Valikko
Kaupunki

Rumeneeko Helsinki? Kaupunki lopetti kauneutta vaalivan elimen, arkkitehdit tuohtuivat

Kaupunkikuvaneuvottelukunta lakkautettiin Helsingin organisaatiouudistuksen myötä. Kaupunkiympäristön toimialasta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) vakuuttaa, että Helsinki tulee jatkossakin huolehtimaan rakentamisen laadusta ja arkkitehtonisesta kunnianhimosta.

Kuinka arvokasta on kauneus? Tähän kysymykseen tiivistyy arkkitehtipiirien tuohtumus Helsingin kaupunkia kohtaan.

Helsingin tekemän toimialauudistuksen mukana kaupungin rakentamisen eheyttä vaalineen kaupunkikuva­neuvottelukunnan toiminta loppuu.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana tänä keväänä toiminut arkkitehti Henna Helander kertoo, että samalla katkeaa yli 90-vuotinen perinne.

Monet arkkitehdit pelkäävät nyt, että uudistustarmossaan Helsinki on samalla luopumassa intohimoisesta suhtautumisesta kaupungin rakentamisen arkkitehtoniseen laatuun.

Merkkinä kaupungin asenteesta pidetään sitäkin, että toimialauudistuksen yhteydessä Helsinki luopui arkkitehti-päätteisistä virkanimikkeistä. Esimerkiksi kaupungin yliarkkitehtinä työskennelleestä Helanderista tehtiin johtava asiantuntija.

”Helsingin kaupunkikuva­neuvottelukunta on ollut esikuvana monelle Euroopan kaupungille”, Helander sanoo.

Helsingin kaupungin verkkosivujen mukaan kaupunkikuva­neuvottelukunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen jo vuonna 1924, jolloin valtuusto vahvisti johtosäännön vasta perustetulle julkisivupiirustusten tarkastustoimikunnalle.

Vuosien varrella nimi on muuttunut, mutta toimikunnan tehtävä on säilynyt samana.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on kantanut huolta kaupungin kokonaisuuden kannalta merkittävien rakennushankkeiden julkisivun laadusta.

Helander kertoo, että viime vuosina on esimerkiksi vaadittu avoimuutta rakennusten ensimmäisten kerrosten rakenteisiin, pyydetty uusia näkemyksiä meriuimala Allas Sea Poolin alkuperäisiin konttimaisiin suunnitelmiin, torpattu Kontulassa huoltoajon ohjaaminen suoraan bussipysäkille ja jarrutettu energiatehokkuuden nimissä tehtävää rakennusten ikkunoiden pienentymiskehitystä.

Tulokset ovat Helanderin mukaan olleet hyviä läpi historian. Kaupunkikuva­neuvottelukunnan työ on hänen mukaansa vaikuttanut vahvasti siihen, että Helsingistä on tullut kaunis ja eheä kaupunki. Vertailukohdaksi Helander ottaa Turun.

”Turussa näkyy todella hyvin se, että siellä kaupunkikuva­neuvottelukunta lopetettiin 60–70-luvulla. Rakennuksia on vedetty pois katulinjasta ja on tehty epäurbaaneja elementtikerrostaloja keskeisille paikoille.”

Myöhemmin kaupunkikuva­neuvottelukunta on palautettu Turkuun. Helanderin arvion mukaan se näkyy Turun kehittymisenä taas arvonsa mukaisesti.

Rakennusten julkisivusta on perinteisesti kannettu huolta myös kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvalvontavirastoissa. Kaupunkikuva­neuvottelukunnan tehtävänä on kuitenkin ollut keskittyä yksittäisten hankkeiden lisäksi myös kaupungin kokonaiskehitykseen. Käytännössä se on siis antanut lupaviranomaisille asiantuntijaelimen painavia lausuntoja päätöksenteon tueksi.

Helanderin mukaan kaupunkikuva­neuvottelukunnan vahvuus on ollut sen monipuolisuudessa: neuvottelukuntaan on kuulunut arkkitehtejä rakennusvalvontavirastosta, kaupunginmuseosta ja kaupunkisuunnitteluvirastosta, mutta myös yksityisistä arkkitehtitoimistoista.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan näkemykset eivät poikkeuksetta ole miellyttäneet rakennuttajia – ne kun ovat saattaneet tarkoittaa kuluja aiheuttavaa lisäsuunnittelua ja välillä voimakkaitakin suunnanmuutoksia.

Loppujen lopuksi rakennusalalla on kuitenkin Helanderin käsityksen mukaan oltu tyytyväisiä neuvottelukunnan työhön. Mitä aiemmassa suunnitteluvaiheessa muutostarpeista ilmoitetaan, sitä helpompaa muutosten tekeminen on.

”Kaupunkikuva­neuvottelukunnan arvion jälkeen rakennuttaja on voinut käytännössä luottaa, että rakennus on lain mukaan ympäristöönsä sopiva sekä kaunis, eikä sen tältä osin ole tarvinnut enää odottaa rakennuslautakunnan arvioita”, Helander sanoo.

Aina kaupunkikuva­neuvottelukunnan mielipidettä ei kuitenkaan ole kuunneltu. Paraatiesimerkki tästä taitaa olla Hakaniemessä sijaitseva opetushallituksen talo, jonka alkuperäinen betonielementtijulkisivu menestyi hyvin äänestyksissä, joissa etsittiin Helsingin ruminta taloa. 2000-luvulla talolle peruskorjattiin uusi lasinen julkisivu.

Helander muistuttaa, että arkkitehtoninen ilme on Helsingille myös tärkeä kilpailutekijä koko ajan kiristyvässä kilpailussa kansainvälisistä yrityksistä ja osaajista.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialasta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) vakuuttaa, että kaupunkikuva­neuvottelukunnan toiminnan loppumisesta huolimatta Helsinki tulee jatkossakin huolehtimaan rakentamisen laadusta ja arkkitehtonisesta kunnianhimosta.

”Kaupunkikuva­neuvottelukunnan tekemän työn ja tehtävien on tarkoitus jatkua”, Sinnemäki sanoo.

Päätöksiä siitä, missä muodossa työn jatkaminen tapahtuu, tehdään Sinnemäen mukaan syksyllä kaupunginhallituksessa. Samalla päätetään myös muiden toimikuntien, esimerkiksi nimistötoimikunnan työn jatkamisesta.

Yksi vaihtoehto on Sinnemäen mukaan ollut se, että kaupunkikuva­neuvottelukunta jatkaisi työryhmämuotoisena.

”Joka tapauksessa pohditaan sellaista muotoa, jossa voitaisiin käyttää myös kaupungin ulkopuolisia asiantuntijoita. On ollut tärkeää, että yksittäiset rakennuslupia valmistelevat virkamiehet saavat yleisemmän linjan laajemmalta joukolta asiantuntijoita”, Sinnemäki sanoo.

Henna Helander sanoo pelkäävänsä, ettei työryhmämuotoisella asiantuntijaelimellä kuitenkaan olisi yhtä suurta painoarvoa kaupunkikuvan kehittämisessä kuin kaupungin johtosääntöön kirjatulla neuvottelukunnalla on ollut.

Sinnemäki toteaa, että tulevan asiantuntijaelimen mandaatti selkiytyy valmistelun edetessä.

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan toimialan johtava asiantuntija Henna Helander arvioi viiden 2000-luvulla valmistuneen rakennushankkeen merkitystä kaupunkikuvaan

1. Kampin keskus


Helsingin ensimmäinen suuren kokoluokan hybridirakennus ja sisältää kiinteistömielessä paljon innovatiivisuutta. Suuri ja monimutkainen tila on helposti hahmotettavissa, mikä on kaikkien käyttämälle terminaali-ostoskeskusrakennukselle oleellista.

Kauppakeskus-formaattiin kuuluu tietty sisäänpäinkääntyneisyys, mutta olisivat julkisivut voineet olla vähemmänkin tylsät ja harmaat. Narinkkatorin ensimmäisen kerroksen liiketilat eivät juurikaan hyödynnä sijaintiaan vilkkaan aukion laidalla, mikä on sääli.

2. Kaisa-kirjasto



Sekä kaupunki­rakenteellisesti että arkkitehtonisesti selkeä ja oivaltava. Mittakaavallinen leikittely pienten aukkojen ja suurien avauksien välillä toimii sekä ulkoa nähtynä että sisältä koettuna.

Tiilellä on kautta vuosisatojen tehty kaaria, Kaisa-kirjastossa tämä ikiaikainen aihe sai uuden kokoluokan ja tulkinnan. Kohteen arvoa nostaa vielä sen käyttö avoimena, yliopiston kirjastona.

3. Itäkeskuksen Prisma


Suuret ostoskeskukset ovat aina urbaanissa ympäristössä vaikeita. Ihmiset saapuvat tavallisesti niihin autoilla, mutta kaupunkien kiinnostavuus lähtee katuelämän vilkkaudesta kävelijälle, arkkitehtuurista, sisä- ja ulkotilojen yhteyksistä, katutiloista ja materiaaleista.

Tämä rakennus osoittaa hyvin, miten rakennuttajan eli marketin intressi on eri, kuin hyvän ja toimivan kaupungin. Marketin näkökulmasta Prisma toimii varmasti hyvin.

4. Vuosaaren Cirrus-tornitalo


Ensin järjestetään kilpailu ja saadaan kiinnostava ehdotus. Sen jälkeen päädytään puolinaiseen toteutukseen. Cirrus ei ole vielä korkeaa rakentamista vaan se on tavallinen kerrostalo tehtynä korkeaksi.

Tapiolassa ymmärrettiin, että korkea rakentaminen tarvitsee suurmaisemassa toimivan hahmon. Nyt Cirrus kaipaa niitä korkeita rakennuksia läheisyyteensä. Vuosaaresta voisi tulla varsin komea uusi kaupunkikeskus Helsingille.

5. Töölönlahden toimistotalot



Toimistotalot kurottelevat kohti kanavaa, jota ei sitten rakennettukaan muuttuneen puistosuunnitelman myötä. Toimisto- ja asuinrakennusten yhdistelmistä tuli toimistorakennuksia, joilla on erillinen asuinrakennus korkean katoksen päässä kadun toisella puolella.

Avoin puistomaisema vaatisi veistoksellista hahmoa, mutta tällaisesta lähtökohdasta se ei onnistu. Hybridirakentaminen on vielä Helsingissä hieman hakusessa.

Fakta

Kaupunkikuva­neuvottelukunta


 Kaupunkikuva­neuvottelukunta seurasi kaupunkikuvan kehitystä. Neuvottelukuntaan kuului niin virkamiehiä kuin yksityisten arkkitehtitoimistojen arkkitehtejä.

 Helsingin toimialauudistuksen myötä monien toimikuntien toiminta loppuu. Näin käy myös kaupunkikuva­neuvottelukunnalle. Poliitikot pohtivat syksyllä mitä toimikuntien tehtävistä jatketaan ja miten tämä toteutetaan.

 Helsingin kaupungin mukaan kaupunkikuvaneuvottelu­kunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1924, jolloin valtuusto vahvisti johtosäännön vasta perustetulle julkisivupiirustusten tarkastustoimikunnalle.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Arkkitehtuuri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    2. 2

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    3. 3

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    4. 4

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    5. 5

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    6. 6

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    7. 7

      Asuntooni on ilmestynyt hämähäkkejä, joudunko muuttamaan pois?

    8. 8

      Nuoret palestiinalaisnaiset rikkovat rajoja pistämällä lenkkarit jalkaan: ”Joka kerta kun lähden juoksulenkille, joudun pelkäämään perään huutelua”

    9. 9

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    10. 10

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    5. 5

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    6. 6

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    7. 7

      7 vuotta sitten Alex kuuli olevansa oikeasti Alexander, venäläisten vakoilijoiden poika – oikeus päätti nyt antaa hänelle Kanadan kansalaisuuden takaisin

    8. 8

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    9. 9

      Putken rikkoutuminen puski tulikuumaa höyryä Helsingin ydinkeskustassa – julkisen liikenteen erikoisjärjestelyt jatkuvat vielä maanantaina

    10. 10

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää