Helsinkiä ryhdytään myymään ulkomaalaisille venäläisyydellä

Helsinki brändätään idän ja lännen eksoottiseksi kohtauspaikaksi
"Itämeren tytär" ei enää kelpaa markkinamiesten iskulauseeksi

 Helsinki ryhtyy markkinoimaan itseään ulkomaisille matkailijoille venäläisellä eksotiikalla. Perinteisestä romanttisesta mielikuvasta Helsingistä "Itämeren tyttärenä" halutaan eroon, koska sen tehoon ei enää uskota.

Helsinkiä brändätään nyt aktiivisesti idän ja lännen kohtauspaikkana, eräänlaisena pohjoisen Istanbulina.

Helsinki on kehittänyt uutta brändiään kaksi vuotta. Edessä on sen jalkauttaminen käytäntöön.

Helsingin kaupungin markkinointipäällikön Kari Halosen mukaan ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat ottaneet uuden brändin hyvin vastaan.

"Ehkä enemmän näitä varauksia on helsinkiläisillä itsellään. Tietyt sukupolvet ovat eläneet vaiheita, joista ei kaikista olla välttämättä ylpeitä."

Halosta ei huolestuta helsinkiläisten tunteet itäbrändin suhteen. "Minua eivät kiinnosta henkilökohtaiset tunteet, jotka voivat olla paikallisella väestöllä, jos se kerran myy."

"Tiedän, että Helsingissä ja muuallakin Suomessa on ihmisiä, jotka ihmettelevät, että miksi ylpeilemme historiallisella menneisyydellämme Venäjän ja Neuvostoliiton suuntaan. Erityisesti kuitenkin juuri se on se eksoottinen piirre, jonka takia matkailijat tulevat tänne."

Halonen muistuttaa, että helsinkiläisille kotikaupungin eksotiikka on arkea, jolloin itävaikutteet jäävät usein huomaamatta.

"Mutta monet ulkomaalaiset kokevat, että hei, tästä pohjoismaisesta kaupungista löytyykin jotain itää."

Helsingin eksotiikassa ei ole kyse pelkästään venäläisyydestä tai neuvostoliittolaisuudesta.

"Se näkyy mentaliteetissa, ihmisissä, ruokakulttuurissa, nimistössä, kielessä, kulttuuritapahtumissa, arkkitehtuurissa - jopa muotoilussa."

Jatkossa suomalaista designia ei enää markkinoida pohjoismaisena, vaan suomalaisena, jossa on "enemmän särmää ja rosoisuutta kuin ruotsalaisessa tai tanskalaisessa muotoilussa".

Brändin rakentamisessa on otettu tietoisesti kohderyhmäksi ulkomaalaiset eikä suomalaiset. "Olemme suvereeni Helsinki. Emme koe mitään Suomen kaupunkia uhkaksi."

Kilpailijoita ovat Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo.

Visuaaliseksi tuotemerkiksi on päätetty ottaa Tuomiokirkko eri kulmista tarkasteltuna. Siitä halutaan tehdä samanlainen symboli kuin Milanon Duomo tai Sagrada Familia Barcelonassa.

Merellisen Helsingin markkinoinnin ytimeen nostetaan Suomenlinna.

Toinen merellisyyden symboli voisi olla Ville Vallgrenin Havis Amanda. Kaupunki odottelee vielä patsaan tekijänoikeuksien päättymistä 2010.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi