Valikko
Kaupunki

Kaisaniemen ala-asteen remontoijia odotti yllätys: lattian alta kaivettiin esiin myrkyllistä kreosoottia

1900-luvun alussa rakennettujen kivitalojen välipohjat tuottavat yllätyksiä korjaajille, sillä muottilaudat ja rakennusjätteet on jätetty usein lahoamaan.

Kun Kaisaniemen ala-asteen lattioita alettiin repiä auki, tiedettiin, että vuonna 1920 rakennetun rakennuksen välipohjista voi löytyä melkein mitä vain.

Silti oli yllätys, kun rakenteita aukaistaessa välipohjista löytyi vanhoja kreosoottipitoisia muottilaudan osia.

Kreosootti eli kivihiilipiki on terveydelle vaarallista syöpää ja perimävaurioita aiheuttavien PAH-yhdisteiden takia. Kreosootin käyttö oli yleistä 1920-luvun ja sitä vanhemmissa rakennuksissa puunsuojauksessa ja kellareiden seiniin siveltynä ulkopuolisena vedeneristyksenä ja alapohjan kosteuseristyksenä.

Kaisaniemen koulussa kreo­sootti pakotti puhdistamaan ja desinfioimaan välipohjat perusteellisesti. Samalla kun välipohjia uusittiin, ne myös varustettiin käyttötarkoituksen mukaisin, muun muassa akustiikkaa parantavin rakenneosin.

”Oli jonkinasteinen yllätys löytää kreosoottia myös välipohjien betonirakenteista. Todennäköinen selitys on, että kyseisten kahden luokkahuoneen alapuolella on jossain vaiheessa ollut kylmää tilaa”, työmaan vastaava työnjohtaja Antti-Pekka Kortelainen kertoo.

Kortelainen kertoo tottuneensa käytäntöön, jonka mukaan rakenteita on purettu, jos niistä on löydetty kosteusvaurioita.

1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tehtyjen talojen välipohjissa voi olla monenlaisia orgaanisia aineita. Sota-aikana talot saattoivat kärsiä pommituksista, jolloin välipohjat kastuivat. Osa näistä vaurioista on voinut kuivua, mutta korjaustyö aiheuttaa niille uuden häi­riön, jolloin homeet voivat aktivoitua.

Pahimmassa tapauksessa rakenteiden sisään on päässyt niin paljon ja niin pitkään vettä, että ainoaksi ratkaisuksi jää homehtuneen ja sisäilmaongelmaisen talon purkaminen, kuten tehdään Tampereella.

Joissakin kohteissa, kuten ympäristöministeriön edellisessä toimistotalossa Helsingin Kasarminkadulla, homeriski hoidettiin piiloon kapseloimalla eli tiivistämällä rakenteet.

Samanlaista ratkaisua ajateltiin myös ministeriölle remontoituihin uusiin tiloihin Aleksanterinkadulle. Sen välipohjien alalaatta oli valettu yhtäaikaisesti kantavien palkkien kanssa. Kotelotilaan oli jätetty muottilautoja ja muuta rakennusmateriaalia ja niiden päälle oli valettu betoninen ylälaatta.

Koska rakenteet osoittautuivat kuiviksi, lähdettiin suunnitelmissa siitä, että välipohjiin ei kosketa vaan lat­tiasta tehdään normaalia paremmin tiivistetty. Väliseinien purkutöiden aikana huomattiin kuitenkin, että välipohjat eivät ole tiiviit. Yhteen kerrokseen tehty koetiivistys paljasti, ettei se ollut riittävä. Lisää vuotokohtia olisi voinut syntyä talotekniikan tarvitsemien reikien vuoksi.

Tietäen ministeriön virkamiesten aiempi homehistoria päädyttiin siksi vuonna 2015 ratkaisuun, että välipohjat puretaan, puhdistetaan ja desinfioidaan. Tämä nosti remontin kokonaishintaa 10 prosenttia. Naapurissa Aleksi 9:ssä, Kluuvin talossa tehtiin vastaava korjaus.

Kosteus- ja hometalkoiden silloinen vetäjä Juhani Pirinen oli yksi purkamista suositelleista virkamiehistä.

”Työ olisi tullut edullisemmaksi, jos se olisi ollut suunniteltu heti eikä vasta korjaustöiden aikana”, kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopistolta selvittää.

Samanlaiseen ratkaisuun oli päädytty yliopiston kiinteistöissä Franzenian päiväkotikohteessa ja Sibeliusakatemian talon remontissa, mutta jälkimmäisessä akustiikkasyistä.

Monesti yliopistolle on Salmikiven mukaan riittänyt, että taloon tehdään normaalia parempi ja tiiviimpi lattia. Sellaiseen ratkaisuun päätyi vuosikymmenen alussa myös Seurakuntakeskus, kun se korjasi Bulevardilla sijaitsevan vuodelta 1915 peräisin olevan kiinteistönsä. Tosin kun taloon tuli vesivahinko, oli talossa vuokralaisena olleella Haahtelan toimistolla kuivattamisen kanssa kiire. Korjaustöiden projektinjohtajana siellä tie­dettiin, mitä riskejä väli­pohjarakenteiden sisällä voi olla.

Salmikivi pelkää, että pelon takia saatetaan ajautua ylilyönteihinkin. Toisaalta jos ihmiset alkavat oireilla liian kevyeksi jääneen remontin jälkeen, se se vasta kalliiksi tuleekin. Mikä esimerkiksi on sellaisen rakennuksen markkina-arvo, jossa tiedetään välipohjan olevan täynnä mahdollisesti homeisia muottilautoja? Voiko jo keskustelu tästä johtaa Helsingin kantakaupungin hienojen rakennusten arvon alenemiseen?

Kapselointiratkaisukaan ei tule halvaksi, vaan maksaa puolet siitä, mitä purkaminen. Lisäksi kokemukset esimerkiksi Vantaan ja Helsingin koulujen tiivistyksistä ovat olleet varsin kirjavat ja epäonnistumisiakin on ollut.

”Pienempien korjausten tapauksessa tiivistäminen ja kapselointi on useimmiten riittävä toimenpide”, Kaisaniemen koulua remontoiva YIT:n Antti Pekka-Kortelainen sanoo.

Sisäilma-asiantuntija Kirsi Torikka-Jalkanen kertoo Helsingin kaupungin kohteissa noudatettavan linjaa, jonka mukaan puurakenteisten lattioiden täytteet pää­osin puretaan peruskorjauksen yhteydessä, kun taas kivirakenteisten lattioiden tapauksessa kapselointi on tavallinen menetelmä.

Sibeliusakatemian talon tavoin myös Kaisaniemessä välipohjien remontoinnilla pystyttiin parantamaan samalla akustiikkaa. Musiikki- ja tanssiluokkatilojen äänieristystä on parannettu lisäämällä lattian kantavan rungon ja pinnan väliin erilliset tärinää vaimentavat sylomeerit sekä lisäämällä niiden kanssa kelluvan rakenteen muodostavien lattiakipsilevyjen määrän kahdesta kolmeen.

”Äänieristystä parantaa myös se, että välipohjien 40 senttimetriä syvät onkalot tulevat täytetyiksi sekä mineraalivillalla että sen yläpuolisella vaahtolasimurskeella”, Kortelainen kertoo.

Olennaisin muutos välipohjarakenteissa vanhaan nähden on kuitenkin se, että niiden sisältämä kreosootti tulee pääosin poistetuksi ja lopuilta osin kapseloiduksi epoksipinnoituksen avulla. Poistaminen tehtiin mekaanisesti timanttikuppihiontalaitteella. Noin sadan neliömetrin laajuisella alalla tehty, 2–3 millimetrin syvyydelle ulotettu työ vei aikaa viikon.

Toisena sisäilman laatua varmistavana toimenpiteenä on välipohjan ontelotilan ja huonetilojen ilmayhteyden poistaminen liittymien tiivistyksen avulla kaikissa välipohjissa.

Rakenteiden kreosoottipitoisuus oli yksi lisätekijä sisäilman laatutavoitteiden saavuttamisen työnaikaisessa seurannassa, josta ulkopuolisena konsulttina on kohteessa vastannut IdeaStructura oy. Laajemmin ulkopuolisen konsultin tehtävät kohteessa liittyvät reaaliaikaiseen pölyn- ja kosteudenhallintaan. Edellä mainitut kreosootin poistotyöt tehtiin alipaineistetussa, osastoidussa tilassa.

Kaisaniemen ala-asteen koulu on Helsingin toiseksi vanhin opetuskäyttöä yhä palveleva rakennus. Näistä lähtökohdista peruskorjauksen tekotapa on mahdollisimman paljon vanhaa säästävä, vaikka kyseessä ei olekaan suojelukohde.

Esimerkiksi katto uusitaan alkuperäistä vastaavalla savitiilikatteella. Suomesta ei löytynyt sopivia tuotteita eikä tekijöitä, vaan tiilet oli hankittava Keski-Euroopasta Wienerbergiltä ja muurarit Virosta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sisäilmaongelmat
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    2. 2

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    3. 3

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    4. 4

      Paavi: Korean sota tuhoaisi suuren osan ihmiskuntaa – ehdottaa Norjaa sovittelijaksi

    5. 5

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    6. 6

      145 asteen pakkasta sietävä Shefki Kuqi piiskasi puku päällä lumipyryssä joukkuettaan tasapeliin – ”Hänen kroppansa on niin karaistunut”

    7. 7

      Lempi, parinhaku ja taiat kuuluivat satojen vuosien takaiseen vappuun – ”Nuoriso juoksenteli pakanallisen hekuman vallassa”

    8. 8

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    9. 9

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    10. 10

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    4. 4

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    5. 5

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    6. 6

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    7. 7

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    8. 8

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    9. 9

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja ja ylellisyystuotteita, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    10. 10

      Suomalaisen näytelmän kantava voima Outi Nyytäjä on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää