Kaupunki

Helsinkiläiset ovat tyytyväisempiä kotikaupunkinsa palveluihin kuin koskaan – ”Landbosta käydään Vantaan Jumbossa autolla ostoksilla ja ollaan ihan tyytyväisiä”

Helsinkiläiset ovat ennätystyytyväisiä oman asuinkuntansa palveluihin. Myös Espoossa tyytyväisyys on kasvanut. Käsitys lähipalveluista on kuitenkin muuttumassa, ja paikallisuuden ihannointi näyttäytyy viime aikojen kehityksen valossa osittain sanahelinänä.

Helsinkiläiset ovat kotikaupunkinsa palveluihin tyytyväisempiä kuin koskaan - näin on ainakin, jos on uskominen Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreimman kunta- ja kaupunkipalvelut tutkimuksen tuloksia.

Eniten tyytyväisyys on vuodesta 2012 kasvanut Suomen kunnista Helsingissä ja Espoossa. Tutkimus tehtiin nyt yhdeksättä kertaa.

Helsinki repii huippupisteitä esimerkiksi julkisesta liikenteestä, kirjastopalveluista, ulkoilualueista sekä museoista ja taidenäyttelyistä: noin yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä kaduntallaajasta on näihin tyytyväisiä.

Espoossa ja Vantaalla ollaan pitkälti samoilla linjoilla Helsingin kanssa siitä, mitkä palvelut on parhaiten hoidettu, mutta julkisessa liikenteessä Helsinki vetää pidemmän korren.

Liki puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Helsingissä on palveluita veroihin nähden riittävästi.

”Ajanjakso 2012–2016 on Suomessa ollut vilkasta kaupunkeihin muuton aikaa. Pääkaupunkiseutu on saanut vuosina 2012–2015 muuttovoittoa muualta Suomesta yli 18 000 henkeä. Ehkä kaupunkien vetovoima näkyy myös siellä jo asuvien tyytyväisyydessä”, pohtii Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Vesa Keskinen.

Pelkästään riemuun ei kuitenkaan ole aihetta. Kunnan hammaslääkäripalvelut, vanhusten kotihoito-, asumis- ja laitoshuoltopalvelut sekä vammaispalvelut ovat tutkimuksen mukaan helsinkiläisten mielestä huonolla tai erittäin huonolla tolalla. Toreihin ja torikauppaan ollaan tyytymättömämpiä kuin vuoden 2012 kyselyssä.

Kunta- ja kaupunki­palvelu­tutkimuksesta ei käy ilmi, kuinka tyytyväisiä helsinkiläiset ovat oman asuinalueensa palveluihin ja kuinka paljon he lähipalveluita käyttävät. Tuoreista tutkimuksista aiheeseen liittyen on puute.

”Ylipäätään käsitys lähipalveluista on muuttumassa, ja on jo muuttunut. Landbosta käydään Vantaan Jumbossa autolla ostoksilla ja ollaan ihan tyytyväisiä”, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sanoo.

”Itse asiassa muutama vuosi sitten tekemässämme tutkimuksessa landbolaiset vastustivat kioskin tuloa asuinalueelleen, sillä he pelkäsivät sen tuovan levottomuuksia.”

Landbo sijaitsee alueella, joka liitettiin aikoinaan Sipoosta Helsinkiin.

Kiinteistövälittäjä Tuula Friman arvioi HS:n haastattelussa (26.4.), että lähipalvelut tekevät vielä paluun. Vaattovaara on skeptisempi asian suhteen.

Paikallisuudesta ja lähipalveluista tästä puhutaan paljon, mutta todellisuudessa lähiöiden ostoskeskukset tyhjenevät, uusi terveysasema rakentuu Kampin metroaseman sisäänkäynnin päälle (HS 28.4.) ja ostokset hoidetaan amerikkalaiseen tyyliin autolla Prismassa tai verkossa.

”Ehkä lähipalvelu tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että Lidlien ympärille rakentuu muutakin tarjontaa. Ikääntyvien ihmisten kannalta tällainen kehitys tuo hankaluuksia.”

Yleisesti suomalaisten palvelutarpeet omalla asuinalueella ovat joiltakin osin olennaisesti muuttuneet esimerkiksi aikavälillä 1998–2010, käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen asukasbarometristä.

Vuonna 1998 pankkipalveluja toivoi asuinalueelleen liki 20 prosenttia ja postipalveluja noin 13 prosenttia kyselyyn vastanneista, kun vuonna 2010 näitä palveluja kaipasi enää noin 7 prosenttia vastaajista. Samalla asuinalueelle kaivataan entistä harvemmin ruokakauppaa mutta aiempaa enemmän muita kauppoja ja kahviloita.

Muutoksessa näkyvät eri ikäryhmien erilaiset palvelutarpeet: 15–19-vuotiaat nuoret toivovat asuinalueelleen etenkin nuorisotiloja ja kahviloita, 30–39-vuotiaat päivähoitopaikkoja ja ala-asteita ja ikääntyneet postia ja muita terveyspalveluita.

Helsingin Tapanilassa asukkaat saavat nauttia omasta lähikahvilasta. Pienkerrostalon kivijalassa sijaitseva konditoria-kahvila Rönttösrouva on tarjonnut sormin nipisteltyjä riisipiirakoita ja vehnäsiä alueen asukkaille vuodesta 2004.

”Tämä kierto menee niin, että aamulla ensin tulevat raksamiehet, sitten saapuu kulttuuriosasto ja sen jälkeen kotiäidit”, kertoo Rönttösrouvassa kahvitteleva asiakas. Hän haluaa pysyä nimettömänä samoin kuin ”kulttuuriosasto”, joka siis koostuu alueella asuvista näyttelijöistä ja muusta kulttuuriväestä.

Kulttuuriosasto saapuu yksitellen kahvilaan ja tilaa annoksen kaurapuuroa voisilmällä. Sitten he poistuvat, mutta saapuvat kuulemma myöhemmin takaisin kahville. Kahvin kaveriksi voi vitriinistä valita vaikkapa Stadin kukon, palan kaalilevyä tai puolukka-rommiviettelyksen.

Kahvilan nimikkoherkku rönttönen on kainuulainen perinneruoka, riisipiirakan näköinen kiekko, jossa on imelletystä perunasta ja marjasta tehty täyte.

Rönttösrouva on juuri sellainen paikallispalvelu, josta moni keskustan ulkopuolella voi nykyään vain haaveilla. Mutta riittääkö osittain pientalovaltaisella alueella asiakkaita kahvilalle, jossa tarjotaan Kainuun erikoisuuksia?

”Asiakkaat löysivät helposti paikalle avattuamme, ja yli puolet nykyisistä asiakkaista käy täällä vähintään kerran viikossa”, kertoo Rönttösrouvan perustaja Merja Järvinen, 66.

Hän on nykyisin vain töissä myös Järvenpäässä toimintaa pyörittävässä Rönttösrouvassa, ja varsinaista yritystä pyörittää toisen osakkaan kanssa ”miniäkokelas” Saana Lampinen, 30.


Järvinen ja Lampinen eivät kumpikaan asu Tapanilassa, ja Lampisen päivätyö on markkinoinnin parissa. Hän kutsuu Rönttösrouvan pyörittämistä harrastukseksi ja elämäntavaksi. Monista asiakkaista on vuosien saatossa tullut tuttuja.

”Kun Merja liukastui ja joutui sairaalaan, kiikutin hänelle asiakkailta Brunbergin suukkoja”, Lampinen kertoo.

Kerran Järvinen tarvitsi kyytiä kakkutoimitukselle, ja eräs kulttuuriosaston mies lähti heittämään häntä autolla.

”En toki tiedä kaikkien asiakkaiden nimiä, mutta työntekijöiden kesken puhumme monista lempinimillä: on kangaskassimies, kulmakarvarouva ja croissanttipoika”, Järvinen listaa kanta-asiakkaita.

Lähipalveluiden suhteen olennaista on, käytetäänkö niitä todella. On toki mukavaa, jos omilta kotikulmilta löytyy kahvila, mutta tämä ei paljoa lämmitä kahvilan omistajaa, jos kahvilassa käy kerran vuodessa.

Jos pitää kahvilaa lähiössä ei myöskään auta ajatella, että asiakkaat löytävät paikalle itsekseen.

”Lähipalveluiden tuottajien kannattaa aivan ehdottomasti hyödyntää digitaalisuutta ja olla mukana sosiaalisessa mediassa”, painottaa Itä-Helsingin yrittäjät ry:n puheenjohtaja Mika Tuominen.

”Somenatiivien sukupolvelle esimerkiksi Facebookin kautta tulevilla kaverisuosituksilla on todella suuri painoarvo, ja tämän asiakasryhmän merkitys kasvaa koko ajan.”

Tuominen huomauttaa, että metron varrella asuville kynnys lähteä keskustaan on todella matala mitä tulee kaupallisiin palveluihin.

”Julkisia palveluita suositaan lähialueella, mutta ostoksille ja syömään lähdetään helposti kauas kotikulmilta. Kaupunginosien omilla polkupyörä- ja pienkonehuoltoyrittäjillä taas on hyvinkin vakiintunut asiakaskunta.”

Myös Rönttösrouvan Merja Järvinen tietää, ettei lähikonditoria läheskään aina tarkoita, että siellä myös käytäisiin.

”Niistä ihmisistä, jotka asuvat tässä samassa talossa jossa me sijaitsemme, vain muutama käy meillä ostoksilla”.

Oikaisu 9.5. klo 14:06: Jutussa luki aiemmin, että Rönttösrouva on toiminut Tapanilassa vuodesta 1992. Rönttösrouva on perustettu vuonna 1992, mutta se on toiminut Tapanilassa vuodesta 2004.

1. Oletko tyytyväinen oman asuinalueesi palveluihin?

2. Mitä palveluja kaipaisit asuinalueellesi?

3. Kuinka paljon hyödynnät jo olemassa olevia palveluita?

 


Heidi Virolainen, 37, Länsi-Pakila

1. Palvelut ovat ihan hyvät. Kunnon ravintolaa täällä ei ole.

2. Olisi kiva, jos täällä olisi muitakin kauppoja kuin ruokakauppoja. Nyt lähimmät ovat Kannelmäen kauppakeskus Kaaressa.

3. Eniten hyödynnän Lidliä ja S-markettia.


Armi Siniranta, 56, Kallio

1. Palvelut ovat hyvät.

2. Tavaratalon! Sen lisäksi kaipaisin lisää roskiksia puistoon ja tuhkakuppeja.

3. Kahviloissa käyn noin kerran kuussa, ravintoloissa kesäisin. Ruokakauppoja, kirjastoa ja puistoja hyödynnän paljon.


Timo Luoto, 52, Myllypuro

1. Olen tyytyväinen palveluihin.

2. Itse en kaipaa mitään lisää, mutta nuorisolle olisi hyvä olla enemmän tekemistä ja mahdollisuuksia.

3. Käyn liikuntakeskus Arena Centerissä säännöllisesti. Hyödynnän myös ruokakauppoja, kahviloita ja ravintoloita.


Annika Nurmi, 22, Pihlajamäki

1. Yleisesti ottaen palvelut ovat hyvät. Hesarissakin mainittu [aasialaisia makuja tarjoava] Fan-ravintola on tosi kiva.

2. En osaa sanoa.

3. Pihlis-pizzeriassa tulee käytyä paljon, tosin salaattia eikä pitsaa syömässä. Myös lähikaupat ja apteekki ovat usein käytössä.


Joel Elstelä, 55, Etelä-Haaga

1. No jaa, palvelut ovat ihan hyvät.

2. Kaipaisin hyvää ruokaravintolaa ja kunnon postia. Täällä on ennen ollut iso posti, nyt posti on K-marketin yhteydessä ja välillä tosi ruuhkainen.

3. Eniten hyödynnän ruokakauppaa ja pikkupostia.


Noora Hägg, 13, Marjaniemi

1. Olen tyytyväinen. Täällä on uimaranta, paljon leikkipuistoja ja bussipysäkki lähellä.

2. Lähikauppa olisi kiva (nyt lähin kauppa sijaitsee Itäkeskuksessa).

3. Käytän melko paljon tenniskenttää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Palvelut
  • Helsinki
  • Tapanila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Venäjän suurlähettiläs Suomessa puhuu toisella tyylillä kuin hänen virkaveljensä Ruotsissa

    4. 4

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    5. 5

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    6. 6

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    7. 7

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    8. 8

      Suomi on jakautunut kahtia: etelässä ja rannikolla on terveimmät asukkaat, idässä ja pohjoisessa sairauksia podetaan enemmän – Katso, miten omassa kotikunnassasi sairastetaan

    9. 9

      Syy suomalaisten terveyseroihin löytyy elintavoista

    10. 10

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    5. 5

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    8. 8

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    11. Näytä lisää