Julkaistu: 28.1.2009 lehdessä osastolla Kaupunki
Viime vuonna manan majoille saatellut Stop töhryille ja Siisti
Stadi -projektit siistivät Helsinkiä kymmenen vuoden aikana vajaalla 24
miljoonalla eurolla.
Helsingin siistimiseen annettiin kaupungin budjetista suoraa rahaa 14,2 miljoonaa euroa vuosina 1998-2008.
Lisäksi kaupungit muut yksiköt, VR ja yksityiset ostivat töhrykampanjalta puhdistus- ja vartiointipalveluita vajaalla kymmenellä miljoonalla eurolla.
Suurin osa rahoista meni graffitien ja tagien torjuntaan erikoistuneeseen Stop töhryille -projektiin. Noin kymmenesosa kului vuonna 2002 alkaneeseen, laittomia kaatopaikkoja siivonneeseen Siisti Stadi -projektiin.
Helsingin valtuusto aloitti Stop töhryille -kampanjan reilut kymmenen vuotta sitten. Kampanjan aikana laittomat maalaukset, tussaukset ja julisteet ovat lähes kadonneet katukuvasta.
"Helsinki oli aikoinaan töhrityin suurkaupunki. Nyt se on siistein", yksikönjohtaja Kauko Nygrén uudesta rakentamispalveluvirastosta kuvaa.
Rakennusviraston vastuulla ollut Stop töhryille on saanut osakseen kuitenkin myös arvostelua.
Töhryjen torjunnan keskeisenä periaatteena on ollut nollatoleranssi, eli vartiointi ja töhrittyjen pintojen välitön puhdistaminen.
Kaupungin nuorisotoimessa kampanjaa on arvosteltu liian ehdottomaksi, koska Helsinki ei salli edes laillisia maalauspaikkoja tai tilausteoksia.
Arvostelijoiden mielestä graffitintorjunnasta on myös tehty bisnestä, joka hyödyttää yksityistä vartiointiliikettä.
Vartiointiliikkeiltä ostettiin palveluja yhteensä 2,9 miljoonalla eurolla vuosina 1998-2007. Nygrénin mukaan rahasta pääosa on käytännössä mennyt vartiointiliike FPS:lle.
Suurin osa rahoista on kulunut graffiteihin liittyvään vartiointiin. Lisäksi rahasta käytettiin 300000 euroa graffitijuttujen oikeudenkäynteihin liittyviin asiantuntijatehtäviin.
Nygrén kiistää, että Stop töhryille -kampanja olisi johtanut maalarien syrjäytymiseen vahingonkorvausten takia.
Maalauksista on kyllä tuomittu jättimäisiä vahingonkorvauksia, mutta Nygrénin mukaan Helsingin kaupunkia koskevissa jutuissa korvauksia on tuomittu yhteensä vain muutamia tuhansia euroja.
"Pääosa jutuista on perustunut sovitteluun", Nygrén sanoo.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi