Kaupunki

Ketä pitäisi äänestää Helsingissä? HS kertoo, mitä mieltä puolueet ovat päivähoidosta, liikenteestä ja muista kuntavaalien isoista kysymyksistä

Kahden viikon kuluttua järjestettävät kuntavaalit ovat siitä erikoiset, että seuraavan vaalikauden aikana kaupungin vastuista poistuu pian rahassa mitattuna liki puolet.

Nämä kuntavaalit ovat Helsingissä erittäin poikkeukselliset. Syitä on kaksi: sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta. Keväällä valittavan valtuuston nelivuotiskausi jatkuu tuon ajankohdan yli.

Helsingissä tämä tarkoittaa, että rahankäytössä laskien nykyisistä kaupungin tehtävistä poistuu lähes puolet. Sosiaali- ja terveystoimen osuus Helsingin vuosibudjetista on noin 45 prosenttia.

Työntekijöitä virastossa on noin 15 000, kun koko Helsingin kaupungin henkilöstömäärä on noin 40 000.

Mistä helsinkiläiset kuntapoliitikot sen jälkeen enää päättävät, kun tuollainen lohko tehtävistä ja rahoista siirtyy valtion ja maakuntien hoidettaviksi?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Sote-palveluiden uudistus on vallankumouksellisen suuri koko maan historiassa. Helsingissä tehdään oma historiallinen vallankumouksensa. Kaupunki valitsee itselleen ensimmäistä kertaa historiassaan poliittisen kaupunginjohtajan, pormestarin, ja hänen lisäkseen neljä apulaispormestaria.

Tämä on toinen asia sotkemassa kuntavaalien ja poliittisen kentän totuttuja kuvioita Helsingissä. On erittäin vaikea ennakoida, kuinka paljon pormestariehdokkaiden henkilöys heilauttaa äänestystulosta tavanomaisiin kuntavaaleihin nähden.

Mitä tehtäviä Helsingin kaupungille sitten jää, ja mitkä asiat jäävät helsinkiläisten poliitikkojen päätettäviksi, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy muualle? Mitkä asiat ovat vuoden 2019 alustakin yhä Helsingin omissa käsissä?

Minkä asioiden hoidosta ja äänestämme vaaleissa?

Isoimpia ovat maankäyttöön, kaavoitukseen, asuntorakentamiseen ja liikenteeseen liittyvät päätökset. Ne myös näkyvät vaaleissa ehdolla olevien puolueiden ohjelmissa ja ehdokkaiden kampanjoissa korostuneina.

Äänestävän helsinkiläisen kannattaa tarkkailla puolueiden ja ehdokkaiden eroja siinä, minkälaisia asuntoja, työpaikkoja ja palveluja ja minne he Helsingissä haluavat rakennettavan.

Millä liikennevälineellä poliitikko tai puolue haluaa meidän kulkevan.

Toinen suuri kokonaisuus ovat päiväkodit, varhaiskasvatus ja koulutus. Helsinki päättää yhä itse, millaisissa päiväkodeissa ja kouluissa, kuinka suurissa ryhmissä, kuinka suurella henkilöstömäärällä ja minkälaisten sisältöjen parissa se haluaa lastensa ja nuortensa kasvavan.

Kolmas iso kokonaisuus on kulttuuri, vapaa-aika ja hyvinvointipalvelut.

Helsinki päättää yhä itse kulttuuri-, liikunta-, harrastus- ja vapaa-ajanpalveluistaan: kirjastoja, teattereita, näyttelytiloja, uimahalleja, palloiluhalleja, kenttiä, luisteluratoja... Tähän lokeroon kuuluu myös viher- ja vesialueiden kehittäminen. Luonto on Helsingin omissa käsissä myös vuoden 2019 jälkeen.

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingin poliitikkojen ohjauksesta poistuvat, fyysisen ja henkisen terveyden edistäminen on yhä meidän helsinkiläisten omissa käsissä.

On vielä yksi iso ja ratkaiseva asia: rahat.

Jotta mitään edellä mainittuja palveluja voidaan tulevaisuudessa rakentaa ja järjestää, elinkeinopolitiikassa on onnistuttava. Kaikki puolueet ja suurin osa ehdokkaista näyttää muistavan tämän ohjelmissaan ja kampanjoissaan.

 

Ilmaisen kasvatuksen isät ja äidit

Vihreät julistautuu vaaliohjelmassaan ilmaisen varhaiskasvatuksen isäksi. Totta on, että vuoden 2017 budjettia kaupunginhallituksessa laadittaessa vihreät ehdotti, että mahdollisuutta tutkittaisiin. Tämä tarkoittaisi kolmivuotiaiden ja sitä vanhempien lasten päiväkotimaksujen puolittumista.

Isäksi haluavat myös Sdp ja vasemmistoliitto, jotka esittävät vaaliohjelmissaan, että varhaiskasvatuksen pitää olla ilmaista.

Kokoomus haluaa varhaiskasvaukseen palvelusetelin, jolloin vanhemmat voisivat valita lapselleen yhtälailla yksityisen kuin julkisen päiväkodin.

Keskusta ehdottaa, että varhaiskasvatuksen laskutus voisi olla tuntiperusteista. Kristillisdemokraateille koti on tärkein, ja lapsen vaaliminen siellä tulee pitää vaihtoehtona kunnan päiväkodille.

Pisimmälle menee Skp ja Helsinki-listat vaaliohjelmassaan: se vaatii maksutonta päivähoitoa ja koulutusta kaikille.

Koulu on kaikkien puolueiden silmäterä. Ja yhdestä asiasta kaikki ovat yhtä mieltä: niissä ei saa olla hometta. Kaikilla lapsilla pitää olla oikeus terveeseen päiväkoti- ja kouluympäristöön, julistaa Rkp.

Perussuomalaiset haluavat päiväkoti- ja koulukiusaamiselle täyskiellon: puututaan asioihin heti!

Peruskoulun jälkeenkin on elämää. Kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus jatkaa toisen asteen opinnoissa joko oppilaitoksissa tai oppisopimuskoulutuksessa, vaativat kristilliset.

Nuori tarvitsee aikuista, toteavat perussuomalaiset: koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia alle 30-vuotiaita ei jätetä yksin. Annetaan heille tukea ja konkreettista apua!

Koulunjälkeisestä elämästä ovat huolissaan myös demarit: vaadimme jokaiselle nuorelle opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikkaa peruskoulun jälkeen.

Kokoomus vaatii varhaiskasvatukseen digiloikkaa vuonna 2017. Itse asiassa puolue ottaa sen toteuttamisesta kunnian itselleen jo nyt: kokoomus sai tavoitteensa varhaiskasvatuksen digiloikasta läpi poliittisten ryhmien välillä käydyissä raamineuvotteluissa.

Myös Rkp painottaa sitä, koulunkäynnin välineiden on oltava kunnossa: kaikille koululaisille pitää turvata tasavertainen pääsy perinteisten ja digitaalisten oppimisvälineiden pariin.

 

Bulevardisointi hiertää vieläkin puolueita

Helsingin yleiskaavasta syntyi sopu vuoden 2016 lopulla. Nyt se sopu näyttäisi unohtuneen, mikäli puolueiden vaaliohjelmia on lukeminen. Vihreät sai kimppuunsa myös omansa olemalla mukana päätöksessä, jolla leikataan tilaa Keskuspuistosta ja saaristosta asuntorakentamiselle.

Keskuspuiston kaventaminen Hämeenlinnan väylän ääreltä liittyy vihreiden ajamaan bulevardisointiin: Helsingin lähestymisväylien penkereet rakennetaan asunnoiksi. Tämä päätös hiertää yhä monia ja monien puolueiden sisällä.

Näpit irti Keskuspuistosta, vaatii keskusta yhä.

Helsingin maa-ala ei kasva, ja kun entiset satamat ja Keski-Pasilan entisen ratapihan alueet alkavat täyttyä, talojen väliin on rakennettava uusia taloja. Tiivistämisrakentamisesta on puolueiden välillä laaja sopu.

Kaikkien puolueiden kesken vallitsee konsensus asuntorakentamisen tärkeydestä. Sopivaksi määräksi vaaliohjelmissa katsotaan noin 10 000. Kaikki ovat samaa mieltä myös siitä, että niiden pitää olla omistus-, tuettua- sekä kovan rahan vuokra-asumista. Selkeimmin joukosta erottautuu ehkä vasemmistoliitto vaatimuksellaan: rakentamista tulee vauhdittaa myös Helsingin omalla rakennusyksiköllä!

Sen lisäksi keskusta haluaa, että Helsinkiä rakennetaan ylöspäin: rakennetaan tiiviimpää ja korkeampaa ja lyhennetään siten etäisyyksiä, puolueessa laskeskellaan.

Millä pelillä kaupungissa sitten kuljetaan? Raideliikenteen lisäämistä kannattavat käytännössä kaikki puolueet. Vihreät erottautuvat joukosta ortodoksisuudellaan: Otetaan ruuhkamaksut käyttöön, puolue vaatii.

Vastapaino löytyy tietenkin oikealta: kokoomus muistuttaa, ettei autoilijoita saa unohtaa. Tosin puolue sanoo sen vähän ujosti: kaikkia liikkumismuotoja kehitetään tasapuolisesti.

Valtuustossa päätettiin numeroin 43–37, ettei Kruunuvuoren silloille päästetä kumipyöriä. Autoilupuolueet oikealta olisivat olleet tasoissa vain raideliikennettä kannattaneiden kanssa, jos kolmekin valtuutettua olisi muuttanut mieltään.

Äänestystulos oli hyvä muistutus siitä, että äänestäminen kannattaa – myös vaaleissa.

 

Nuoret ja vanhat yhteen asumaan

Vaikka henkisesti tai fyysisesti sairastuneiden hoitovastuu siirtyy Helsingiltä maakunnalle 2019 alusta, kaupungille jää vielä paljon tehtäviä sen eteen, etteivät helsinkiläiset sairastuisi ylipäätään.

Terveenä säilymistä edistävät hyvät henkiset ja fyysiset harrastukset. Niitä varten tarvitaan tiloja, mikä vielä parempaa, tiloihin ohjaajia, ja aina on parasta, jos harrastus aloitetaan jo lapsena tai nuorena. Näistä mahdollisuuksista Helsingin puolueet haluavat pitää huolta yhtenä rintamana.

Lähikirjastot on säilytettävä, ilmaisia liikuntapalveluja on lisättävä, meren virkistyskäyttöä on lisättävä, vaatii vaaliohjelmassaan vasemmistoliitto. Mitä sanoo vastapuoli kokoomus? Liikunnan harrastaminen on jokaiselle helppoa ja edullista, puolue vaatii.

Liikuntapalveluiden tärkeydestä ei riitaa saada aikaiseksi? Mennäänpä kulttuuriin, jos sieltä löytyisi jotain: no ainakin se, ettei perussuomalaiset sano kulttuuripalveluista vaaliohjelmassaan mitään.

Keskusta sen sijaan muistuttaa, että hyvinvoinnin kulmakivi on hyvä elinympäristö, joka pyrkii ehkäisemään ongelmat ennalta. Elinympäristöön kuuluvat myös kulttuurilaitokset: kaupunki tarjoaa mahdollisuudet liikuntaan, kirjojen ja äänitteiden lainaamiseen, teatteriin ja konsertteihin.

Helsingin musiikki- ja muu kulttuuritarjonta on kansainvälistä huippua. Sitä kaupungin tulee tukea myös jatkossa, vaatii vaaliohjelmassaan myös Sdp.

Hyvinvoinnin tulee saada ulottua läpi elämän. Kun polvi ei enää nouse tai näkö riitä lukemiseen, ihminen ei saa jäädä yksin. Tästä – ja senioripalveluiden sekä vanhustenhoidon tärkeydestä – puolueet ovat kauniisti yksimielisiä.

Miten se sitten varmistetaan? Perussuomalaiset sijoittaisi opiskelijoiden ja ikäihmisten asumista yhteen, sijoittaisi oppilaitokset ja senioritalot vierekkäin ja lisäisi koti- ja laitoshoidon sijaan ryhmäasumista. Yksinäisyys on monen vaivan juurisyy, puolue toteaa vaaliohjelmassaan.

Lisää kulttuuripalveluja lähiöihin ja tukea helsinkiläisille taiteilijoille!, vaatii vaaliohjelmassaan skp.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntavaalit 2017
  • Helsingin pormestarivaali
  • Palvelut
  • Sote

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    2. 2

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    3. 3

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    4. 4

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    5. 5

      Nyt on harmaata – Ilma jäähtyi yhtäkkiä ja nostatti sankan sumun Helsingin seudulle

    6. 6

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    7. 7

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    8. 8

      Äärioikeistolainen AfD oli toiseksi suurin puolue entisen Itä-Saksan alueella – ”Saksojen yhdistymisen konkurssihakemus”

    9. 9

      Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

    10. 10

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    5. 5

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    10. 10

      Pyöreälehtinen viherkasvi paljastaa nyt trendikodin – kasvin pikkuversoista maksetaan jo isoja summia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää