Arkinen ajankohta ei kerännyt massoittain väkeä meripäiville

Eläkeläiset Terho Kilpelä ja Sami Mannonen olivat tulleet EU:n meripäivän kunniaksi vadelmakakkukahville Viking Linen Mariellalle.

"Saako ottaa omantunnon mukaan", Kilpelä kysyi.

"Siinä on iso lautanen, jos on iso omatunto", tarjoilija vastasi naurahtaen.

Vaikka laiva ei liikkunut laiturista metriäkään, tunnelma oli juuri niin rento kuin Ruotsin-risteilyllä pitää.

Pakkahuoneenlaiturilla lastenrattaita työntänyt Nico Steiner oli lähdössä kilpailijan laivalla Tukholmaan. Sitä ennen kirkkonummelainen perhe katsoi meripelastusnäytöksen Eteläsatamassa.

"Täytyy nähdä, että meripelastus on varmasti kunnossa ennen kuin astutaan laivaan", Steiner veisteli.

Vantaalainen Jussi Kopra ja hyvinkääläinen Anton Mattila tutkivat vartiolaiva Tavin komentosiltaa. Pojista tulee isona merimiehiä.

Meripäivä oli heidän mielestään kiva tapahtuma, mutta he harmittelivat arkista ajankohtaa. Pojat pinnasivat koulusta.

Koulusta kaupungille olivat karanneet myös Henry Heinämä ja Juha Heinonen. He tutustuivat Meriliikennekeskukseen Katajanokalla.

Suomenlahdella liikkuu kuukaudessa keskimäärin 10 000 ja päivässä noin 350 alusta, Meriliikennekeskuksen päällikkö Ulf Skog kertoi.

Naapurissa on Suomenlahden merivartioston johtokeskus. Sieltä johdetaan meripelastustoimintaa.

Johtokeskuksen päällikkö, kapteeniluutnantti Pentti Alapelto on huolissaan veneilijöiden turvallisuudesta.

Huviveneiden ei enää tarvitse ilmoittautua Suomen eikä Viron rajaviranomaisille. Syy on Viron Schengen-jäsenyys.

Rajavartiolaitos pelkää, että huonokuntoisilla veneillä Tallinnaan lähtevät työllistävät meripelastajia.

Vielä viime veneilykautena rajaviranomaiset pystyivät estämään huonokuntoisia veneitä lähtemästä ulkomaille. Meripelastustapahtumia oli Suomenlahdella viime vuonna 931.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi