Kaupunki    |   HS-analyysi

Helsinki takoi viime vuonna 465 miljoonan voitot – jos Helsinki toimisi kuin pörssiyritys, veroprosentti voisi olla Suomen matalin

Jos Helsinki jakaisi puolet tekemästään voitosta asukkailleen, esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitseva helsinkiläinen maksaisi vuodessa 530–610 euroa vähemmän veroja. Miksi kaupungin tulos ei tunnu helsinkiläisten kukkaroissa?

Helsingillä menee nyt taloudellisessa mielessä paremmin kuin aikoihin. Maaliskuun puolivälissä julkaistu vuoden 2016 tilinpäätös kertoo, että kaupunki teki viime vuonna ”voittoa” 465 miljoonaa euroa. Jos mukaan laskee myös tytäryhtiöt, Helsingin viime vuoden ylijäämä nousee jopa 600 miljoonaan euroon.

”Talous on saatu hyvään kuntoon. Meidän pitää pystyä puhumaan nyt myös veroäyrin laskemisesta”, sanoo kokoomuksen valtuustoryhmää johtava Laura Rissanen.

”Ei me olla arvioitu, voisiko lasku olla puoli prosenttiyksikköä vai mitä. Oikea paikka sen arviointiin on, kun sote lähtee pois kunnilta.”

Mutta onko Helsingillä varaa veronlaskuun?

Pohditaanpa asiaa hetki yhdessä.

Helsingin kuntaveroprosentti on nykyisin 18,5. Se on Kauniaisen, Espoon ja Eurajoen jälkeen Manner-Suomen neljänneksi matalin. Yksi kuntaveroprosenttiyksikkö tuottaa Helsingille noin 135 miljoonaa euroa.

HS uutisoi helmikuussa, että monet Helsingin pörssissä toimivista yrityksistä maksavat omistajilleen osinkoa yli puolet tuloksestaan. Jos Helsinki siis toimisi kuten pörssiyritys ja jakaisi tuloksestaan osinkoina puolet omistajilleen eli asukkaille, se voisi laskea kuntaveroprosenttiaan 1,7–2 prosenttiyksiköllä.

Jos Helsinki leikkaisi veroprosentistaan 1,7 prosenttiyksikköä, Helsingin kuntaveroprosentti olisi Manner-Suomen matalin.

Tämä tarkoittaisi helsinkiläisille tuntuvaa veroalea. Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola laski HS:n pyynnöstä, että yhden prosenttiyksikön lasku kuntaveroon laskisi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan helsinkiläisen maksamia veroja 310 eurolla vuodessa. 1,7–2 prosenttiyksikön veronpudotus vähentäisi tuon verran ansaitsevien helsinkiläisten maksamia veroja siis 530–610 eurolla vuodessa.

Kirjoitin perjantaina 17. maaliskuuta julkaistussa analyysissäni Östersundomin kaavoituksen ongelmista ja siitä, kuinka kokoomuksen Tatu Rauhamäki haluaisi alueelle nykysuunnitelmia enemmän pientaloja. Ajatuksen taustalla on muun muassa hyvätuloisten asukkaiden houkuttelu Helsinkiin.

Houkuttelevat omakotitalotontit olisivat rikkaiden asukkaiden houkutteluun oiva täky, mutta Manner-Suomen matalin veroprosentti olisi vielä parempi.

Miksi veroprosenttia ei siis lasketa?

”Helsingin talous näyttää tilinpäätöksen perusteella todella hyvältä. Saimme lyhennettyä nettovelkaa 211 miljoonalla ja tulos on 300 miljoonaa odotettua parempi”, aloittaa Helsingin suurimman puolueen asemasta tosissaan kamppailevien vihreiden valtuutettu Hannu Oskala. Sitten tulee sana mutta.

”Eihän me yhden pistevuoden jälkeen voida tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä mihinkään suuntaan. Jos meillä on ollut seitsemän laihaa vuotta ja nyt yksi hyvä, niin eihän me nyt saman tien voida teurastaa juottohärkää. Kaupungin velkakanta on yhä kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna ja investointitarpeet ovat aivan valtaisia.”

Julkisyhteisöjen talousjohtamiseen erikoistunut yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo on Oskalan kanssa pitkälti samoilla linjoilla.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa toimivan Sinervon tulkinnan mukaan Helsingin lompakko on tuoreimman tilinpäätöksen mukaan paksu, mutta veroprosentin laskuun kaupungilla ei hänen mielestään ole varaa. Syyksi hän nostaa Oskalan tavoin Helsingin kovan investointitarpeen.

”Ylijäämää saatetaan tarvita tulevaisuudessa vielä enemmän, jotta saadaan investoinnit tehtyä ilman kaupungin velkaantumista”, Sinervo sanoo.

Hän huomauttaa myös, että merkittävä osa Helsingin viimevuotisesta hyvästä tuloksesta selittyy poikkeuksellisen korkeilla maanmyyntituloilla. Helsinki myi viime vuonna maitaan yhteensä noin 240 miljoonalla eurolla. Potista 94 miljoonaa tuli Kalasataman keskuksen asuntotornien tonteista. Vuonna 2015 kaupunki sai maanmyyntituloina 104 miljoonaa.

”Maanmyyntitulot selittävät hyvää tulosta, mutta on kysymysmerkki, ovatko nämä tulot jokavuotisia”, Sinervo sanoo.

Sinervon mielestä kaupungin toiminnan onnistumista ei yleisestikään kannattaisi tarkastella pelkkien tilinpäätöstietojen valossa.

”Kaikkein tärkein asia on se, mitä jää tilinpäätöslaskelmien ulkopuolelle. Näkisin, että kaupungin hyvä tulos on jotain ihan muuta kuin ylijäämää alimmalla rivillä. Kyse on tietysti onnistuneista ja riittävistä palveluista. Siitä, että kaupunkilainen on tyytyväinen ja kokee saavansa riittävästi vastiketta maksamilleen veroille.”

Palvelutason riittävyys on oleellinen kysymys myös Helsingin talouden kannalta. Tämän vaalikauden alussa käyttöön otettu tuottavuustavoite on nimittäin yksi tekijä Helsingin ylijäämäisen talouden takana.

”Helsingissä kulut ovat kehittyneet maltillisesti. Siellä on tehty paljon hyviä, menoja sopeuttavia asioita”, sanoo Kuntaliiton kuntatalousjohtaja Ilari Soosalu.

Tuottavuustavoitteen vaikutusten mittaaminen on helppoa, jos asiaa ajattelee puhtaasti rahalla mitattuna. Sen tarkoituksena oli leikata kaupungin menoja ja hidastaa velkaantumista. Tuoreimman tilinpäätöksen mukaan molemmissa tavoitteissa on onnistuttu.

Vaikeammin vastattava kysymys on se, mitä tuottavuustavoite on tehnyt palveluiden laadulle.

”En iloitsisi tilinpäätöksen luvuista oikeistolaisten tapaan, sillä luvut tarkoittavat, että olemme pitäneet yllä erittäin tiukkaa menokuria, emmekä ole budjetoineet palveluihin tarpeiden mukaan”, sanoo vasemmistoliiton valtuustoryhmää johtava Veronika Honkasalo.

Honkasalon mielestä menokurin ja tuottavuustavoitteen uhreiksi ovat joutuneet viimeisten vuosien aikana etenkin sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus sekä varhaiskasvatus.

Myös Sdp vaatii kyseisiin peruspalveluihin lisää rahaa.

”Toivon, että kun uusi valtuusto aloittaa, niin kaikki ymmärtäisivät, että talous on vakaalla pohjalla. Meidän on turha vetää ruuvia enää yhtään kireämmälle”, sanoo Sdp:n ryhmäjohtaja Tomi Sevander.

Tämä on tuttua tavaraa, ja samat argumentit on kuultu vaalikauden mittaan useasti. Ketään tuskin yllättää myöskään se, että kokoomuksen Rissanen on asiasta eri mieltä.

”Kyllä me olemme Helsingissä pystyneet pitämään huolta palveluistamme. Me olemme pitäneet huolta esimerkiksi subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta emmekä ole kasvattaneet päiväkotien ryhmäkokoja, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuuttakin.”

Kiinnostavampaa sen sijaan on, ettei Sdp:n Sevander poissulje täysin ajatusta veroalesta. Hän sanoo kokoomuksen Rissasen tavoin, että asiaa pitää tarkastella uudelleen, kun tiedetään, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto maakunnille lopulta vaikuttaa Helsingin talouteen. Siirto tapahtuu näillä näkymin vuonna 2019.

Jos Helsingin talous rullaa viime vuoden tapaan myös tänä vuonna ja jos Helsingin työllisyystilanne kehittyy hyvään suuntaan, veroalennukselle saattaa todella olla lähivuosina perusteita.

Mutta kysytäänpä loppuun, mitä veroasiasta ajattelee Helsingin näillä näkymin viimeinen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok)?

Velkaantumiskierteessä paininut Helsinki nosti vuodeksi 2011 veroprosenttinsa 17,5 prosentista 18,5 prosenttiin. Päätös perustui Pajusen vuonna 2010 tekemään esitykseen. Esityksen tekeminen ei varmasti ollut helppoa, sillä kokoomus on perinteisesti vastustanut veronkorotuksia.

Olisiko nyt siis aika ottaa vahinko takaisin?

”En oikeastaan haluaisi vastata tuohon kysymykseen. Virkani päättyy toukokuun lopussa. Vastauksen kysymykseen antaa tuleva kaupunginvaltuusto”, Pajunen sanoo.

Veroneuvoja tulevien helsinkiläispolitikkojen on siis Pajuselta turha odottaa. Sen sijaan epävarmuuden kohtaamiseen hän tarjoaa lähes filosofisia lohdutuksen sanoja.

”Kunta-valtio-järjestelmään on tulossa suuria muutoksia. On arvokas asia, että kaupungin talous on silloin tasapainossa. Epävarma tulevaisuus on helpompi kohdata, kun sen voi kohdata tasapainoisen talouden kautta.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Verotus
  • Helsinki
  • Kuntatalous
  • Joonas Laitinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    3. 3

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    4. 4

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

    8. 8

      Tutkija pitää Turun puukotuksia hyvin poikkeuksellisina Suomen oloissa: ”En muista viime vuosikymmeniltä vastaavanlaista tapausta”

    9. 9

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    10. 10

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    2. 2

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    5. 5

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    6. 6

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    9. 9

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    10. 10

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää