Kaupunki

Äidit panivat tupakaksi supistusten välissä, isät karkotettiin synnytyssalista – Lukijoiden muistot kertovat, millaista hullunmyllyä pian suljettavan Kätilöopiston meno on välillä ollut

Pian Kätilöopistoa ei enää ole. Siksi pyysimme siellä syntyneitä ja synnyttäneitä kertomaan, millainen se oli.

Huhtikuun 11.päivä 1960 syntyi kello 9.58 ensimmäinen vauva uudella Kätilöopistolla Kumpulassa. Tytär, 3,82 kiloa, vanhemmat ”myyjä Jouko Lehtinen ja hänen vaimonsa Eeva”.

Paljasjalkaisten stadilaisten sairaalan ensimmäinen vastasyntynyt oli keravalainen.

Kätilöopiston viimeinen vauva luultavasti kasvaa jo kohdussa. HS kävi siksi läpi sadat sairaalasta vuosien aikana kirjoitetut lehtijutut ja pyysi lukijoita kertomaan muistojaan syntymistä.

”Synnytys eteni vauhdikkaasti, ja kätilö oli todella ammattimainen koko prosessin. Jaksoi selittää, kannustaa ja taisi vähän komentaa. Neljän tunnin jälkeen pieni nyrkkeilijän näköinen poika syntyi”, kuvailee nimimerkki Aleksandra.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Uuden sairaalan tarpeesta oli puhuttu sotavuosista asti. Vanhalla Kätilöopistolla Tehtaankadulla oli ahdasta, kodeista tultiin nyt laitoksiin synnyttämään. Vastasyntyneiden ja äitien kuolleisuus oli jo jyrkässä laskussa. Lääketiede kehittyi vinhaa vauhtia, rempallaan oleva vanha sairaala ei. Kumpulassa rakennustyöt venyivät ja keskeytyivät. Syynä oli rakennusliikkeen konkurssi, josta myöhemmin seurasi mittava virkarikosoikeudenkäynti.

Kun sairaala viimein avattiin, toimittaja hehkutti tiloja ”upeiksi”, vaikka tuore maali vielä haisikin.

Oli uusia jännittäviä instrumentteja ja kuulotorvet henkilökunnalle viestimiseen sekä tupakkahuone äideille. Oli odotustila isille ja yhden hengen synnytyshuoneita. Vauvatkin mahtuivat välillä aivan äidin sängyn viereen, eivät vain kapaloissaan metallisänkyrivistöön lastenhuoneisiin.

1960-luvun puolivälissä toimintaa modernissa sairaalassa kuvailtiin Ilta-Sanomissa ihaillen sanalla ”synnytysprosessi”.

Tai kuten kokenut kätilö Tuula Pelkonen 1990-luvun alussa luonnehti menneisyyttä HS:lle:

”1960-luvulla potilas tuli tänne, makasi paikallaan sängyssä ja sai vain vähän kivun lievitystä. Synnytykset kestivät pitkään. Lääkäri ja kätilö tiesivät, mitä potilas haluaa.”

Sitten tuli teknologia, Suomessa usein ensimmäisenä Helsinkiin. Synnyttäjä makasi yhä toimenpiteiden kohteena, mutta nyt piuhassa kiinni ja sai lääkitystä kipuihinsa.


Vauvaruuhka! Kaaos! Tulva! Buumi! Hoitajat juoksevat yötä päivää ja synnytyssali on aina varattu!

Helsingin synnytyssairaaloita koskevissa lehtiotsikoissa toistui yksi asia vuosikymmenestä toiseen. Vain ruuhkan syy vaihtui: työvoimapula, säästöt (”Supistukset”, otsikoi vitsikäs HS), lakko, aborttilaki, vantaalaiset (jotka Helsingin kaupungin johto olisi mielellään passittanut Jorviin), epidemia tai remontti toisessa sairaaloista, kevät (joka vuosi).

Kiire selittää osan epämiellyttävistä Kätilöopistoon eli Kättäriin liittyvistä muistoista. Kätilön loukkaavat sanat muistetaan ikuisesti. Tai se pelko, kun kukaan ei ehtinyt tuoreelle äidille kertoa, oliko vauvalla kaikki kunnossa.

Ratkaisuna tungokseen liian varhain saapuneita synnyttäjiä käännytettiin kotiin, lyhennettiin aikaa osastolla vauvan kanssa, laitettiin useampia ihmisiä samaan huoneeseen. Vuorotellen ruuhkajuttujen kanssa lehdissä julkaistiin myös artikkeleita, joissa kerrottiin, että syntyvyys oli laskussa ja pienet synnytysyksiköt joutaisi lopettaa Suomesta, näin siis myös 60-luvulta alkaen.

70-luvun alussa ylilääkäri ratkaisi tilaongelmia heittämällä isät ulos. Ilta-Sanomissa hän piti isien mukanaoloa synnytyksissä ”hullutteluna”. ”Yksi haisee viinalle, yksi kysyy makuupaikkaa, yksi voileipiä.” Äidit, isät ja iso osa ammattilaisista olivat jo eri mieltä.

”Jos isä on hyvin valmennettu, hän ei vain pidä kädestä kiinni. Hän tarkkailee synnyttäjän käyttäytymistä nähdäkseen, pystyykö tämä keskittymään, rentoutumaan ja hengittämään oikein”, kommentoi Uudenmaan lääninkätilö Leena Valvanne.

Karkotus jäi väliaikaiseksi, vaikka nätimmin sanoin isiä on komennettu kotiin myöhemminkin. Tulevilla vuosikymmenillä Kätilöopisto oli sikäli edelläkävijä, että siellä perhehuoneet otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa.

”Vaimo synnytti, ja minä katsoin synnytyssalissa formuloita. Kaikki meni hyvin, ja kätilö tuli myöhemmin antamaan elämänohjeita: ’pidä lasta sylissäsi mahdollisimman paljon’. Ja minä pidin”, kuvailee nimimerkki Pete esikoisensa syntymää vuonna 1997.

Entä äiti sitten? Kätilöopistolla hänen aktiivisuudestaan alettiin olla huolissaan aiemmin kuin muualla. Itsepalvelusairaala, kuvaili jo 60-luvun äiti yleisönosastolla.

”Armahtakaa meitä, meistä olisi ihana saada levätä ja olla palveltavana. Onko johtokunnassa ainuttakaan naista?”

70-luvun mielipidekirjoittaja kuvaili tuntevansa olonsa ”näytöskoneeksi”, opetussairaalassa kun oltiin. 80-luvun äidit valittelivat väsymystä, kun vauva täytyi pitää vierihoidossa ja imetettävänä, mutta naapurisängyn ympärillä pörräsi vieraita.

”Eikö Kätilöopiston päivärytmi ole tehty sitäkin silmällä pitäen, että imetys ei sattuisi juuri vierailun ajaksi!”, kommentoi keskustelua nimimerkki Seitsemänkuisen pojanvesselin äiti.


80-luvun lopulla Kätilöopistolle saatiin vuosien väännön jälkeen synnytystuoli – auton hintainen, kauhisteli HS, mutta kyse oli isommasta muutoksesta kuin hinta tai tuolin mahdollistamat synnytysasennot. Ajan henki oli lempeys, luonnonmukaisuus, lapsentahtisuus, synnyttäjän omien toiveiden kuunteleminen. 90-luvulla avattiin Haikaranpesä, osasto, jonka oli tarkoitus olla mahdollisimman kodikas paikka. Puhuttiin paljon synnytyspelosta ja avusta siihen.


Aina tämä ei mennyt nappiin. ”Luomureippaussairaala”, kuvaili eräs HS:lle muiston lähettänyt. ”Imetysmafia jylläsi”, sanoi toinen. Epiduraalia pihdattiin, hoitaja lypsi kysymättä maitoa tissistä!

Kehut muistoissa tosin liittyvät osin samaan: Lukijat kiittävät hyvää imetysohjausta ja vauvanhoitoneuvoja, henkilökunnan kärsivällisyyttä ja lämpöä, synnyttäjän toiveiden kuuntelemista.

”Kätilö istui sänkyyn laidalle pitämään minua kädestä sanoen, että on tässä niin kauan että nukahdan. Hän lupasi heti herättää minut, jos vauvan voinnissa tapahtuu muutos huonompaan. Rauhallisin mielin nukahdin käsi kätilön kädessä”, kuvaili yötä erossa tarkkailtavaksi viedystä vauvastaan vuonna 1990 Merja Ristolainen.

”Aina, kaikissa synnytyksissä koko henkilökunta on antanut tilaa omille ajatuksille ja toiveille. Minua on kuultu ja kannustettu. Viimeinen, viides synnytykseni oli upein; kätilö istui risti-istunnassa lattialla, katsoi levollisesti silmiini ja kuiskasi että kohta hän syntyy”, kuvailee Marja Vuokila.

Kätilopisto suljetaan vakavien sisäilmaongelmien vuoksi puolen vuoden kuluessa. Niinpä vastasynnyttäneiden uusien äitien muistot tästä sairaalasta jäävät viimeisiksi.

”Kätilö kärräsi minut pyörätuolilla perhehuoneeseen, vauva pienenä pakettina sylissä. Olo oli omituinen. Kiitin kätilöä ja sanoin, että hän oli ihana. ’Niin olit sinäkin’, hän vastasi. Perhehuoneessa keskityin ihokontaktiin; sairaalamekon sisällä pötkötti pieni, vaippaa lukuun ottamatta alaston mytty”, kuvailee Heidi esikoisensa syntymää loppuvuodesta 2016.


 

Lukijat kertovat kokemuksistaan Kätilöopistolla:

”Pyylevähkö kätilö tokaisi ’älä murise’, ja heittäytyi vatsani päälle painaakseen vauvaa ulos. Ja ulos hän tuli, poikani. Seuraavana aamuyönä sairaalassa katsoin ikkunasta ulos. Siellä käveli hirvi ja jäniksiä. Ilmankos Joel on aina rakastanut eläimiä. Nyt hänellä on oma 6 kk vanha tyttövauva.”

Joanna Deri (1986)

”Keskiyöllä tulin kätilöopistolle, poika syntyi hieman ennen kello viittä. Ihmettelin, kun mies pesi minut ja hoiti vauvan. Sitten, kun olin herännyt osastolla, toiset naiset näyttivät naistenlehden kuvaa Suomen ensimmäisestä mieskätilöstä ja olivat kateellisia. Sinulleko se sattui? kysyivät.”

Maija Ikonen (1975)


”Huuli pyöreänä miehen kanssa katsottiin muita äitejä, jotka kuskasivat kärryillä kopassa tyytyväisenä pötkötteleviä pilttejään – meidän esikoisemme kun huusi kuin syötävä heti ensimmäisenä päivänään, jos sen laski pois sylistä. Lääkärikin kommentoi kotiinlähtötarkastuksessa, että onpas tässä tarkkaavainen vauva. Noin muuten synnytyksistä muistan varmaan ikuisesti supistuskäyränäytön, ilokaasumaskin suhinan sisään hengittäessä ja tietysti sen, kun urakan jälkeen sain vauvan ensi kertaa rinnalle.”

Johanna (2011, 2014, 2016)

”Olin yksin ja menemässä tekemään aborttia. Keskeytys oli kohdallani jostain syystä todella kivulias ja kouristelin melkein tajuttomana kivusta useamman tunnin. Se, millä ammattitaidolla ja kannustuksella osaston hoitajat hoitivat minua jäi ikuisiksi ajoiksi mieleen. Muutaman tunnin kuluttua heräsin ihan lääkepöllyissä, ja minulle tuotiin välipala sänkyyn, ennen kuin lähdin pois. Elämäni paras välipala.”


Nanna (2010)

”Olimme vauvan kanssa aivan poikki pitkästä synnytyksestä, mutta kolmen tunnin yöunien jälkeen meidät herätettiin klo 7.00 aamupalalle. Tämän jälkeen lapsi ei sitten nukkunutkaan kunnolla seuraavaan 1,5 vuoteen. Kiitos siitä.”

Kristina (1997)

”Asuimme Kätilöopiston asuntolassa ylimmissä kerroksissa. Vaikka olin naimisissa nykyisen mieheni kanssa, niin miehen tuomista yövieraaksi asuntolaan ei katsottu hyväksi. Mieheni oli tuohon aikaan Haminassa armeijassa upseerikoulussa ja jos minulla sattui olemaan viikonloppupäivystys, niin sain salakuljetettua hänet lomalla sairaalan vahtimestarin suosiollisella myötävaikutuksella asuntolan puolelle. Asuntolan alaovella päivysti nimittäin ’kerbero’.

Lounas ja päivällinen maksoivat ruokasalissa markka seitsemänkymmentä penniä, ja yksiön kuukausivuokra oli 70 markkaa. Muistan tätä opiskeluaikaani aina lämmöllä. Olimme nuoria, ja meillä oli hauskoja keskusteluja ja illanistujaisia. Sairaala tuntui hienolta ja ajanmukaiselta tuohon aikaan. Opiskelijoita ohjattiin hyvin, mutta meiltä vaadittiin myös paljon.”

Mirja Huvila (valmistunut kätilöksi 1973)

”Tipan ja ilokaasun sekä epiduraalin avustamana syntyi potra poika aamuyöllä. Olin lopen uupunut ja väsynyt. Aamulla säikähdin, kun kätilö tuli minua herättämään ja sanoi, että vauvanne on sininen, tarvitsemme sinultakin näytteen. Pelkäsin menettäväni lapseni. Kätilöt ja lääkäri Rosenlew tekivät kuitenkin upeaa työtä: poikamme vietiin vauvateholle keskoskaappiin, jotta väriä voitiin tarkkailla, korkealla ollut crp saatiin laskemaan ja minä kokemattomana äitinä sain teho-osastolla erittäin hyvää ja henkilökohtaista ohjausta imetykseen. Muistaakseni minua auttaneen sairaanhoitajan sukunimi oli Dufva. Vieläkin lämmin kiitos!”

Terttu-Liisa Huokuna (1990)

”Tyttäreni synnyttyä joulupäivänä hänet puettiin tonttulakkiin. Pääsimme perhehuoneeseen Haikaranpesään. Myös isä siis mukana. Sain erittäin hyvää imetysohjausta ja vastasyntyneen vauvan hoito-ohjeita. Katselin Kätilöopiston ikkunasta lumipyryn peittämää Helsinkiä ja raitiovaunuja. Jäi todella lämpimät muistot.”

Leena (2010)

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kätilöopisto
  • Synnytys
  • Historia
  • Sairaalat
  • Hus
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stockmannin hallituksen puheenjohtaja myi puolet osakkeistaan ennen kurssin laskua – selitti tarvitsevansa rahaa putkiremonttiin

    2. 2

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    3. 3

      IL: Laboratoriohoitaja kertoo videolla kohtelevansa maahanmuuttajia kaltoin – laboratorion johtaja HS:lle: ”Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin”

    4. 4

      Trump uhkasi Pohjois-Koreaa sotilaallisilla toimilla: ”Jos päädymme siihen vaihtoehtoon, siitä tulee tuhoisaa”

    5. 5

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    6. 6

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    7. 7

      ”Hoitoa tarvitseva seksiaddikti” saattoi tehdä Trumpista presidentin – Anthony Weiner on ehkä Amerikan vihatuin mies

    8. 8

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    9. 9

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    10. 10

      Pikkuruinen kustantamo onnistui myymään suomalaisille viikossa noin 20 000 kirjaa – koska ei polttanutkaan niitä: ”Taloudellisesti tässä ei ole mitään järkeä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    5. 5

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    6. 6

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    7. 7

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    8. 8

      Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

    9. 9

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    10. 10

      Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    11. Näytä lisää