Jos moottoritiet olisivat katuja

Pääväylille hahmotellaan uusia asuntoja yhdeksän Jätkäsaaren verran

Ratikka kolisee Lahdenväylällä, ajoradan vieressä pyörätiellä pyöräilijöiden joukko suuntaa kohti keskustaa. Lahdenväylän puistomaisen bulevardin katunäkymä katkeaa hetkeksi Kehä I:n kolmitasoiseen liikenneympyrään, jota reunustavat korkeat toimistotalot. Lahdenväylä pitäisi sitä ennen upottaa tunneliin.

Katumainen puistokatu Lahdenväylän alkupäässä voisi olla totta jo 2020-luvulla, mikäli Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijoiden alustavat visioluonnokset toteutuisivat sellaisenaan.

Virastossa tehtyjen luonnosten mukaan Helsinkiin johtavat sisääntuloväylät voitaisiin muuttaa moottoriteistä kaupunkibulevardeiksi, jotka voisivat muistuttaa nykyisiä Huopalahdentietä ja Mäkelänkatua.

Kaventuneiden väylien varsille ja entisten eritasoliittymien maille mahtuisi erittäin paljon uutta rakentamista, kaikkiaan noin yhdeksän miljoonan kerrosneliön verran.

Määrä on noin yhdeksänkertainen Jätkäsaaren uuteen asuinalueeseen verrattuna. Jätkäsaareen rakennetaan asunnot noin 16000 asukkaalle, joten uusia asuntoja voisi kaupunkibulevardien tuntumaan nousta jopa sadalletuhannelle asukkaalle.

"Jos katsotaan 20 vuoden päähän, Helsingillä alkaa olla taas pulaa tonttimaasta", toteaa kaupunkitutkija Seppo Laakso. Hän on erikoistunut alue- ja kaupunkitalouden kysymyksiin. "Painopiste tulee siirtymään täydennysrakentamiseen."

Uusien rakennusten rakentamista vanhojen lomaan pidetään edullisena, koska lähistöllä ovat jo yleensä olemassa vesi-, viemäri- sekä liikenneverkot.

Pisimmällä suunnitelmat ovat Turunväylän alussa, joka voitaisiin muuttaa rakennusten reunustamaksi puistokaduksi, sekä Lahdenväylällä, jonka uudenlaisten liikennejärjestelyjen toimivuutta on simuloitu. Lahdenväylän eteläpään muuttaminen kaupunkibulevardiksi vaatisi ohikulkuliikenteen - siis nykyisen moottoritien liikenteen - siirtämistä tunneliin, kertoo toimistopäällikkö Matti Kivelä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta. Syynä on se, että kehyskunnat kasvavat edelleen, ja liikenne niistä lisääntyy pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymiin.

Eritasoliittymien ei esimerkiksi Kehä I:n risteyksessä tarvitsisi olla niin suuria kuin nyt. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laskettu, että Oslossa jo käytössä oleva, kolmekerroksinen "turboliittymä" riittäisi välittämään kasvavat liikennemäärät. Nykyisen liittymän halkaisija on noin puoli kilometriä, joten se on suunnilleen Kruununhaan kokoinen. Uusi liittymä veisi vain noin viitisen prosenttia nykyisen liittymän maa-alasta.

Moottoritien muuttamista kaupunkibulevardiksi on tutkinut myös arkkitehti Carlos Lamuela Orta, joka Aalto-yliopiston kaupunkisuunnittelun diplomityössään hahmotteli Länsiväylän muutosta "Länsibulevardiksi".

Hänen työssään Länsiväylä Keilaniemestä Ruoholahteen sekä Karhusaarentien alku on muutettu kaduiksi.

"Jos ison mittakaavan operaatio on jo tehty Soulissa Etelä-Koreassa, miksei se onnistuisi Helsingissäkin", hän viittaa kuuden kilometrin mittaisen moottoritien purkamiseen joen yltä. Tilalle tehtiin rantabulevardit ja jalankulkualueita.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi