Helsinki-Tallinna-tunnelille potkua Baltia-Berliini-junaradasta

EU:ssa kaavaillaan raiteita Keski-Euroopasta Tallinnaan
Tunneli tekisi Helsingistä portin junamatkalla Saksasta Pietariin

 Kaavailut merenalaisesta tunnelista Helsingin ja Tallinnan välillä ovat saamassa mahdollisesti uutta puhtia Euroopan unionin suurista raidesuunnitelmista. EU:ssa suunnitellaan junaradan rakentamista Berliinistä Baltian maiden kautta Tallinnaan.

"Jos Rail Baltica -hanke toteutuu, niin Tallinna-Helsinki-rautatieyhteys asettuu aivan uuteen valoon", Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) sanoo.

"Suuri mahdollinen hyöty on, että toteutuisi Pietari-Berliini-raideyhteys, ja Helsinki olisi aidosti sen osana. Tätä mahdollisuutta ei ole aiemmin ajateltu", ylipormestari Jussi Pajunen (kok) visioi.

Suomesta lähtevästä rahtiliikenteestä noin 80 prosenttia kulkee nyt meritse. Junayhteys Eurooppaan muuttaisi tilannetta. "EU:n suuntauksena on, että tavaraliikennettä pyritään siirtämään raiteille", Sauri kertoo.

Sekä Rail Baltica -hanke että Helsinki-Tallinna-tunneli ovat vasta selvittelyvaiheessa.

"Keväällä soitteli japanilainen televisioryhmä, joka olisi halunnut tulla kuvaamaan tunnelin sisäänmenoaukkoa", Sauri nauraa. "Sanoin, että jonkin aikaa pitää vielä odotella."

Jussi Pajunen kävi viime viikolla Tallinnassa neuvottelemassa virkaveljensä Edgar Savisaaren kanssa aikomuksesta hakea EU:lta rahaa tunnelin toteutusselvitykseen. Hakemuspaperit ovat käytännössä valmiit ja lähtevät Pajusen mukaan Brysseliin syyskuussa.

Selvityksessä on määrä kartoittaa, mitä tunneli maksaa, mitä käyttöä sille olisi, mistä rahat rakentamiseen otettaisiin ja miten se vaikuttaisi elämään lahden molemmin puolin.

Pelkkä selvitystyö Helsinki-Tallinna-tunnelin osalta maksanee puoli miljoonaa euroa. Siitä Tallinna ja Helsinki maksavat molemmat 100000 euroa, EU:n Interreg-ohjelman toivotaan panevan pottiin loput rahat.

Tunnelin rakentamiskustannuksista on toistaiseksi olemassa vain karkea käsitys.

"Jos tunnelissa kulkisi vain tavaraliikennettä, sen hinta olisi noin miljardi euroa eli länsimetron luokkaa. Jos tunneliin tulee myös henkilöliikennettä, on summa tuntuvasti suurempi", Pajunen arvioi.

Päätöksiä EU:n tukirahasta selvitystyöhön saataneen vuodenvaihteen tienoilla.

"Tunnelin rakentamisessa puhutaan jo paljon pidemmästä aikajänteestä. Käytössä se olisi aikaisintaan 2020-2023", Pajunen sanoo.

Saurin mukaan Rail Baltica -hanke on puolestaan Euroopan komission pohdittavana.

Vaikka visio Helsingistä Pietari-Berliini-radan välietappina ei toteutuisi, hellii ylipormestari ajatusta Suomenlahden kahta puolta olevien kaupunkien yhdistämisestä tunnelilla.

"Suurin kynnys toteuttamiseen on taloudellinen yhtälö. Miten tunneli pystytään toteuttamaan mahdollisimman halvalla ja mistä löydetään käyttäjät, ne jotka tunnelin lopulta maksavat."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi