Kaupunki

Kartanonherrat istuttivat Helsinkiin tammia ja muita satoja vuosia sitten, ja vasta nyt niitä kelpaa katsoa – ”Puu kasvaa sata vuotta, kukoistaa sata vuotta ja sitten tekee kuolemaa sata vuotta”

Helsingissä elää useita satojen vuoden ikäisiä puuvanhuksia.

Tarvitaan
neljä aika­ihmistä kädet levällään, jotta saadaan suljettua Helsingin paksuin puu ihmis­syleilyyn.

Tämä valtavan kokoinen tammi­vanhus elää Talin golfkentän laidalla ja on koko Suomen mittakaavassa todellinen harvinaisuus. Muita Helsingin merkittävimpiä puuvanhuksia esitellään tämän artikkelin lopussa.

Tätä kookkaampia tammia on vain muutamia.

Ikää kaupunkilaispuulla on satoja vuosia.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Valistunut arvaus on noin 300 vuotta”, sanoo Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio ja levittää mittanauhaa jättiläisen ympärille. Rungolle kertyy ympärysmittaa 6,2 metriä.

”Se on todennäköisesti samaa ikäluokkaa kuin tuo kartanon alue, jonka juuret ovat 1600-luvulla. On mahdollista, että joku kartanon omistajista on tämän tähän istuttanut.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Ilman kartanonherroja meillä ei kovin pitkäikäisiä ja komeita lehtipuita kasvaisikaan. He halusivat tammia ja muita komeita lehtipuita mailleen 1700-luvulla. Puiden siemeniä saatettiin tuoda ulkomailta, samoin osaamista kasvattamisessa ja hoitamisessa.

”Vain harvalla oli puiden kasvattamiseen varaa. Se onkin ollut statussymboli, ja siitä on käyty myös kilpavarustelua.”

Vasta nyt Talin tammi on kasvanut mittaansa, sellaiseksi kuin herrat todennäköisesti olisivat sen halunneet nähdä.

Olisihan Helsingissä puita ilman kartanoitakin: kuusia, mäntyjä ja koivuja – ne menestyvät Helsingin maaperässä ja ilmastossa hyvin. Metsää kaupungilla riittääkin, arviolta 3,5–4 miljoonaa kappaleen verran.

Puistoissa kasvaa 150 000–200 000 puuta, ja lisäksi ovat vielä kadunvarsipuut, joita on noin 30 000. Lajit eroavat metsän puustosta: vaahteroita, poppeleita, jalavia ja etenkin lehmuksia.

Kookkaimmat puut ovat yleensä tammia, sillä ne kasvavat hitaammin kuin monet muut lehtipuut.

Sen sijaan vanhimmat puut Helsingissä ovat mäntyjä. Vanhinta ei ole löydetty, mutta Raisio on vakuuttunut, että monilla kalliolla kasvavat jykevät männynkäppyrät saattavat olla 400–500 vuotta vanhoja.

Pisimmän puun titteli sen sijaan menee kuuselle Pikkukoskella. Sillä on mittaa noin 50 metriä, mikä on 10 metriä enemmän kuin korkeiden kuusien keskimitta normaalisti.

”Katsopas noita”, Raisio osoittaa Mannerheimintien varressa kasvavia tammia.

”Ne ovat aivan kitukasvuisia. Me vielä 1990-luvulla luulimme, että niille riittää elintilaksi neljä kuutiota, mutta ei se riitä”, Raisio harmittelee.

Puut tosiaan näyttävät surkeilta iltapäiväruuhkan keskellä, pieniäkin ne vielä ovat, vain muutaman metrin korkuisia, runkojen ympärille mahtuisivat kourat.

”Ne ovatkin vielä aika nuoria. Puu tarvitsee ainakin 40 vuotta, ennen kuin se alkaa edes muistuttaa oikeaa puuta. Nämä ovat ehkä 30-vuotiaita.”

Sanotaan, että ison tammen kukoistusvaiheen saavuttaminen vie noin sata vuotta.

”Voidaan kärjistetysti sanoa, että meidän ilmastossamme puu kasvaa sata vuotta, kukoistaa sata vuotta ja sitten tekee kuolemaa sata vuotta. Muualla vähän lämpimämmässä se tekee noin 300 vuotta kutakin.”

”Niitä pitäisi osata arvostaa enemmän juuri siksi”, Raisio puuskahtaa.

”Silloin meillä olisi paljon vehreämpi ja hienompi kaupunki.”

Siksi Talin jättiläistäkin vaalitaan. Puu on suojeltu, ja nurmikko on jätetty oksaston alta ajamatta, jotta maa ei tiivistyisi ja puu saisi happea.

”Tässä on jo lopunajan merkit ilmassa. Sillä on jo vanhuuden vaivoja, rikkikääpää. Vaikea sitä on sanoa, kuinka kauan se vielä elää”, Raisio sanoo.

Joskus käy hyvin, ja puu aloittaa uuden kukoistuksen juuri, kun kuolema näyttäisi kolkuttelevan ovella. Tammi sietää yleensä hyvin kuivuutta tai kilpailuakin, se vain alkaa elää säästöliekillä: pudottaa oksia ja näyttää nuupahtavan.

”Kun olosuhteet paranevat, se saattaa alkaa uudelleen kukoistaa, tehdä uusia versoja.”

Talin tammen kuolinkamppailu voi kestää vielä vuosikymmeniä, sillä yleensä tammet kuolevat hitaasti, pikkuhiljaa paikalleen lahoten, vähitellen kuorta ja oksia pudotellen. Se saa rojahtaa paikalleen ja lahota vähitellen vielä vuosikymmeniä.

Sen jälkeen sen tilalle ei jää mitään.

Helsingin kaupunki pitää tietyistä historiallisista alueista ja niiden yleisilmeestä hyvää huolta. Niiden alkuperäinen ilme halutaan säilyttää. Siksi Talin tammen tilalle voidaan istuttaa uusi verso vasta kun vanha puu kuolee.

Se saattaa elää kukoistusvaihetta sitten joskus 2300-luvulla samassa paikassa.

Muita helsinkiläisiä puuvanhuksia


Seurasaarentiellä kasvava mänty on mahdollisesti noin 200-vuotias. Se on 25 metriä korkea ja ympärysmitaltaan 3,5 metriä. Tämä on vanha kookas ja erittäin hyvin säilynyt mänty, arvioi Juha Raisio.

”Vähän se on saanut kolhuja tuohon tyvelle, mutta tämä pinta on edelleen ihan kova”, Raisio kehuu.”Ja katso, mikä kilpikaarna, upea!”

Helsingin vanhimmat puut ovat todennäköisesti mäntyjä. Missä ne sijaitsevat, sitä ei osata tarkalleen sanoa.

”Se voi olla mikä vain kalliolla kasvava männynkäppyrä. Ikää sillä on mahdollisesti yli 400 vuotta”, Raisio sanoo.

Mänty on sitkeä: se kasvaa mittaansa hitaammin kuin jotkut muut lajit, mutta myös elää pitkään. ”Ne kasvavat noin 20 metriä korkeiksi 50–60 vuodessa, sitten järeyttä kertyy vielä 50 vuotta siihen päälle.”


Tähtitorninvuorella kasvava hieman vino lehmus on todennäköisesti noin satavuotias. Se on noin 25 metriä korkea ja rinnanympärykseltään 3,5 metriä.

Tämä lehmus on jo elämänsä ehtoopuolella, sillä lehmukset elävät enintään noin 150 vuotta. Lehmukset ovat erinomaisia puita katujen varsille, sillä ne sietävät ankaria olosuhteita hyvin.

”Ne eivät tuota yllätyksiä, repeile tai lohkea rungosta”, Juha Raisio sanoo. Lisäksi lehmus kasvaa nopeasti näyttävän näköiseksi, vain 30–40 vuodessa pienen puun mittoihin. Metsälehmus voi uudistua vegetatiivisesti eli kasvullisesti. Esimerkiksi sortuvasta rungosta saattaa versoa uusi puu.


Hietakannaksentien vieressä kasvava 70–80 vuoden ikäinen poppeli on ympärysmitaltaan 3,7 metriä ja 20 metriä korkea. Poppeli kasvaa nopeasti näyttävän näköiseksi, ja siksi sitä suositaan Helsingin puistoissa.

Poppeli kasvaa 30 vuodessa oikean puun kokoiseksi. Täyden mittansa se saavuttaa noin 60 vuodessa, sen jälkeen kasvu hidastuu. Välillä poppelit kasvavat liian nopeasti, ja niistä tulee kasvupaikkaansa liian isoja. Se saattaa myös kasvattaa kymmenien metrien mittaiset juuret, mikä aiheuttaa joskus ongelmia kaupungissa, sillä kadun pinta voi nousta juurten kasvun vuoksi kupruille.

”Moni poppelilaji on tullut meille todennäköisesti Venäjältä, jossa niitä suositaan. Siksi se keväinen poppelin tuoksu voi joidenkin mieleen tuoda jotkut itäisemmät kaupungit”, Juha Raisio sanoo.


Kruununhaassa Kirjan puistossa sijaitseva salava on siitä kuuluisa, että se on mahdollisesti sukua Lasipalatsin kulmalla pitkään kasvaneelle ja helsinkiläisiä ilahduttaneelle salavalle, joka kaatui myrskyssä vuonna 2003.

”Näin arvellaan, sillä salavat ja nämä isoriippasalavat tulivat tänne venäläisten sotilaiden mukana jo ennen 1800-luvun puoliväliä”, Juha Raisio sanoo.

Salava tekee hidasta kuolemaa. Se on omituisessa asennossa, sillä se on kaatunut, kiertynyt mutkalle ja alkanut vielä kasvaa uudelleen. Ympärysmitaltaan se on kuitenkin edelleen paksu, noin kuusimetrinen. Onton oksan pinnalta kasvaa uusia elinvoimaisia oksia, joihin on puhkeamassa lehtiä. Raision mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka kauan se vielä sinnittelee.

”Jos tämä alkaisi versoa vähän lähempää tyveä, se voisi saada kokonaan uuden elämän. Pajuilta se joskus onnistuu.”

Oikaisu 7.5. kello 1738: Toisin kuin jutussa alun perin kirjoitettiin, kuvissa esiintyvien lehmuksen ja poppelin paksuudet eivät ole 3,5 metriä ja 3,7 metriä. Kyseiset luvut ovat puiden ympärysmitat.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Puut
  • Puistot
  • Metsä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    2. 2

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    3. 3

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    4. 4

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    7. 7

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    5. 5

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    6. 6

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    7. 7

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    8. 8

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    9. 9

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää