Valikko
Kaupunki

Kaisaniemen ala-asteen remontoijia odotti yllätys: lattian alta kaivettiin esiin myrkyllistä kreosoottia

1900-luvun alussa rakennettujen kivitalojen välipohjat tuottavat yllätyksiä korjaajille, sillä muottilaudat ja rakennusjätteet on jätetty usein lahoamaan.

Kun Kaisaniemen ala-asteen lattioita alettiin repiä auki, tiedettiin, että vuonna 1920 rakennetun rakennuksen välipohjista voi löytyä melkein mitä vain.

Silti oli yllätys, kun rakenteita aukaistaessa välipohjista löytyi vanhoja kreosoottipitoisia muottilaudan osia.

Kreosootti eli kivihiilipiki on terveydelle vaarallista syöpää ja perimävaurioita aiheuttavien PAH-yhdisteiden takia. Kreosootin käyttö oli yleistä 1920-luvun ja sitä vanhemmissa rakennuksissa puunsuojauksessa ja kellareiden seiniin siveltynä ulkopuolisena vedeneristyksenä ja alapohjan kosteuseristyksenä.

Kaisaniemen koulussa kreo­sootti pakotti puhdistamaan ja desinfioimaan välipohjat perusteellisesti. Samalla kun välipohjia uusittiin, ne myös varustettiin käyttötarkoituksen mukaisin, muun muassa akustiikkaa parantavin rakenneosin.

”Oli jonkinasteinen yllätys löytää kreosoottia myös välipohjien betonirakenteista. Todennäköinen selitys on, että kyseisten kahden luokkahuoneen alapuolella on jossain vaiheessa ollut kylmää tilaa”, työmaan vastaava työnjohtaja Antti-Pekka Kortelainen kertoo.

Kortelainen kertoo tottuneensa käytäntöön, jonka mukaan rakenteita on purettu, jos niistä on löydetty kosteusvaurioita.

1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tehtyjen talojen välipohjissa voi olla monenlaisia orgaanisia aineita. Sota-aikana talot saattoivat kärsiä pommituksista, jolloin välipohjat kastuivat. Osa näistä vaurioista on voinut kuivua, mutta korjaustyö aiheuttaa niille uuden häi­riön, jolloin homeet voivat aktivoitua.

Pahimmassa tapauksessa rakenteiden sisään on päässyt niin paljon ja niin pitkään vettä, että ainoaksi ratkaisuksi jää homehtuneen ja sisäilmaongelmaisen talon purkaminen, kuten tehdään Tampereella.

Joissakin kohteissa, kuten ympäristöministeriön edellisessä toimistotalossa Helsingin Kasarminkadulla, homeriski hoidettiin piiloon kapseloimalla eli tiivistämällä rakenteet.

Samanlaista ratkaisua ajateltiin myös ministeriölle remontoituihin uusiin tiloihin Aleksanterinkadulle. Sen välipohjien alalaatta oli valettu yhtäaikaisesti kantavien palkkien kanssa. Kotelotilaan oli jätetty muottilautoja ja muuta rakennusmateriaalia ja niiden päälle oli valettu betoninen ylälaatta.

Koska rakenteet osoittautuivat kuiviksi, lähdettiin suunnitelmissa siitä, että välipohjiin ei kosketa vaan lat­tiasta tehdään normaalia paremmin tiivistetty. Väliseinien purkutöiden aikana huomattiin kuitenkin, että välipohjat eivät ole tiiviit. Yhteen kerrokseen tehty koetiivistys paljasti, ettei se ollut riittävä. Lisää vuotokohtia olisi voinut syntyä talotekniikan tarvitsemien reikien vuoksi.

Tietäen ministeriön virkamiesten aiempi homehistoria päädyttiin siksi vuonna 2015 ratkaisuun, että välipohjat puretaan, puhdistetaan ja desinfioidaan. Tämä nosti remontin kokonaishintaa 10 prosenttia. Naapurissa Aleksi 9:ssä, Kluuvin talossa tehtiin vastaava korjaus.

Kosteus- ja hometalkoiden silloinen vetäjä Juhani Pirinen oli yksi purkamista suositelleista virkamiehistä.

”Työ olisi tullut edullisemmaksi, jos se olisi ollut suunniteltu heti eikä vasta korjaustöiden aikana”, kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopistolta selvittää.

Samanlaiseen ratkaisuun oli päädytty yliopiston kiinteistöissä Franzenian päiväkotikohteessa ja Sibeliusakatemian talon remontissa, mutta jälkimmäisessä akustiikkasyistä.

Monesti yliopistolle on Salmikiven mukaan riittänyt, että taloon tehdään normaalia parempi ja tiiviimpi lattia. Sellaiseen ratkaisuun päätyi vuosikymmenen alussa myös Seurakuntakeskus, kun se korjasi Bulevardilla sijaitsevan vuodelta 1915 peräisin olevan kiinteistönsä. Tosin kun taloon tuli vesivahinko, oli talossa vuokralaisena olleella Haahtelan toimistolla kuivattamisen kanssa kiire. Korjaustöiden projektinjohtajana siellä tie­dettiin, mitä riskejä väli­pohjarakenteiden sisällä voi olla.

Salmikivi pelkää, että pelon takia saatetaan ajautua ylilyönteihinkin. Toisaalta jos ihmiset alkavat oireilla liian kevyeksi jääneen remontin jälkeen, se se vasta kalliiksi tuleekin. Mikä esimerkiksi on sellaisen rakennuksen markkina-arvo, jossa tiedetään välipohjan olevan täynnä mahdollisesti homeisia muottilautoja? Voiko jo keskustelu tästä johtaa Helsingin kantakaupungin hienojen rakennusten arvon alenemiseen?

Kapselointiratkaisukaan ei tule halvaksi, vaan maksaa puolet siitä, mitä purkaminen. Lisäksi kokemukset esimerkiksi Vantaan ja Helsingin koulujen tiivistyksistä ovat olleet varsin kirjavat ja epäonnistumisiakin on ollut.

”Pienempien korjausten tapauksessa tiivistäminen ja kapselointi on useimmiten riittävä toimenpide”, Kaisaniemen koulua remontoiva YIT:n Antti Pekka-Kortelainen sanoo.

Sisäilma-asiantuntija Kirsi Torikka-Jalkanen kertoo Helsingin kaupungin kohteissa noudatettavan linjaa, jonka mukaan puurakenteisten lattioiden täytteet pää­osin puretaan peruskorjauksen yhteydessä, kun taas kivirakenteisten lattioiden tapauksessa kapselointi on tavallinen menetelmä.

Sibeliusakatemian talon tavoin myös Kaisaniemessä välipohjien remontoinnilla pystyttiin parantamaan samalla akustiikkaa. Musiikki- ja tanssiluokkatilojen äänieristystä on parannettu lisäämällä lattian kantavan rungon ja pinnan väliin erilliset tärinää vaimentavat sylomeerit sekä lisäämällä niiden kanssa kelluvan rakenteen muodostavien lattiakipsilevyjen määrän kahdesta kolmeen.

”Äänieristystä parantaa myös se, että välipohjien 40 senttimetriä syvät onkalot tulevat täytetyiksi sekä mineraalivillalla että sen yläpuolisella vaahtolasimurskeella”, Kortelainen kertoo.

Olennaisin muutos välipohjarakenteissa vanhaan nähden on kuitenkin se, että niiden sisältämä kreosootti tulee pääosin poistetuksi ja lopuilta osin kapseloiduksi epoksipinnoituksen avulla. Poistaminen tehtiin mekaanisesti timanttikuppihiontalaitteella. Noin sadan neliömetrin laajuisella alalla tehty, 2–3 millimetrin syvyydelle ulotettu työ vei aikaa viikon.

Toisena sisäilman laatua varmistavana toimenpiteenä on välipohjan ontelotilan ja huonetilojen ilmayhteyden poistaminen liittymien tiivistyksen avulla kaikissa välipohjissa.

Rakenteiden kreosoottipitoisuus oli yksi lisätekijä sisäilman laatutavoitteiden saavuttamisen työnaikaisessa seurannassa, josta ulkopuolisena konsulttina on kohteessa vastannut IdeaStructura oy. Laajemmin ulkopuolisen konsultin tehtävät kohteessa liittyvät reaaliaikaiseen pölyn- ja kosteudenhallintaan. Edellä mainitut kreosootin poistotyöt tehtiin alipaineistetussa, osastoidussa tilassa.

Kaisaniemen ala-asteen koulu on Helsingin toiseksi vanhin opetuskäyttöä yhä palveleva rakennus. Näistä lähtökohdista peruskorjauksen tekotapa on mahdollisimman paljon vanhaa säästävä, vaikka kyseessä ei olekaan suojelukohde.

Esimerkiksi katto uusitaan alkuperäistä vastaavalla savitiilikatteella. Suomesta ei löytynyt sopivia tuotteita eikä tekijöitä, vaan tiilet oli hankittava Keski-Euroopasta Wienerbergiltä ja muurarit Virosta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sisäilmaongelmat
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    3. 3

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    4. 4

      Tanskan maahanmuutto­ministeri: Jos pizzeriassa ei puhuta tanskaa, ilmiantakaa se viranomaisille

    5. 5

      Helsinkiläinen rakennusalan opiskelija kuvaa kerrostaloja Instagramiin, brittien The Guardian -lehti ihastui

    6. 6

      Sörnäisten rantatien kupeeseen tulossa ravintola- ja vapaa-ajan keskittymä – Tarkoitus avata jo tänä kesänä

    7. 7

      Suuren urheilusponsorin perijä välttelee oikeudenkäyntiä kuolonkolarista – ja viettää yhä ylellistä elämää

    8. 8

      Trump uhkaa taistella oman puolueensa konservatiivi­siipeä vastaan

    9. 9

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    10. 10

      Radikaali rehellisyys voi muuttaa elämäsi ja tuhota parisuhteesi, mutta on sen arvoista, sanoo Tuuli Syvänen: ”Vaihtoehto on elää feikkaamalla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    4. 4

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    5. 5

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    6. 6

      Radikaali rehellisyys voi muuttaa elämäsi ja tuhota parisuhteesi, mutta on sen arvoista, sanoo Tuuli Syvänen: ”Vaihtoehto on elää feikkaamalla”

    7. 7

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    8. 8

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    9. 9

      Tukiopetusta jäi pitämättä Lauttasaaressa – rehtori antoi rahat opettajille joululahjaksi

    10. 10

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    9. 9

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    10. 10

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    11. Näytä lisää