Kaupunki

Espoon asukkaat ja puolueet pitävät kiivasta kasvutahtia hyvänä –”Emme me voi sulkea kaupunkiin muuttajilta rajoja”

Suurin osa espoolaisista kuntavaaliehdokkaista ja asukkaista pitää nykyistä kaupungin kasvutahtia hyvänä asiana, vaikka se tarkoittaisi palveluiden kurjistumista.



Espoo kasvaa nyt nopeasti, ja se on hyvä asia.

Tätä mieltä on enemmistö espoolaisista asukkaista ja kuntavaaliehdokkaista, ilmenee HS:n vaalikoneesta ja kuntavaaligallupista.

Peräti 60 prosenttia gallupiin vastanneista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Espoon kovaa rakennustahtia olisi syytä hillitä, jotta kaupungissa saataisiin säilytettyä nykyinen palvelutaso.”

Espoon kaupunki kaavoittaa tällä hetkellä kovaa vauhtia uusia asuinalueita metroradan varrella. Kaupunki ei rakenna asuintaloja itse mutta vastaa uusien asuinalueiden teiden, päiväkotien, koulujen ja muiden välttämättömyyksien rakentamisesta. Lisäksi kaupunki rakentaa metrorataa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tulevalla valtuustokaudella hyväksytään uusien asuinalueiden asemakaavoja. Niiden yhteydessä pitää ottaa kantaa siihen, onko taloja riittävästi, kuinka korkeita ne saavat olla ja minkälaista asuntotuotantoa niihin tulee.

 


Nykyistä kasvutahtia olisivat valmiita hillitsemään puolueista vain keskusta ja kristillisdemokraatit. Kokoomus, sdp, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset suhtautuvat kaikki myönteisesti kaupungin kasvuun.

Sitten on vastarannankiiskejä.

Yksi heistä on Yrjö Rossi (kesk), joka ei haluaisi Espoon oikeastaan kasvavan, sillä pelkää sen olevan pois Suomen muiden kuntien elinvoimasta.

”Kasvutahtia on tahallaan kiihdytetty Espoossa jo vuosia. Se johtaa siihen, että rakennusaikataulut ovat liian tiukkoja ja tulee rakennusvirheitä, kuten on havaittu.”

Rossin mielestä nyt olisi korkea aika muuttaa suuntaa.

”Tätä [kasvua] pitäisi hillitä luontaisesti hidastamalla tahtia. Eihän tänne kukaan muuta, jos tänne ei rakenneta – eihän täällä olisi mihin muuttaa. Jos me emme rakentaisi niin kiivaasti pääkaupunkiseudulla, niin ehkä voisi löytyä kasvupotentiaalia muualtakin Suomesta. Koko Suomi pitää pitää asuttuna.”

Moni on eri mieltä.

”Emmehän me voi sulkea kaupunkiin muuttavilta rajoja. Jos tänne ei rakenneta asuntoja, niin niiden hinnat karkaavat tavallisten ihmisten ulottumattomiin”, sanoo kaupunginvaltuutettu Henna Partanen (vihr).

Varavaltuutettu ja kuntavaaliehdokas Hannele Kerola (sd) pitää metroradan varteen syntyvää uutta kaupunkirakennetta juuri sellaisena kasvuna, jota Espoossa pitää suosia.

”Kaupungin elinvoimaisuus on kaiken a ja o, eihän sellaista taloudellisesti hyödyllistä kasvua kannata estää. ”

”Mutta on aikamoista puppua, että kaupunki hyötyisi taloudellisesti näistä uusista asuinalueista. Eiväthän niistä hyödy kuin nykyiset asukkaat, joiden asunnon arvoa länsimetro nostaa.”

Kerola ja Partanen eivät purematta niele HS:n vastakkainasettelua palveluiden ja rakentamisen osalta.

Ei rakentaminen sulje pois koulukorjauksia, ehdokkaat väittävät – kysymys on valinnoista.

Kerola pitää kummallisena sitä, miten Espoossa kohdennetaan varoja huolettomasti toisaalle, mutta kitsastellen muualle, kuten esimerkiksi juuri koulukorjauksissa.

Espoon poliittiset ryhmät saivat tiukkojen neuvottelujen päätteeksi koulujen korjauksiin tälle vuodelle 9 miljoonan euron lisärahan.

”Se teki tiukkaa, mutta metron satojen miljoonien ylityksistä ei kukaan sano mitään. Ja samaan aikaan meillä makaa rahastoissa 150 miljoonaa euroa, joka lain mukaan ja rahaston sääntöjen mukaan olisi juuri tähän käytettävää rahaa, mutta sitä ei suostuta käyttämään näihin. Se ei voi olla mitään muuta kuin osaamattomuutta tai piittaamattomuutta.”

”Anteeksi, alkaa oikein suututtaa, kun ajattelinkin tätä.”

Samoilla linjoilla on myös Partanen.

”Tähän tilanteeseen on syynä kokoomuksen vaalima keinotekoisen alhainen veroprosentti. Voiko tosiaan meillä olla Suomen yksi matalimmista veroprosenteista, jos meillä on tällainen määrä sisäilmaongelmia?”, Partanen kysyy.

”Koulujen vuosikorjauksista on säästetty joka vuosi. Eihän tällaisten edes kuuluisi olla investoinneissa.”

Pitkäaikainen valtuutettu Antero Laukkanen (kd) pitää osasyyllisenä kaupungin taloushallintoa ja investointikattoa.

”Kutsun tätä investointikattoa insinöörien laskutikuksi”, Laukkanen esittelee.

”Me korjaamme näitä kouluja tämän laskutikun mukaan, emme tarpeen mukaan, ja se on järjetöntä puuhaa. Korjattavia kouluja voi tulla esiin vuoden aikana vaikka kolme, mutta me korjaamme niitä laskutikun mukaan.”

Laukkanen haluaisi ajattelutavasta eroon kokonaan.

”Nyt katsomme vain yhden vuoden eteenpäin ja pidämme rahahanoja niin tiukalla, että se tuottaa myöhemmin enemmän menoja vain siksi, että asiaa on siirretty. Yhden koulun korjaaminen maksaa sitä enemmän, mitä kauemmin sitä viivyttää.”

Nämä poliitikot siis väittävät, etteivät koulukorjaukset ja länsimetro ole asetettavissa vastakkain.

Espoolaisessa päätöksenteossa niin on kuitenkin viime valtuustokaudella ollut: kun länsimetroon otetaan lainaa, on lainanottoa hillittävä muualla. Siksi poliittiset ryhmät ovat hyväksyneet tiukan investointikaton. Se hillitsee muuta kuin länsimetroon liittyvää rakentamista.

Tämän tietää ainakin pitkäaikainen kokoomuspoliitikko Sanna Lauslahti (kok), vastarannan kiiski hänkin oman puolueensa sisällä.

Lauslahti ei kannata nykyistä rakennustahtia.

”Hallitsematon kasvu johtaa siihen, että rahat eivät riitä esimerkiksi juuri sisäilmaongelmien korjaamiseen. Meillä on joka vuosi siirretty uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista tai korjausrakentamista eteenpäin. Sitten se kiri käydään siellä investointikaton alla.”

Lauslahti korjaisi sisäilmaongelmaiset koulut veroja nostamatta, siis nykyisellä rahamäärällä. Sehän onnistuu vain sillä, että jätetään jotain muuta tekemättä.

”Luulen, että investointiraha voisi riittää, jos sitä kohdennettaisiin eri tavalla.”

”Me teemme tienpätkiä mitä oudoimpiin paikkoihin, ja liikenneympyrät ovat kuin monumentteja. Sinne tekniselle puolelle pitäisi saada enemmän pehmeitä arvoja. Olen joskus sanonut, että tämä on äijähommaa. Miehet näistä päättävät.”

Lauslahden puolue on Espoon ylivoimaisesti suurin poliittinen ryhmä. Sillä on hallussaan yli kolmannes koko kaupunginvaltuuston paikoista. Kokoomuksen jäseniin kuuluu myös osa kaupungin virkamiesjohtoa.

Nykyistä kehitystä voisi siis pitää kokoomuksen ajamana.

”Kyllä me olemme yhdessä muiden puolueiden kanssa tehneet nämä päätökset”, Lauslahti summaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    2. 2

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      Verotus kevenee ja palkat nousevat, mutta kaikki eivät välttämättä voita – HS:n laskuri kertoo, kuinka muutokset tuntuvat kukkarossasi

    6. 6

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    7. 7

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    8. 8

      ”Olisin saanut piiskaa, jos olisin sotkenut ulkopuolisia asiaan” – Tuore selvitys: Suomesta viedään tyttöjä ympärileikattavaksi ulkomaille, ja operaatioita tehdään jopa ilman puudutusta

    9. 9

      Ahvenanmaan Britt Lundberg kääntää kelkkansa – aikookin äänestää suomen kielen puolesta Pohjoismaiden neuvostossa

    10. 10

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    6. 6

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    7. 7

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    8. 8

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    9. 9

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    10. 10

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat