausvaihtoehto, joka maksaisi tämän hetkisten arvioiden mukaan noin 700 miljoonaa eli noin 60 miljoonaa alkuperäistä ideaa enemmän, mutta yli 100 miljoonaa pohjoista vaihtoehtoa vähemmän. Suoran metrovaihtoehdon hinta-arvio tarkentuu kesäkuuhun mennessä.

Hetkinen, miten tämä liittyy asuntoihin, lintuihin ja kokoomukseen?

Siten, että kolmas metrolinjausvaihtoehto muuttaa täydellisesti myös suunnitelman siitä, millaisia asuntoja alueelle aiotaan rakentaa. Nyt alueelle hahmotellaan rakennettavaksi 51 prosenttisesti kerrostaloja, kun vuoden 2015 suunnitelmassa niiden osuus oli 31 prosenttia.

Uusikin suunnitelma toisi Helsinkiin 12 000 uutta pientaloasuntoa.

Rauhamäen mielestä tuoreimman suunnitelman mukainen Östersdundom ei kuitenkaan olisi lähelläkään yhtä houkutteleva kuin vuoden 2015 kaavaehdotus.

”Mitä hyötyä sinne on rakentaa kerrostalolähiötä?” hän kysyy. ”Ei se enää silloin ole houkutteleva pientaloasumisesta kiinnostuneille ihmisille, ja siksihän tuo alue Helsingille aikanaan hankittiin.”

Pientaloille on todella kysyntää Helsingissä. Tuoreimman Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaan Helsingin asunnoista 8 prosenttia on erillispientaloja. Kerrostalojen osuus on 86 prosenttia.

Samaisen ohjelman mukaan yksi syy Helsingistä poismuuttoon on halu asua pientalossa. Myös Helsingin tila ja kehitys 2016 -raportin mukaan pientalotonttien saamisen vaikeus aiheuttaa helsinkiläisissä tyytymättömyyttä.

”Helsingin pitää pystyä tarjoamaan myös pientalovaltaista asumista. Jos me ei onnistuta siinä Östersundomissa, niin vaihtoehtona heille on asua haulikolla ampuen ympäri Helsingin seutua”, Rauhamäki sanoo.

Ja Helsinki menettää silloin niitä kuuluisia ”hyviä veronmaksajia”, niinkö?

”Jokainen joka maksaa veroja on hyvä veronmaksaja, mutta jos katsoo esimerkiksi Espoon merenrantoja, niin kyllähän siellä veronmaksukykyisiä ihmisiä asuu”, Rauhamäki sanoo.

Äänestäjien kannalta olennainen kysymys on, halutaanko rantoihin rakentavaa politiikkaa tehdä luontoarvojen kustannuksella?

Keinot siihen olisi olemassa. Helsinki voi edelleen ajaa Salmenkallion ja Talosaaren kaavoittamista. Alueiden kaavoittaminen tosin edellyttäisi myös Suomen hallituksen tukea alueiden rakentamiselle.

Luonnonsuojelulain mukaan hallitus voi hyväksyä Natura-verkostoon kuuluvien alueiden luontoarvoja merkittävästi heikentäviä kaavoja, jos katsotaan, että ”kaavaehdotus on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole”.

Tämä tie johtaisi varmasti valituksiin, joiden käsittelyyn kuluisi eri oikeusasteissa vuosia. Polttava kiire Helsingillä ei kuitenkaan ole. Helsingin yleiskaavaa ja Östersundomia koskevat suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2050, joten muutaman vuoden valitusviive ei ole alueen kannalta ratkaiseva.

Suurempi kysymys on, halutaanko tälle tielle lähteä. Sen päättävät huhtikuun vaaleissa valittavat poliitikot.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Östersundom
  • Kaupunkisuunnittelu
  • Helsinki
  • Joonas Laitinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    3. 3

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    4. 4

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    5. 5

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    6. 6

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    7. 7

      ”Tilanne on osittain lähtenyt lapasesta Helsingin kouluissa” – Lisää kuria kouluihin, vaativat oikean laidan ehdokkaat

    8. 8

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    9. 9

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    10. 10

      F1-kausi starttasi Australiassa – HS seuraa kilpailua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    3. 3

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    4. 4

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    5. 5

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    6. 6

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    7. 7

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    8. 8

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    9. 9

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    10. 10

      Tove Janssonin perilliset lähettivät korvaus­vaatimuksen Image-lehdelle Tom of Finland -henkisten muumien käyttämisestä – päätoimittaja toivoo sopua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää