Alle 15-vuotiaat tekevät Helsingissä yli 2 000 rikosta vuodessa

Alle 15-vuotiaiden Helsingissä tekemät rikokset ovat vuoden 2005 jälkeen tasaisesti yleistyneet. Viime vuonna nuoret tekivät 2 138 rikosta.

Ylivoimaisesti eniten nuoret tekevät näpistyksiä. Myös pahoinpitelyt ja lievät pahoinpitelyt ovat tavallisimpia rikoksia. Ne ovat parina viime vuonna lisääntyneet. Lisäksi hiljattain huomiota ovat saaneet jotkin varhaisnuorten väkivaltaiset tempaukset pääkaupunkiseudulla.

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku ei näe tilastoissa hälyttävää. Lukuja nostavat Liukun mukaan viranomaisten aktiivinen ja omaehtoinen puuttuminen ongelmiin sekä valvonnan kohdentaminen. Helsingissä on ollut valvontatehtävissä käytettävissä siirreltävä poliisiryhmä, joka on ollut siellä missä tarvetta on. Rikosluvut alkoivat nousta, kun ryhmä aloitti työnsä.

"Jokaisen pitäisi muistaa omaa nuoruuttaan", huomauttaa komisario Jarmo Heinonen, joka on Itäkeskuksen poliisipiirissä muun muassa nuorten tekemien rikosten tutkinnanjohtaja.

Heinosta huolestuttaa, etteivät monet nuoret osaa tapella. Ei tiedetä, mitä potku, nyrkki tai puukko tarkoittavat. "Keinot käyvät suhteettomiksi."

Viestimistä saatetaan etsiä väkivaltaisia toimintamalleja. Median mahtiin luotetaan muutenkin: Heinosen mukaan jotkut ottavat yhteyttä lehteen eivätkä tee rikosilmoitusta.

Vanhat, perinteiset auktoriteetit – esimerkiksi vanhemmat ja opettajat – ovat myös menettäneet asemiaan, ja paikalle tarvitaankin poliisi. Vanhemmat eivät välttämättä kasvata, vaan puolustavat lastaan.

"Jos 13-vuotias poika rikkoo ikkunan, ja joku näkee sen ja ottaa pojan kiinni, vanhempia kiinnostaa, puristiko kiinniottaja lasta liikaa. Ikkunan rikkominen ei kiinnosta lainkaan", Heinonen kuvailee.

Espoossa nuorten rötöstely väheni, kunnes se alkoi yleistyä pari vuotta sitten. Väkivaltatapauksia alle 15-vuotiailla on vähän, mutta paikkoja rikotaan.

"Viime syksynä oli paljon ilkivaltaa ja tulipalojakin", kertoo komisario Sari Vuorinen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta. "Pussikaljan kanssa puljaamiseen päiväkotien ja koulujen pihat ovat hyviä paikkoja." Ostoskeskukset, asemat, puistot ja rannat ovat myös Vuorisen luettelossa.

Vantaalla esimerkiksi Myyrmäen asemanseutu kuuluu nuorten hengailupaikkoihin. "Vuosi sitten oli ongelmia Tikkurilassa", muistaa Vantaan lähipoliisien esimies Tanja Martikainen. "Nuorisoa kertyy ja kaikenlaista sattuu paikoissa, joissa aseman lähellä on kauppakeskus."

HelsinkiMission nuorisopalvelujen johtaja Olavi Sydänmaanlakka muistuttaa, että nuorten pulmissa tulisi tarkastella vanhempien toimintaa.

"Nuoret tarvitsevat maastoa, jossa heidän asioitaan voidaan käsitellä: naapurit, isät ja äidit, koululuokka yhteisöllisellä tasolla. Aina ei tarvita kriisiterapiaa."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi