Kaupunki

Espoon piti rakentaa Finnoosta ympäristö­ystävällinen asuinalue, mutta toisin näyttää käyvän

Ilmaston kannalta kestävä rakentaminen voisi olla Suomelle vientivaltti, sanoo professori Harry Edelman. Ensin siihen pitäisi vain uskaltaa panostaa.

Tulvat lisääntyvät. Taudit leviävät. Kuivuus synnyttää ilmastopakolaisia.

Lista ilmastonmuutoksen seurauksista on niin surullinen, että myös suomalaisten kaupunkien on viimein aika herätä. Näin uskoo suurin osa Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntavaaliehdokkaista – ainakin retoriikan tasolla.

HS:n vaalikoneessa ehdokkailta kysytään suoraan, mitä he ajattelevat seuraavasta väitteestä: talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Sekä Helsingin, Espoon että Vantaan ehdokkaiden vastausten keskiarvo asettuu kohtaan: ”jokseenkin eri mieltä”.

Suurista puolueista ympäristöä puolustavat voimakkaimmin vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat, mutta myös Sdp:n ja kokoomuksen kannat ovat selkeitä. Vain perussuomalaisten ehdokkaat nostaisivat talouden ympäristön edelle.

Mutta antavatko vaalikonevastaukset oikean kuvan käytännön politiikasta?

Lits, läts, kuuluu Tampereen teknillisen yliopiston kestävän rakentamisen professori Harry Edelmanin lenkkareista, kun Edelman etenee savisessa maastossa Espoon Finnoossa. Etelässä kohoaa Suomenojan voimalaitoksen 150-metrinen piippu, idässä kimaltelee Finnoon lintukosteikko ja pohjoisessa loistaa länsimetron työmaan räikeän oranssit aidat.

Tähän ympärille Espoo haluaa rakentaa noin 20 000 asukkaan kaupunginosan. Finnoon keskustasta Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti vuonna 2012 tehdä ”ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueen”. Toiveissa oli jopa hiilineutraalius, siis se, että alue tuottaisi vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy itse sitomaan.

Alueen kaavoituksen edetessä on kuitenkin alkanut käydä selväksi, että ”esimerkkialue” on sana, jonka sisältö voi olla monimerkityksellinen.

”Nykyään Suomessa lähes joka kaupungilla on oma esimerkkialueensa”, Edelman sanoo.

Espoon ilmastopäästöistä noin 60 prosenttia syntyy rakennusten ja käyttöveden lämmittämisestä ja 25 prosenttia liikenteestä. Kylmälle ilmastolle emme voi mitään, mutta sille voimme, miten lämpöä tuotetaan tai minkälaiseen liikkumiseen kaupunkilaisia ohjataan.

Finnoon keskustan asemakaavaehdotus tulee tiistaina Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Se tarkoittaa, että poliitikot antavat nyt arvionsa siitä, voidaanko suunnitelmaa pitää tarpeeksi kunnianhimoisena.

Harry Edelmanin näkemyksen mukaan siinä todella on paljon ilmaston kannalta kestävää. Matinkylän kylkeen rakennettava uusi asuinalue kytkeytyy vanhaan infrastruktuuriin ja länsimetron ansiosta se sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Rakentaminen on tiivistä ja kaupunginosaan on tarkoitus saada asumisen lisäksi myös palveluita ja työpaikkoja. Näiden asioiden vuoksi monet asukkaiden tekemistä päivittäisistä matkoista hoituvat esimerkiksi auton sijaan jalan.

Lisäksi asuinaluetta on suunniteltu niin, että lintukosteikko säilytetään ja alueelle luodaan lisää kaupunkiluontoa.

”Pyritään säilyttämään hiilinieluja”, Edelman selittää.

Hiilinielut, kuten meri ja metsät, sitovat hiilipäästöjä ja tasapainottavat näin ollen ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen.


Mutta onko Finnoon suunnitelma kuitenkaan erityisen esimerkillinen? Se riippuu siitä, miten esimerkillinen määritellään.

Raiteiden varrelle tehtävä tiivis ja jalankulkuystävällinen rakentaminen on esimerkiksi Helsingissä nykyään ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Siinä mielessä Finnoon suunnitelmat eivät vaikuta visionäärisiltä. Muun muassa tämän asian vuoksi Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päättikin joulukuussa pyytää lisäselvityksiä Finnoon suunnitelmista.

Nyt konsulttiyhtiö Swecolla teetetyt selvitykset ovat valmiit. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen mukaan Swecon selvityksissä huomattiin, että suunnitelmien toteuttaminen todella tekisi Finnoosta ”edelläkävijän”.

Itse selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että edelläkävijyys-termiä tulkitaan tässä yhteydessä melko laveasti. Sillä ei tarkoiteta, että suunnitelma olisi jotenkin edellä kaikkia muita, vaan sitä, että kaavassa on onnistuttu vähentämään asumisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ”usealla eri osa-alueella”.

Selvityksestä ei käy ilmi, mikä taho on päättänyt kyseisestä määritelmästä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä kunnianhimo on loppunut Espoolta esimerkiksi autoilun kohdalla. Vaikka suunnitteilla oleva asuinalue sijaitsee metroaseman vieressä, asukaspysäköintipaikkojen määrän suhteen ei ole haluttu tehdä poikkeusta.

Itseasiassa Espoon kaupunginvaltuusto esitti viime lokakuussa erikseen toiveen, että ”ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun esimerkkialueelle” tehtäisiin enemmän autopaikkoja kuin kaupungin pysäköintipaikkanormi määrää. Varsinkin kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat pelkäsivät, että Finnoon vetovoima saattaisi muuten heiketä.

Pysäköintipaikkojen järjestäminen on yksi kaupunkien keskeisistä keinoista ohjata sitä, liikkuvatko alueen asukkaat henkilöautoilla vai esimerkiksi joukkoliikenteellä. Swecokin huomauttaa selvityksessään, että ”alueelle vaadittavat autopaikkamäärät vaikuttavat suurilta, jos alueesta tavoitellaan edes osittain kevyeen ja julkiseen liikenteeseen painottunutta”.

Lisäksi Sweco antaa Espoolle risuja rakennusten energiasuunnittelusta. Swecon mukaan Espoolla olisi jo kaavavaiheessa monia keinoja varmistaa se, että Finnoo tulee saamaan energiaansa ympäristöystävällisistä lähteistä – esimerkiksi aurinkoenergian tai maalämmön avulla.


Harry Edelman toteaa, että suurten suunnitelmien karsiutuminen on valitettavan tavallista kestävässä rakentamisessa. Osin ongelma liittyy koko kaavoitusjärjestelmään. Esimerkiksi Finnoossa kaupunki voi ohjata aluetta ympäristöystävällisempään suuntaan kaavalla ja tontinluovutuksen yhteydessä sovittavilla ehdoilla.

Yksityiskohtaiseen suunnitteluun molemmat ovat kuitenkin kankeita työkaluja. Edelmanin mukaan todellisiin innovaatioihin pääsemistä helpottaisi, jos ratkaisuja haettaisiin sanelun sijaan yhdessä alueen rakentajan, tässä tapauksessa rakennusyhtiö Hartelan, kanssa. Kaupungin pitäisi siis pystyä varmistamaan, että sen asettamat tavoitteet ovat myös alueen rakentajan tavoitteita.

Edelman muistuttaa, ettei talouden ja ilmaston vastakkainasettelu välttämättä ole tarpeellista. Kestävään rakentamiseen liittyvät keksinnöt ovat maailmalla haluttua tavaraa.

”Finnoo on loistava mahdollisuus”, Edelman sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ympäristönsuojelu
  • Espoo
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Kuntavaalit 2017

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    3. 3

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    4. 4

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

    8. 8

      Tutkija pitää Turun puukotuksia hyvin poikkeuksellisina Suomen oloissa: ”En muista viime vuosikymmeniltä vastaavanlaista tapausta”

    9. 9

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    10. 10

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    2. 2

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    5. 5

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    6. 6

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    9. 9

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    10. 10

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää