Kaupunki

Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

Helsingin bisnesväki yrittää kuumeisesti imuroida pääkaupunkiseudulle lisää rahaa ulkomaisilta yrityksiltä. Yritysten houkuttelussa kilpailuetuna pidetään korkeasti koulutetun työvoiman suhteellisesti matalaa palkkatasoa.

Halpa työvoima on Helsingin seudun kilpailuetu naapurimaiden kaupunkiseutuihin verrattuna. Lause kuulostaa kilpailukykysopimusten ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan aikaisessa maailmassa suorastaan mielipuoliselta.

Mattila raivostutti suomalaiset palkansaajajärjestöt maaliskuussa sanomalla, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat.

Korkeasti koulutetun työvoiman kohdalla Mattilan väite ei pidä paikkaansa. Itse asiassa naapurimaiden palkkatasoihin verrattuna Suomi maksaa korkeasti koulutetuille monilla aloilla suhteellisen matalaa palkkaa.

”Tässä sektorissa meidän palkkamme eivät ole ainoastaan kohtuullisella vaan suorastaan kilpailukykyisellä tasolla”, sanoo Helsingin seudulle ulkomaisia investointeja houkuttelevan Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Nämä ovat hyvin herkkiä asioita, eikä kukaan halua herätellä esimerkiksi insinöörejä vaatimaan lisää rahaa. Kuulemme kuitenkin meidän jäsenyrityksiltämme, että Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplapalkkaa”, sanoo kansainvälisen bisnesverkosto Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius.

”Toisaalta siellä on kova kasvu päällä, samalla kun täällä on työttömyyttä. Tämä on siis eräänlainen kysynnän ja tarjonnan kysymys myös.”

Sekä Helsinki Business Hub että Amcham Finland uskovat, että korkeasti koulutetun työvoiman suhteellinen edullisuus on Suomen valtti, kun se kilpailee kansainvälisten yritysten alueellisista pääkonttoreista Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa.

Nykyisin Suomi ja Helsingin seutu ovat jääneet tuossa kilpailussa selvästi Ruotsia ja Tukholmaa jälkeen.

”Suomesta on jäänyt elämään myytti, että Suomi on palkkauksen suhteen todella kallis maa, mutta ei se pidä paikkaansa. Se on totta, että markkinat ovat joustamattomat ja ihmisistä on vaikea päästä eroon, mutta palkkaamisen hinta on kilpailukykyinen”, Helenius sanoo.

Väitteen vahvistaa myös kansainvälisen lääkejätin, Bayerin, Pohjois-Euroopan pääkonttorin johtaja Oliver Rittgen.

Bayerin Pohjois-Euroopan pääkonttori sijaitsee Espoossa. Turussa yhtiöllä on lääkkeiden tuotantolaitos, jossa valmistetaan lääkkeitä yli sataan maahan.

Rittgen sanoo, että Bayerin on hyvä toimia Suomessa, sillä se saa täältä osaavaa työvoimaa kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan.

”Kun katsotaan tutkijoiden kaltaista korkeasti koulutettua työvoimaa, niin Suomessa pystyy itseasiassa palkkaamaan pienemmillä kuluilla kuin Saksassa”, Rittgen sanoo.

Lukujen valossa korkeasti koulutetun työvoiman hintaetu näkyy esimerkiksi it-alan osaajien kohdalla.

Maailman arvostetuimpiin medioihin kuuluvan Financial Timesin FDI Benchmark -palvelun mukaan Suomen it-alan työvoimakustannukset ovat Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa pienemmät.

Esimerkiksi keskipalkkaisen ohjelmoijan kulut työnantajalle ovat Suomessa noin 52 900 euroa vuodessa. Tästä palkan osuus on noin 42 500 euroa.

Kalleimmat työvoimakulut ovat Norjassa, jossa kustannukset ovat yli 65 300 euroa. Palkan osuus kuluista on yli 57 000 euroa.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.


HS uutisoi huhtikuun alussa, että Helsingin seutu on jäänyt 2000-luvun talouskasvussaan jälkeen Itämeren verrokkikaupunkeihin verrattuna. HS:n selvityksen perusteella Helsingin seutu on jäänyt etenkin Oslon ja Tukholman kaupunkiseutujen taakse.

It-osaajien palkkataso liittyy asiaan siksi, että esimerkiksi Tukholma on onnistunut tuottamaan viisi startup-yritystä, joiden arvoksi arvioidaan yli miljardi euroa. Noiden yritysten menestys nojaa nimenomaan it-ammattilaisiin. Ruotsissa maksetaan ohjelmistokehittäjille FDI Benchmark -palvelun mukaan Suomea paremmin.

”Meidän kokemuksen mukaan osaavien ihmisten palkkataso on Suomessa kilpailukykyinen. Täällä saadaan esimerkiksi kokenutta väkeä eurooppalaisittain kilpailukykyiseen hintaan”, sanoo vauhdilla kasvavan verkkokauppa Zalandon Helsingin toimiston johtaja Tuomas Kytömaa.

Zalandon toimiala on muoti, mutta se rekrytoi Helsinkiin pääosin koodaajia.

”Uskon, että palkkataso on Suomen kannalta kilpailuvaltti, mutta palkkakilpailu kiristyy täälläkin koko ajan. Pitää myös muistaa, että kilpailukykyyn liittyy muitakin asioita kuin palkka. Itse uskon, että esimerkiksi Pietarin läheisyys on Suomelle eduksi.”

Nyt pääkaupunkiseudun bisnesväki on käynnistänyt vuoden kestävän hankkeen, jolla kansainvälisten yritysten alueellisia pääkonttoreita yritetään imuroida Suomeen. Hankkeen keppihevosena käytetään juuri Suomen palkkatasoa.

”Tavoitteena on, että kaksi perustetaan vuoden aikana ja viiden kanssa ollaan neuvotteluasteella”, Helsinki Business Hubin Niinikoski sanoo.

Hankkeen tavoite on kova. Pyrkimyksenä on kaksinkertaistaa Helsingin seudulla olevien ulkomaalaisomisteisten aluekonttoreiden määrä vuoden aikana. Kyseisiä yrityksiä halutaan Suomeen siksi, että ne tuovat työpaikkoja ja yhteisöverotuloja.

Tässäkin jutussa mainittu Bayer on tällaisesta yrityksestä hyvä esimerkki. Se maksoi verovuonna 2015 Suomeen kolmanneksi eniten yhteisöverotuloja, vajaat 104 miljoonaa euroa.

”Pääkonttorien saaminen on myös iso brändikysymys. Jos Suomessa ei ole alueellisia pääkonttoreita, niin se kertoo siitä, että meissä on jotain vikaa. Meidän tarinan, houkuttelevuuden ja aivovuodon tukkimisen kannalta ne ovat hirveän tärkeitä”, Amchamin Helenius sanoo.

Pääkaupunkiseudun bisnesväen toiveissa on myös, että ulkomaiset yritykset tekisivät Suomeen suoria investointeja. Toistaiseksi Suomi on onnistunut houkuttelemaan ulkomaista rahaa huonosti.

Esimerkiksi Copenhagen Economics -tutkimuslaitoksen mukaan Suomen osuus EU:hun sen ulkopuolelta tulevista suorista investoinneista on noin 0,3 prosenttia. Tästä rahamäärästä 74 prosenttia sijoitetaan pääkaupunkiseudulle.

Ruotsin vastaava osuus on 4 prosenttia ja Tanskan 2,2 prosenttia.

Amchamin Helenius toivoo, että Suomen osuus olisi tuntuvasti korkeampi. Tänne tehdyt investoinnit voisivat tarkoittaa esimerkiksi panostuksia tutkimustoimintaan, joka taas voisi tuottaa Suomeen uusia innovaatioita.

”Jokainen ymmärtää, että olemme Pohjois-Korea, jos meillä ei ole ulkomaisia investointeja. Ulkomaiset investoinnit linkittävät meitä muuhun maailmaan ja ovat ehdottoman tärkeä vetovoiman mittari.”

Tausta: Tukholma kahmii Pohjoismaiden suuryritykset

Tukholma ja Kööpenhamina päihittävät Helsingin, kun kansainväliset suuryritykset etsivät Pohjoismaista sopivaa sijaintia usean maan liiketoimintaa johtavalle konttorille.

Tanskalaisruotsalaisen Øresundsinstituttet-tutkimuskeskuksen mukaan Tukholmassa oli vuoden 2015 lopussa 125 suuryhtiön alueellista pääkonttoria. Kööpenhaminassa tällaisia konttoreita oli 41 ja Helsingissä 19. Vertailussa ovat mukana yhdysvaltalaisen taloustehti Forbesin listaamat kaksituhatta suurinta yritystä.

Huomionarvoista on, että Tukholmassa toimivista alueellisista pääkonttoreista valtaosa on perustettu Ruotsin ulkopuolella.

Raportin mukaan Tukholmassa alueellista pääkonttoriaan pitävät esimerkiksi sosiaalisen median jättiläinen Facebook, urheiluvaatejätti Adidas, juomayhtiö Coca-Cola Company, elektroniikkayhtiö Samsung ja vakuutusyhtiö Allianz.

Helsingin seudulla ulkomaisesti omistettujen yhtiöiden alueellisia pääkonttoreita oli raportin mukaan vain seitsemän.

Tällainen konttori oli Helsingin seudulla saksalaisella Bayerilla, sveitsiläisellä teleyhtiö Swisscomilla, japanilaiseen autokonserniin kuuluvalla Toyota Tsusholla, venäläisellä öljy- ja kaasuyhtiöllä Ojsc Interillä, hollantilaisella rakennusliikkeellä Koninklijke Boskaliksella, hollantilaisella elektroniikkayhtiöllä Gemaltolla sekä japanilaisella työkaluvalmistaja Makitalla.

Øresundsinstituttetin listaus ei kuitenkaan ole Suomen osalta täysin kattava. Siitä puuttuu ainakin japanilainen autonvalmistaja Nissan. Nissan Nordic Europen pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä.

Fakta

Helsingin seutu yrittää haalia kansainvälisten yritysten pääkonttoreita


 Helsingin seutu yrittää haalia vuoden kestävällä hankkeella kansainvälisten yritysten alueellisia pääkonttoreita.

 Hanketta vetää Helsinki Business Hub -niminen yritys. Helsingin kaupunki omistaa siitä 45 prosenttia.

 Alueellisia konttoreita tavoittelevan hankkeen rahoittaa Uudenmaanliitto. Hanke maksaa runsaat 100 000 euroa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Tässä on Suomen vaarallisin kortteli – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    6. 6

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    7. 7

      Masennuslääke mahdollisti minulle koulutuksen ja ammatin – aamuisin otan pienen tabletin ja elän hyvää elämää

    8. 8

      Auton omistaminen on pian historiaa, sanoo liikennetutkija ja vertaa autoa tupakkaan: ”Ei enää ajatella, että olisi hyvä juttu, jos baareissa voisi polttaa”

    9. 9

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    10. 10

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    6. 6

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    7. 7

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää