Kaupunki

Helsingin kattojen päällä kasvaa valtavia ketoja – Viherkatoilla halutaan parantaa ilmanlaatua, lisätä viihtyisyyttä ja hillitä sateiden vaikutusta

Kasvipeitteitä asennetaan Helsingissä kaupungin linjauksen myötä yhä useamman uudisrakennuksen katolle.

Luonto kiipeää yläilmoihin, kun Helsinkiin kohoaviin uusiin rakennuksiin asennetaan viherkattoja.

Kun Helsingin yliopisto aloitti oman viherkattotutkimuksensa vuonna 2011, pääkaupunkiseudulla oli noin 50 viherkattoa. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan maisema-arkkitehti Jouni Heinänen arvioi, että nyt noin sadan rakennuksen katolla on kasvipeite.

”Kiinnostusta viherkattoja kohtaan on, ja osalla alueista asemakaavoissa on myöskin määrätty viherkattojen rakentamisesta”, Heinänen kertoo.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa viherkattolinjauksen, jonka mukaan uusiin rakennuksiin, joiden kattokulma on alle kaksikymmentä astetta, tulee ensisijaisesti harkita viherkattoa. Kylmissä talousrakennuksissa ja katoksissa tulee olla ensisijaisesti viherkatto.


Asemakaavoissa on 50 kohteessa määräys tai suositus viherkaton rakentamisesta. Osa kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Esimerkiksi Pasilan Ratapihakortteleihin nousevien asuinkerrostalojen ja tornitalojen kattopinta-alasta vähintään 50 prosenttiin on määrätty rakennettavaksi viherkattoja. Myös Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kuninkaantammen alueille on linjattu kattavat viherkattomääräykset.

Määräystä siitä, kuinka monen uudisrakennuksen katolla pitäisi olla viherkatto, ei Helsingillä ole.

”Tämän hetken tavoite on se, että viherkattorakentamista pyritään edistämään ja tukemaan. Kaupunki myös rakentaa viherkattoja omiin rakennuksiinsa, kuten kouluihin ja päiväkoteihin. Tiettyä lukumäärätavoitetta ei ole vielä olemassa. Voi olla, että sellainenkin saadaan joskus aikaiseksi”, Heinänen kertoo.

Viherkatot ovat Heinäsen mukaan yksi keino sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Viherkatot tulevatkin olemaan kaupunkiympäristössä entistä tärkeämmässä roolissa: Helsingin viherkattolinjauksen mukaan rankkasateiden arvioidaan voimistuvan Suomessa, mikä lisää hulevesijärjestelmien kuormahuippuja ja kaupunkitulvien riskiä. Viherkatot sitovat ja viivyttävät sadevettä ja ovat siten osaltaan ratkaisemassa ongelmaa.

”Suurin draiveri siihen, että kaupunkisuunnittelussa on kiinnostuttu viherkatoista, liittyy hulevesien hallintaan”, kertoo Helsingin yliopiston ympäristösosiologi Marja Mesimäki. Mesimäki on ollut mukana laatimassa kaupungin viherkattolinjausta.

”Usean vuoden kotimaisen tutkimuksen jälkeen voidaan todeta, että Suomessa viherkatot toimivat hulevesien hallinnassa hyvin.”

Viherkatoilla pyritään lisäksi edistämään luonnon monimuotoisuutta. Mesimäen mukaan kattojen kedot voivat kaupungeissa tarjota elinympäristöjä monipuoliselle kasvi- ja selkärangatonlajistolle.

Vaikka viherkattojen ympäristövaikutuksiin liittyvän tutkimuksen määrä on suorastaan räjähtänyt viime vuosina, ei niiden vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen ole juurikaan tutkittu.

Viherkattotuotteita myyvät firmat mainostavat silti muun muassa kattojen esteettisyyttä. Myös kaupungin suunnitelmassa yhdeksi viherkattojen eduista mainitaan niiden hyvinvointia parantava vaikutus.

”Muutamien tutkimusten perusteella voi todeta, että viherkatot voivat toimia elvyttävinä keitaina ja monipuolisina ympäristöinä. Viherkatto esimerkiksi kerrostalon katolla on vähän niin kuin puolijulkinen tila”, Mesimäki sanoo.

Viherkatot voivat myös sitoa pienhiukkasia, parantaa ilmanlaatua ja tasata lämpötiloja sekä ehkäistä urbaanien alueiden lämpösaarekeilmiöitä, kaupungin linjauksessa todetaan.

Viherkaton vaikutus riippuu pitkälti paikasta, johon se rakennetaan. Jouni Heinäsen mukaan merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän viherkattoja alueittain tulee.

”Jos viherkatto on jonkin merkittävän luontokohteen lähellä, sen ekologinen merkitys lajien siirtymisen ja elinpaikkojen muodostumisen kannalta voi olla merkittävä. ”, Heinänen sanoo.


Olemassa olevien rakennusten kattorakenteet eivät välttämättä sovi viherkaton perustamiseen. Ketoniittymäinen viherkatto voi painaa Mesimäen mukaan jopa 130 kiloa neliömetriltä.

Viherkattoa asennettaessa on myös huomioitava paloturvallisuus sekä kattokuivatus- ja vedeneristysratkaisut. Jouni Heinänen muistuttaakin, että viherkattoja suunniteltaessa tulisi aina varmistaa rakennusluvan tarve rakennusvalvonnasta. Asemakaavamääräykset ja rakennussuojelu voivat vesittää viherkaton rakentamisen.

”Asemakaava ei kovinkaan monessa paikassa määrää kattomateriaalista, mutta on sellaisiakin paikkoja, joissa pitää olla esimerkiksi tietyn värinen peltikatto. Siellä viherkatto ei olisi kaavan mukainen ratkaisu”, Heinänen sanoo.

Kattojen lisäksi pian myös rakennusten ulkoseinät saattavat vihertää. Vihersisustusyritys Innogreen rakensi toukokuussa Helsingin Kalasataman koululle prototyypin sadevesipuutarhasta, jolla halutaan lisätä kaupunkiympäristön monimuotoisuutta.

Yrittäjä Mikko Sonninen Innogreenistä arvioi , että lisääntyneestä viherrakentamisesta

voi tulla ympäristölle myös taakka, jos rakenteita ei ole suunniteltu Suomen oloihin sopiviksi.

”Etelä-Euroopassa osa ulkokasviseinistä on huonoja siinä mielessä, että niiden kasvillisuus on hyvin eksoottista. Ne vaativat päivittäistä kastelua ja lannoitusta. ”, Sonninen sanoo.

Myös Marja Mesimäen tutkimusryhmän huolena viherkattojen osalta oli ylimääräisten ravinteiden ja lannoitteiden käyttö. Ketokasvillisuus ei lannoitteita kuitenkaan juurikaan vaadi, Mesimäki huomauttaa, ja mahdollisten ravinteiden valumista voidaan hillitä valitsemalla oikeanlaiset kasvualustamateriaalit.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rakentaminen
  • Kaupunkisuunnittelu
  • Ilmastonmuutos

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    4. 4

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    5. 5

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    6. 6

      Oletko miettinyt, mikä merkitys kiky-tunneillasi on viennin piristymiseen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti asiaa

    7. 7

      Lude tekee kodista kauhean – asukas kertoo painajaisesta Töölössä

    8. 8

      Ihan tavallista seksiä on turha vähätellä – Liian suuret odotukset voivat johtaa pettymyksiin

    9. 9

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    10. 10

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    5. 5

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    6. 6

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    4. 4

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    8. 8

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää