Kaupunki

Lavantaudista ja nälkävuosista ”minkkiturkkiväen yksityissairaalan” aikoihin – Diakonissalaitoksen historia on myös kertomus hyvinvointivaltiosta

Tuore historiakirja kertoo 150-vuotiaasta Diakonissalaitoksesta – ja samalla hyvinvointivaltion noususta ja tuhosta.

Se syntyi, kun sairaanhoito oli harvoille ja köyhäinapu satunnaista puuron viemistä laitakaupungin lapsiraukoille.

Se kasvoi esikuvaksi, mutta joutui eksyksiin, kun hyvinvointivaltio voimistui. Kun Suomi säästi hyvinvoinnista, se löysi itselleen uuden paikan.

Helsingin Diakonissalaitos juhlii tänä vuonna 150-vuotissyntymäpäiviään. Juhlan kunniaksi on valmistunut tuore historiateos, Jyrki Paaskosken Ihmisen arvo.

Kirja näyttäisi kertovan Diakonissalaitoksesta mutta kertookin Helsingistä, Suomesta, yhteiskunnasta, kaikista edellisistä sote-uudistuksista. Ja siitä, miten eri aikoina on suhtauduttu köyhiin, sairaisiin tai muuten vain ulkopuolisiin.


150 vuotta sitten Suomessa käytiin suurta yhteiskunnallista keskustelua: kenen vastuulla olivat vähäosaiset? Alkeellinen sosiaalityö oli hitaasti siirtymässä seurakunnilta maalliselle vallalle. Tämä laupeudentyö ei riittänyt patoamaan kurjuuden tulvaa. Laitakaupunki hökkelikylineen kasvoi – alkuun Katajanokka, sitten Punavuori, työläiskaupunginosat Pitkältäsillalta pohjoiseen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Terveydenhoito Helsingissä oli muuta maata edellä, olihan yliopiston sairaalakin perustettu jo vuosisadan alkupuolella. Esimerkiksi kulkutauteihin ei silti pystytty varautumaan. Tulivat nälkävuodet, niiden mukana lavantauti ja kuolema tuhansille helsinkiläisille.

Diakonissalaitoksen syntyyn keskellä kuoleman leimaamia vuosia vaikutti ratkaisevasti yksi voimanainen, seurapiirikuningatar Aurora Karamzin. Hänellä oli rahaa, vaikutusvaltaa Pietarissa, syvä uskonnollinen vakaumus sekä kokemusta hyväntekeväisyystyöstä rouvien yhdistyksissä ja omilla tiluksillaan Espoossa. Hän oli myös tutustunut kansainvälisiin esikuviin eli diakonissalaitoksiin varsinkin Saksassa.

”150, tai vielä satakin, vuotta sitten toimijoita ei ollut melkein ollenkaan auttamassa hädänalaisia. Käsipareja oli todella vähän”, Paaskoski kuvailee.

Siksi pikkuinen Diakonissalaitos vaikutti asenteisiin paljon, vaikka alkuun lähdettiin vaatimattomasta kulkutautisairaalasta varattomille naisille ja heidän lapsilleen.

Hoitotyö oli naisten työtä, ja sille tuli omistautua. Sosiaaliset ongelmat voitaisiin ratkaista antamalla ensin aineellista ja sitten hengellistä apua.

Pahat kielet vertasivat laitosta luostariin. Oli yhtenäiset puvut sekä raatamista palkatta sairaalassa ja kierroksilla pahamaineisissa vuokrakasarmeissa. Oli sisaryhteisö, jonka johtaja oli kuin isä ja johtajatar kuin äiti. Oli kolmiportainen hierarkia: oppilas, koesisar, vuosien palveluksen jälkeen diakonissa.

Moni erosi tai erotettiin kesken, perusteluina vaikka ”ohut kutsumus” tai ”itsepäinen ihminen”. Toiset uupuivat työmäärään, kuten ”Suomen oma Florence Nightin­gale”, laitoksen ensim­mäinen johtaja Amanda Cajander.

Vaikean alun jälkeen toiminta kasvoi ja vakiintui. Vuosisadan vaihteeseen mennessä alkoi kehittyä maallistakin koulutusta sairaanhoitajille, mutta diakonissalaitosten rooli kouluttajana säilyi vahvana.

Sisaria haluttiin töihin seurakuntiin eri puolille maata. Helsingissä he tekivät töitä laitoksen omien sairaaloiden ja vanhainkotien ohella myös köyhien parissa erityisesti kaupunkilähetyksen kautta. Sisaria lähti myös sota-alueille töihin, siis esimerkiksi SPR:n edeltäjän ja Diakonissalaitoksen yhdessä varustaman ambulanssin mukana Venäjän ja Turkin väliseen sotaan 1870-luvulla.

Itsenäisen Suomen alkuvuosina valtion kontrolli sosiaali- ja terveyspalveluista kasvoi, mutta verkossa oli isoja aukkoja.

1900-luvun alkupuolisko piti köyhyyttä ihmisen omana vikana, lastenkin kohdalla. Yhteiskunnan avun piti olla sellaista, että kukaan ei turhan kevytmielisesti heittäytyisi sen varaan. Kuntien piti esimerkiksi periaatteessa perustaa lastenkoteja, mutta käytännössä työ valui osin yhä aatteellisille ja uskonnollisille organisaatioille. Laitos teki myös uusia avauksia, esimerkiksi Rinnekodin kehitysvammaisille lapsille 20-luvun lopulla.

Vähitellen jo suureksi kasvanut laitos alkoi järkkyä sisältäpäin. Osa sisarista alkoi 30-luvulta asti vaatia vanhan järjestelmän purkua: siis itsenäisyyttä, normaalia palkkaa ja työaikaa. Vaatimukset voimistuivat sodan jälkeen.

Kesti silti 1950-luvun lopulle, että sisarkotijärjestelmä purettiin. Diakonissat saivat valita alkoivatko he B-sisariksi eli tavallisiksi palkkatyöläisiksi vai A-sisariksi, jotka yhä luovuttivat osan tuloistaan laitokselle mutta saivat lupauksen huolenpidosta kuolemaansa saakka.

60-luvulla tapahtui vähitellen iso yhteiskunnallinen murros, jolla oli vielä laajempi vaikutus. Hyvinvointivaltio vahvistui. Satunnaisen köyhäinavun tilalle syntyi sosiaalipolitiikka. Kun valtion rooli kasvoi, kirkko ja aatteelliset yhdistykset joutuivat kriisiin. Mihin laupeudentyötä tarvittaisiin, jos kaikista pidettäisiin verovaroin huoli?

”Minkkiturkkiväen salaperäinen yksityissairaala”. Näin Paaskoski kuvaa ulkopuolisten käsitystä Diakonissalaitoksesta 70- ja 80-luvuilla.

Maltillisempi tapa sanoa sama on, että laitoksen toiminta vetäytyi sen omien seinien sisäpuolelle. Seiniä todella riitti, 80-luvulla laitos parhaimmillaan omisti yli 100 kiinteistöä. Yksityissairaalan lisäksi oli lääkäriasemia, vanhusten palvelutaloja, lastensuojelulaitoksia ja niin edelleen. Laitoksen tarjoama koulutus muuttui vähitellen osaksi normaalia ammatillista koulutusjärjestelmää.

Laitoksen sisällä kyti kapina. Osa koki, että nyt keskityttiin tavoittelemaan maksimaalista taloudellista voittoa. Oltiin kaukana kärsivistä lähimmäisistä.

Radikaalidiakonia, sillä sanalla Paaskoski kuvaa kapinan seurauksia. Diakonissalaitos palasi 80-luvun mittaan juurilleen, kaduille, etsimään ihmisiä, jotka tipahtivat hyvinvointivaltionkin verkoista läpi.

Laitos aloitti 1980-luvulla projekteja esimerkiksi narkomaanien, asunnottomien, alkoholistien, eri tavalla syrjäytyneiden ihmisten kanssa. Työ oli myös toisella tavalla uudenlaista, asioita tehtiin verkostoituneina muiden alan toimijoiden kanssa. Alkoholistien yömajan ovella ei enää kyselty päihteettömyyttä tai uskontoa, vaikka laitos edelleen ilmoittaa, että sen toimintaa ohjaa ”kristillinen lähimmäisenrakkaus”.

Muutos alkoi ennen 90-luvun lamaa, mutta lama kiihdytti sitä. Diakonialaitoksellakin alkoi yt-neuvottelujen sarja, kun esimerkiksi lääkäriasemat tekivät tappiota. Joitakin ihmisryhmiä putosi pois julkisten palvelujen piiristä, kun säästettiin. Tuli kokonaan uusiakin autettavia: turvapaikanhakijat, liikkuva väestö. Tuli ennaltaehkäisevää työtä, esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten Vamos.

Paaskoski käyttää tästä muutoksesta sanaa yhteiskuntavastuu. Vanha laupeudentyö ja hyvinvointivaltio eivät kumpikaan palanneet, mutta tilalle kasvoi jotain muuta, ihanne hyvinvointiyhteiskunnasta.

”Nykyisinhän Diakonissalaitos kunnioittaa kaikkia uskontoja ja pitää ihmisarvoa jakamattomana.”

Entä tulevaisuus? Tämä on historian tutkijalle epäreilu kysymys, mutta jotain merkkejä sote-uudistuksen jälkeisestä Suomesta tuoreesta kirjasta jo löytää.

Ensiksikin on useita vuosia jatkunut uusi taloudellinen mullistus ja yt-kierrokset, jotka vaikuttavat moniin kolmannen sektorin toimijoihin. Kun kunnat kilpailuttavat sosiaali- ja terveyspalveluitaan, joku aina häviää.

Toinen uuden ajan merkki nähtiin vuoden 2016 lopussa, kun lääkäriketjut Terveystalo ja Diakonissalaitoksen omistama Diacor ilmoittivat yhdistymisestään. Paaskoski katsoo, että terveysala kasvaa ehkä sote-uudistuksessa niin suureksi, että sitä ei edes perinteisen yhteiskunnallisen konsernin hartioilla pystytä kannattelemaan.

”Sen sijaan sosiaalialalla nähdään varmasti uusia avauksia. Ja kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa.”

Fakta

Puurosta ja puheesta ihmisoikeuksiin


 Helsingin Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 suurten nälkävuosien keskellä. Ensimmäinen toimipaikka oli Unioninkadulla toimiva pieni kulkutautisairaala. Laitos koulutti nuoria naisia auttamaan hätää kärsiviä helsinkiläisiä.

 Laitokselle valmistui vuonna 1899 oma sairaala, kirkko ja sisarkoti Kallion kaupunginosaan. Viereen on sittemmin rakennettu uutta moneen otteeseen.

 Nykyinen HDL on yleishyödyllinen säätiö. Konsernilla on yhteensä noin tuhat työntekijää ja satoja vapaaehtoisia.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    4. 4

      Joukkotappelu Helsingin Kaivopihalla, vartija pysäytti tilanteen kaasulla – taustalla ehkä HJK- ja Ilves-fanien riita

    5. 5

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa nykyään kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    6. 6

      Yritykset maksoivat HOK-Elannon ex-kiinteistöjohtajan perheen hevosharrastuksen kuluja lähes 800 000 euroa – Syytetty: ”Tavanomaista ja hyväksyttyä huippu-urheilun sponsorointia”

    7. 7

      Trump haukkui rodullista tasa-arvoa vaativat NFL-pelaajat ja perui NBA-mestarin kutsun Valkoiseen taloon – Pelaajat antoivat takaisin: ”Vierailu oli kunnia, ennen kuin sinä ilmestyit”

    8. 8

      Näin aukesi miljardien eurojen markkina – Suomesta saa vihdoin viedä sianlihaa Kiinaan, mutta sitä ennen Markku Hirvijärven oli syötävä sonnin penis

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    6. 6

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    7. 7

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    10. 10

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää