Kaupunki

Kerrostalo ahdistaa omakoti­asukkaita Vantaalla – ”Jos kyseessä olisi perheasuntoja, asukkaat eivät varmaankaan vastustaisi niin paljon”

Vantaan Viertolan asukkaat pelkäävät, että perinteisen pientaloalueen ilme katoaa.

Kolea tuuli taivuttaa vanhoja omenapuita. Postilaatikko on poistettu, ja iäkäs omistaja muuttanut pois. 1960-luvun puolivälissä valmistuneen tiilitalon kohtalonhetket ovat käsillä.

Vantaan Viertolaan Voikukkatien ja Keltamotien risteykseen sovitellaan nyt yhteensä 18 noin 20 neliön yksiötä kahteen kerrokseen.

Luhtikerrostalo on herättänyt vastustusta pientaloalueella, jossa lähimmät talot ovat 1960–70-luvuilla rakennettuja tiilitaloja. Rakennuslupa on parhaillaan käsittelyssä.

”Kyllä tähän kaksi paritaloa ihan hyvin sopisi, mutta miten istuu kaksikerroksinen junanvaunu”, miettii Tikkurilan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Mauri Valta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tikkurilan kupeessa on totuttu siihen, että taloja puretaan ja tilalle rakennetaan isompia. Väljille tonteille on myös noussut kaksikerroksisia rivitaloja tai paritaloja, joissa on perheasuntoja.

 

”Jos kyseessä olisi perheasuntoja, asukkaat eivät varmaankaan vastustaisi niin paljon.”

Tikkurilan aluearkkitehti Asta Tirkkonen arvioi, että monille asukkaille arka paikka on se, että nyt on tulossa nimenomaan pieniä yksiöitä.

”Jos kyseessä olisi perheasuntoja, asukkaat eivät varmaankaan vastustaisi niin paljon”, Tirkkonen sanoo.

Toisin kuin Helsinki Vantaa ei ole laatinut sotien jälkeen rakennetuille pientaloalueille uusia yhtenäisiä kaavoja, joilla ohjattaisiin hallitusti lisärakentamista.

”Vantaalla pientaloalueiden rakennuskanta on hyvin eri ajoilta eikä meillä ole esimerkiksi sellaisia yhtenäisiä rintamamiestaloalueita kuin Helsingissä”, Tirkkonen sanoo.

Luhtitalojen kaltaiset pienkerrostalot ovat hyvin vantaalainen ilmiö, koska Espoossa ja Helsingissä tiukkasanaisemmat kaavat määrittävät pientaloalueet pelkästään rivitalojen, paritalojen ja omakotitalojen alueiksi.

Viertolan asemakaava on vuodelta 1974. Siihen on kirjattu, että kaava-alue on tarkoitettu asumiseen, ja kerrosluku on rajattu kahteen. Kaavamääräys ei siten sulje pois kaksikerroksisia kerrostaloja.

Viertolassa tonttitehokkuus on suuri eli 0,35, mikä tarkoittaa, että tuhannen neliön tontille voi rakentaa 350 kerrosneliön rakennuksen. Voikukkatien tontti on kooltaan 1 500 neliötä.

Viertola on tähän mennessä ollut lapsiperheiden suosiossa, koska koulut ja päiväkodit ovat lähellä. Asukkaat surevat perheasuntojen puolesta.

”Jos tänne valmistuu 100 neliön tai 120 neliön perheasuntoja, ne myydään hetkessä. Niille olisi kova kysyntä”, sanoo Valta.


Mutta kova kysyntä on kiinteistön­välittäjä Mika Saavalaisen mukaan myös pienillä yksiöillä hyvien joukko­liikenne­yhteyksien varressa. Voikukkatieltä on matkaa Tikkurilan asemalle kilometrin verran.

”Pienet yksiöt kiinnostavat sekä ensiasunnon hankkijoita että sijoittajia lähes yhtä paljon”, hän arvioi.

Saavalainen on myynyt tontin hanketta varten, ja välittää tulevia asuntoja.

Asukkaiden huolena on, että pikkuasuntojen luhtitalo siirtyy jonkun majoituspalveluyhtiön haltuun, jolloin asukkaiden vaihtuvuus on suurta. Samalla Viertolan pientaloalueen luonne alkaa vähitellen murentua.

Asukkaitten ajatus vuokra-asuntopalveluista ei ole perusteeton. Majoituspalvelu Forenom vuokraa viime vuonna valmistuneita kalustettuja pikkuasuntoja muun muassa Viertolan Kultarikontiellä sekä Hiekkaharjun pientaloalueelle nousseessa luhtitalossa.

Kuukausivuokra näissä parinkymmenen neliön yksiöissä on lähtökohtaisesti 1 500 euroa, mutta yhtiön verkkosivujen mukaan pitempiaikainen sopimus laskee vuokraa.

Pikkuyksiöiden myyntihinnatkin kipuavat helposti korkeuksiin. Esimerkiksi Vantaan Orvokkitiellä pyydetään 22 neliön kerrostaloyksiöstä 7 600 euron neliöhintaa.

”Eihän näistä hankkeista voi mitenkään sanoa, että ne edistäisivät kohtuuhintaista asumista”, Valta sanoo.

Jatkoa on luvassa. Saavalaisen tietojen mukaan lupahakemuksia vastaavan­laisista luhti­taloista on Viertolassa vireillä Voikukantien lisäksi Liljatielle, Lummetielle ja Poimulehdentielle sekä Hämevaarassa että Hakkilassa.

Omakotiyhdistyksen puheenjohtajaa kehitys huolestuttaa. ”Mehän voimme kohta muuttaa yhdistyksen nimen Tikkurilan luhtitaloyhdistykseksi”, hymähtää Valta.

Kaavoitus pysyy kunnilla – kuntavaalissa ratkeaa, miten vanhoja asuinalueita kohdellaan

Vanhoilta pientaloalueilta harvemmin roihahtaa isoja puheenaiheita kuntavaaleissa, vaikka niillä asuu paljon äänestäjiä.

Espoossa ja Vantaalla erillisten pientalojen ja rivitalojen osuus koko asuntokannasta on noin 40 prosenttia. Helsingissä niiden osuus jää runsaaseen 10 prosenttiin.

”Helsingissä on tähän mennessä pientaloalueita tiivistetty lohkomalla tontteja yhä pienemmiksi. Nyt on nähtävissä, että tontteja yhdistetäänkin suuremmiksi. Näin taloja tuleekin vähemmän, mutta ne ovat isompia”, sanoo Helsingin rakennusvalvonnan yliarkkitehti Henna Helander.

Helander arvioi, että jos Helsingin uuden yleiskaavan mukainen 0,4:n tonttitehokkuus viedään asemakaavoihin, se aiheuttaa lisää tonttien yhdistämistä ja suurempia rakennuksia.

Toisin kuin Helsingissä Vantaalla taas on menossa vaihe, jossa tonteille sovitellaan yhä enemmän asuntoja. Luhtikerrostalojen yleistyminen ei miellytä asukkaita eikä sitä katsota hyvällä kaupungintalollakaan.

”Tämä ei ole kaupungille ylpeyden aihe. Ongelma on tunnistettu”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Helsingissä luhtikerrostaloilla ei ole asiaa perinteisille pientaloalueille. Helander muistaa yhden lupahakemuksen, joka sitten prosessin aikana muuttui rivitalohankkeeksi.

Helsingissä on suhtauduttu nihkeästi jopa siihen, että pientaloalueelle tulisi rivitaloja.

Espoossakin luhtikerrostalon rakentaminen edellyttää poikkeuslupaa, jos alue on kaavoitettu pientaloalueeksi.

Helsingissä on myös normaali käytäntö kysyä kaavoittajalta sähköpostilausunto, jos lupahakemus kohdistuu alueelle, jonka asemakaava on 13 vuotta vanha tai sitä vanhempi.

Vastaavanlaisia ajanmukaisuustarkasteluja on Vantaalla tehty kerrostaloalueilla, mutta Penttilän mukaan ei pientaloalueilla.

Vantaalla on myös menossa järjestelmällinen kartoitus uusien talonpaikkojen löytämiseksi. Lisärakennusoikeus ratkaistaan kaikissa kunnissa tonttikohtaisesti.

”Vantaalla on sellaisia pientaloalueita, joilla rakennusoikeudesta on toteutunut vain 80 prosenttia. Olemme saaneet kiitosta 3D-mallinnuksesta, koska se auttaa ihmisiä tekemään päätöksiä”, sanoo hankkeen koordinaattori Maria Hyövälti.

Hyövältin mukaan projektissa on arvioitu, että isolla alueella voisi olla laskennallisesti jopa 100–200 sellaista rakennuspaikkaa, joihin mahtuisi sadan neliön asuinrakennus.



    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vantaa
  • Viertola
  • Omakotitalot
  • Rakentaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje –Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    2. 2

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    3. 3

      Jaakko Hissa tapasi Pohjois-Korean ”Suuren johtajan” kaksi kertaa ja huomasi oudon muodonmuutoksen: ”Valkoinen puku, sikari kädessä, kuin keskiamerikkalainen porho”

    4. 4

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    5. 5

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    6. 6

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    7. 7

      Suomalaisissa yliopistoissa tutkijoiden on pakko opettaa, ja siitä kärsivät opiskelijat – ”Huippuopettaja on nöyrä”, sanoo palkittu professori

    8. 8

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    9. 9

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    10. 10

      Fafa’s kasvoi kioskista 16 ravintolan ketjuksi – perustaja Doron Karavani yrittää nyt viedä falafelinsa Tukholmaan ja Lontooseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    5. 5

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää