Kaupunki

”Allehan siinä meinaa jäädä” – moni pelkää suojatielle astumista, ja nyt Helsinki suunnittelee Mannerheimin­tielle uusia nopeus­rajoituksia

Tiukat nopeusrajoitukset ovat hyvä asia. Ainoa haittapuoli on se, että autoilijan on ajettava hitaammin.

Sama juttu joka päivä. Janne Alava ja hänen työtoverinsa asettuvat Mannerheimintiellä suojatien eteen ja yrittävät päästä kadun yli. Harva auto antaa tietä. Lounaskahvilaan pääseminen vaatii siis pientä riskinottoa.

”Se on päivän vaarallisin hetki”, Alava sanoo ja huokaa.

”Allehan siinä meinaa jäädä”, säestää Tomi Piskunen.

”Eikä se ole siitä mihinkään muuttunut, samanlaista on ollut jo vuosia”, Alava jatkaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Monessa muussa asiassa ja kaupunginosassa Helsingin liikennekulttuuri on selvästi kohentunut viime vuosina: kuolonkolarit ovat yhä harvinaisempia, nopeudet kohtuullisia ja suojatien kunnioituskin lisääntynyt, sanoo komisario Heikki Kallio Helsingin liikennepoliisista.

Muutamia ongelmia on edelleen. Yksi niistä on Mannerheimintien valottomat suojatiet.

Piskusen ja Alavan porukka on hionut oman taktiikan tien ylitykseen.

”Yleensä Lasse [Lars Kullberg] menee ensimmäisenä, työntää ensin jalkaa tien puolelle”, Jouni Leino vitsailee ja näyttää, miten jalka ojennetaan tien reunan yli varoitukseksi ohi ajaville autoille.

Oikeasti miehiä ei naurata. Mannerheimintien ylittäminen vaatii ripeyttä ja tarkkaavaisuutta.

”Jos siihen tien laitaan jää odottelemaan, niin ei pääse ollenkaan yli. Siihen pitää mennä”, sanoo Piskunen.


Autoilijoiden puolustukseksi on sanottava, että paikka on haastava myös heille. Nopeusrajoitus on 50 kilometriä tunnissa ja kaistoja kuusi – keskellä kahdet raitiovaunukiskot ja kaksi kaistaa autoliikenteelle molemmin puolin.

”Osa autoilijoista pelkää pysähtyä tällaiseen paikkaan, jotta eivät tee kävelijälle niin sanottua klassista kuolemanloukkua”, sanoo komisario Heikki Kallio Helsingin liikennepoliisista.

Kallio tarkoittaa tilannetta, jossa on useampia autokaistoja vierekkäin. Jos yksi auto on pysähtynyt suojatien eteen, pitää kaikkien muidenkin samaan suuntaan kulkevien pysähtyä suojatien eteen.

Tämä ei aina onnistu, sillä ruuhkassa, missä pysähdyksiä tulee muutenkin paljon, suojatien sijaintia on vaikea erottaa. Vaaratilanne syntyy siitä, jos jalankulkija luottaa muidenkin autojen pysähtyvän suojatien eteen, mutta pysähtyneen auton takaa ajaakin toinen auto suojatien yli.

Onneksi Kalliolla on tilanteeseen ratkaisu.

”Jalankulkijalle tietä antava autoilija voisi pysähtyä 5–7 metrin päähän suojatiestä, se antaisi pelivaraa muilla kaistoilla liikkuville, ja näkyvyyskin olisi parempi.”


Kalliolla on Helsingin liikenteeseen vahva näppituntuma, sillä hän on seurannut sitä virkansa puolesta Helsingin liikennepoliisissa jo vuosia.

Tilastot antavat toivoa siitä, että liikenne olisi siistiytymässä. Vuodesta 2003 jalankulkijoiden loukkaantumiset liikenteessä ovat vähentyneet 24 prosenttia.

Koska jalankulkijoiden loukkaantumisia tapahtuu vuosittain Helsingissä melko vähän, on vuosittainen vaihtelukin suurta. Vuonna 2003 Helsingin liikenteessä loukkaantui 121 jalankulkijaa, viime vuonna sama luku oli 92.

Suunta on kuitenkin ollut jo pitkään laskeva. Myös liikenneonnettomuudet kaikkiaan ovat vähentyneet vuoden 2010 jälkeen.

Yksi syy on todennäköisesti järjestelmällinen nopeusrajoitusten alentaminen, missä Helsingin kaupunki on ollut edelläkävijä, sanoo Kallio.

Tilanteen paranemiseen ovat vaikuttaneet myös vuosien ankara valistustyö ja kaupunkisuunnittelu.

Helsingin kaupunki on jo pitkään suunnitellut ja rakentanut kaupunkia enemmän myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Tämä näkyy muun muassa Mechelininkadulla, jossa ajokaistoilta otetaan tilaa kevyelle liikenteelle.

Kapeammat kadut ovat yleensä myös liikenteensä puolesta turvallisempia kuin isot väylät keskellä kaupunkia.

”Jos ympärillä on kaupunkimainen ympäristö ja tiellä on vähän tilaa, siinä ei tule ajettua kovaa. Silloin ehtii nähdä, mitä ympärillä tapahtuu ja viitsii myös pysähtyä suojatien eteen. Isolla ja leveällä tiellä nopeudet eivät edes välttämättä tunnu.”

Suojateiden turvallisuuden puolesta on markkinoitu ahkerasti. Lisäksi media on kirjoittanut säännöllisesti suojateistä ja liikenteestä.

Yksi tärkeimmistä syistä on kuitenkin nopeusrajoitukset: niitä on kiristetty monilla teillä, ja tämä näkyy. Ylinopeussakon saa myös aiempaa pienemmällä nopeusrajoituksen ylityksellä.

Henkilöautoilla ei enää voi ajaa kovin lujaa kaupunkialueella.

Kun autoilija ajaa eteenpäin hitaasti, on pysähtyminen suojatien eteen helpompaa, Kallio sanoo.

Nopeusrajoituksilla on suuri merkitys myös onnettomuuksien kannalta.

”Sillä on ihan hirveästi merkitystä, tuleeko törmäys 30 kilometrin vai 40 kilometrin tuntivauhtia. Jos lasissa on 30 kilometriä tunnissa, ehtii vauhti hidastua, vaikka jalka vain kävisi siinä jarrulla. Ja jalankulkija ei todennäköisesti kuole törmäyksessä. Nämä ovat ihan fysiikan lakeja, nopeus on se, joka tappaa.”

Tekemistä kuitenkin riittää vielä. Suojateiden näkyvyyttä pitäisi parantaa. Etenkin keskellä valtaväyliä kulkevat suojatiet näkyvät huonosti, ja niiden eteen myös pysähdytään harvoin, aivan kuten Alava tovereineen on huomannut.


Kallion mielestä joidenkin suojateiden poistamista voisi harkita ja jäljelle jäävien suojateiden merkintää parantaa huomioväreillä ja asiallisilla merkkiviivoilla.

”Suojatien pitäisi näkyä. Monessa kohtaa merkintä on puutteellista.”

Mannerheimintie on Helsingin liikenteen murheenkryyni.

Tiellä saa ajaa melko kovaa, 50 kilometriä tunnissa, keskellä kaupunkimaista ympäristöä.

Kovat nopeudet taas sopivat huonosti yhteen heikosti erottuvien ja valottomien suojateiden kanssa, sanoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein.

”Siinähän on suojateitä, joita on vaikea nähdä ja kova liikenne kuitenkin koko ajan.”

Helsingin kaupunki todennäköisesti esittävät uudessa nopeusrajoitussuunnitelmassa Mannerheimintien nopeusrajoituksen laskemista 40 kilometriin tunnissa ainakin joiltain osin, kertoo liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Alava ja Piskunen toivottavat parannukset lämpimästi tervetulleeksi. Päivittäisellä taistelulla kadun yli on kuitenkin ollut hyviäkin seurauksia, Piskunen kertoo.

Hän on huomannut, että kokemus on muuttanut omaa roolia auton ratissa.

”Kun ajan Mannerheimintietä pitkin töihin, tarkkailen nykyään vieläkin enemmän niitä suojatien paikkoja ja jalankulkijoita kuin ennen.”

Fakta

Nopeuksia alennettu


  Helsingissä on alennettu nopeusrajoituksia säännöllisesti jo usean vuosikymmenen ajan.

  Nopeuksia alennettiin Helsingissä viimeksi vuonna 2010 enimmäkseen kantakaupungin alueelle kaikkiaan 16 eri kohteessa.

  Tuolloin nopeusrajoitukset laskivat muutamilla isommilla väylillä 60 kilometristä 50 kilometriin tunnissa, isoilla teillä 50 kilometristä 40 kilometriin tunnissa ja joillakin kaupunkikaduilla 40 kilometristä 30 kilometriin tunnissa.

  Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan uutta nopeusrajoitussuunnitelmaa.

  Helsingin liikenteessä tapahtuneet onnettomuudet ovat olleet selvässä laskussa 2000-luvun alusta alkaen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Liikenne
  • Liikenneturvallisuus
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    2. 2

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    3. 3

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    4. 4

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    5. 5

      Theresa May tekee vihdoin tarjouksensa: Britannia aikoo selvitä jo sovituista 60 miljardin EU-maksuista 20 miljardilla

    6. 6

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    7. 7

      Suomi sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen ruoaksi

    8. 8

      Tähän on tultu: Kaupunkilaiset ajavat autolla kansallispuistoon – Metsähallitus varoittaa ruuhkasta Nuuksion Haukkalammella

    9. 9

      ”On perusteltua, että se joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – eduskunta väittelee budjetista, suora lähetys käynnissä

    10. 10

      Kiina ei enää halua opettaa pohjoiskorealaisille mitään, mistä saattaisi olla apua ydinpommin rakentamisessa –Yliopistojen fysiikan opiskelijat erityistarkkailussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    3. 3

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    4. 4

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    7. 7

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    8. 8

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    9. 9

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    10. 10

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää