Espoo jäädytti suunnitelmat Keilalahden kelluvasta kylästä

Kelluvien asuntojen ei katsota istuvan toimistotalojen kupeeseen
Ensimmäinen kelluva kylä valmistuu Porin Reposaareen

 Espoon Keilalahteen ei rakennetakaan Suomen ensimmäistä ponttonein kelluvaa kylää. Noin 25 talon rakentamisen piti alkaa tänä vuonna.

Venesatamia ja laitureita valmistava Marinetek Finland on halunnut rakentaa Keilalahteen meressä kelluvan kylän. Yritys haki vuonna 2005 Espoon kaupungilta kaavamuutosta, joka mahdollistaisi nykyisen venesataman New Portin alueelle rakennettavat talot.

Espoon sijaan kunnian ensimmäisestä kelluvasta kylästä saa Pori. Osa Reposaareen rakennettavasta Marina Villagesta valmistuu ensi vuoden loma-asuntomessuille.

Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen kertoo, että kaupungin näkemyksen mukaan kelluva kylä ei ainakaan nyt istu Keilaniemen toimistotornien syliin.

Samaan päätyi kaupunkisuunnittelulautakunta epävirallisessa keskustelussaan, puheenjohtaja Markku Markkula (kok) kertoo.

Kelluvia taloja rakennuttavan Marina Housingin toimitusjohtaja Kimmo Anttalainen myöntää Keilalahden kyläprojektin olevan "syväjäässä".

"Asuntoja paremmin lahdelle voisivat sopia esimerkiksi kelluvat ravintolat", Anttalainen visioi.

Osa Keilaniemen yrityksistä vastusti kelluvaa kylää, eikä asemakaavaan ole tehty muutosta. Ainakaan lähivuosina kylää ei siis olla rakentamassa.

"Espoo menetti mahdollisuuden olla ensimmäinen. Se olisi tuonut heille pirusti julkisuutta", Marina Housingin toisen omistajan, Marinetekin toimitusjohtaja Ilkka Seppälä toteaa.

Espoolaisella Marina Housingilla on Suomessa vireillä toistakymmentä kelluvaa kylää. Porin Reposaaren 28 talolle on jo vahvistettu asemakaava. Vuonna 2009 on määrä päästä aloittamaan parinkymmenen kelluvan talon rakennustyöt Kotkassa ja Tammisaaressa.

Tavoitteena on rakentaa Suomeen pari kelluvaa kylää vuodessa.

Kylä käsittää talojen lisäksi rannalla olevat huoltorakennukset, jätehuollon, kunnallistekniikan, pysäköinti- ja venepaikat. Anttalainen uskoo, että varsinkin pienet kaupungit halajavat kelluvia kyliä imagosyistä. "Talojen rakentamisen lisäksi kunnostamme rantoja ja tuomme niille elämää."

"Monessa paikassa tällaiset alueet ovat täysin hyödyntämättä", Seppälä kuvailee.

Kelluvat talot soveltuvat sellaisillekin ranta-alueille, joiden maan sahatoiminta on pilannut: maa kun ei tule asuinkäyttöön, vaan sille valetaan pysäköintialue.

Vaikka kelluvat talot tehdään talviasuttaviksi, Anttalainen uskoo monen hankkivan sellaisen "ympärivuotiseksi loma-asunnoksi".

Talojen neliöhinnaksi hän arvioi sijainnista ja koosta riippuen 3500-10000 euroa.

Tosin yhtään taloahan ei ole vielä myyty.

"Materiaalien on oltava laadukkaita, koska olot ovat niin vaativat", Seppälä sanoo.

Vaikka Espoo ei saakaan hattuunsa sulkaa ensimmäisestä kelluvasta kylästä, Keilalahti saa toisen kelluvan talonsa jo syksyllä.

Lahdelle rakennetaan 80 neliömetrin talo, joka tulee toimimaan muiden mallina. Keilalahdessa pari vuotta yksinään ollut koetalo saneerataan muistuttamaan uutta mallitaloa.

Helsingin Kaisaniemeen on suunniteltu muutamia kelluvia asuntoja. Lisäksi Kaisaniemenlahdelle ja Eläintarhanlahdelle on kaavailtu asunto- ja ravintolalaivoja. Kalasatamaan taas on suunniteltu kelluvia, jopa kolmikerroksisia taloja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi