Helsingin ympäryskuntien laidoille syntyy hallitsemattomasti uusia kyliä

Kaksi kertaa Helsingin kokoisella haja-asutusalueella asuu 28000

 Petäjärvi kimaltaa auringossa Markku ja Nitta Kivijärven tontin edustalla Kirkkonummen Sjökullassa. Ympärillä levittäytyvät kumpuilevat niityt ja muutama sinne tänne siroteltu talo.

"Halusimme päästä luonnon rauhaan. Jos muuttaa tällaiselle alueelle, ei voi vaatiakaan, että palvelut olisivat lähellä", Markku Kivijärvi tuumaa. Lähikauppa on kahdeksan kilometrin päässä.

Helsingin seudulle on kehittynyt uusia haja-asutusalueita viimeisen 25 vuoden aikana. Taajamien ympärille on talo talolta rakentunut kylämäisiä alueita.

Kylät levittäytyvät kaksi kertaa Helsingin kokoiselle alueelle ja niissä asuu nyt 28000 asukasta.

Kaavoittamattomille alueille on syntynyt uutta asutusta etenkin Siuntioon, Kirkkonummen pohjoisosiin, Nurmijärvelle, Tuusulaan Järvenpään tuntumaan ja Haarajoen seudulle.

Aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski ympäristöministeriöstä sanoo, että niin pääkaupunkiseudulta asukkaita houkuttelevat kunnat kuin asuntoa etsivät perheetkin tekevät päätökset liian lyhyellä perspektiivillä.

"Ajatellaan vain niitä talon investointikustannuksia, ei asumisesta ja liikkumisesta koituvia kustannuksia", jatkaa vanhempi suunnittelija Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskuksesta.

"Nämä reunakylät poikkeavat perinteisestä kyläasutuksesta niin, ettei niissä ole palveluita", luonnehtii uusia alueita ympäristöneuvos Harry Berg

Vuosien varrella osa reunakyläalueista on muuttunut taajamiksi, kun rakennuksia on noussut tarpeeksi monta lähekkäin.

Uutta reunakylien aluetta on samaan aikaan syntynyt yli kaksinkertainen määrä.

Niillä asutaan entistä harvemmassa.

"Kaikki eivät edes miellä asuvansa kylässä", tutkija Ville Helminen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

"Kyllä asumisesta tulee suuret kustannukset, kun ei ole kunnallistekniikkaa. Jäteveden panospuhdistamoon ja porakaivoon menee kymmeniä tuhansia", myöntää Tuija Helin. Hän rakentaa miehensä kanssa taloa Kirkkonummen Evitskogiin.

Espoon puolella töissä käyvä Helin ei kuitenkaan usko kulkuyhteyksistä koituvan näkyviä kustannuksia.

Hallitsematon kehitys syntyy, kun kunnat heräävät liian myöhään kaavoittamaan alueitaan, Mika Ristimäki soimaa.

"Alueiden palvelutarjonta on heikkoa, kunnallistekniikka ei riitä, jätevedenpuhdistukseen tulee ongelmia ja virkistysalueet puuttuvat", Ristimäki luettelee syntyviä ongelmia.

Joukkoliikennettä ei alueille voida järjestää järkevään hintaan, koska asukastiheys on hyvin alhainen.

Aluesuunnitteluneuvos Kosken mukaan suunnittelijat ovat valtavan haasteen edessä: Miten yhdistää suomalaisten asumistoiveet lähellä luontoa ilmastopoliittisesti kestävään ja edulliseen asuinalueiden sijaintiin.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi