Jugendtalon asukkaat haluavat hissin, museoväki taas suojelisi porraskäytävän

Helsingin kantakaupungissa on 180 suojeltua porrashuonetta, joihin ei noin vain rakennetakaan
"Arjen sujumisen pitäisi mennä museoarvon edelle"

 "Tähän sitä hissiä on kaavailtu", talon asukas Lauri Pentti, 77, osoittaa kädellään portaiden välistä kuilua.

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan taloyhtiön porraskäytävä näyttää kapealta, mutta säännösten mukaan siihen mahtuisi juuri ja juuri hissi.

Asiassa on vain yksi mutta. Porrashuone on suojelun takia toimenpidekiellossa, eli sinne ei saa rakentaa. Porraskäytävän huoneistojen ovet, lattiat ja kaiteet ovat alkuperäiset.

Taloyhtiö on hissinrakentamisen kannalla, mutta museoväki on päinvastaista mieltä.

Meritullin- ja Rauhankadun kulman asukkaat eivät ole ainoita, joka taistelevat hissiluvan kanssa.

Helsingissä on kaupunkisuunnitteluviraston mukaan noin 180 asemakaavalla suojeltua porrashuonetta. Ne sijaitsevat pääosin kantakaupungin alueella, erityisesti Kruununhaassa, Katajanokalla ja Kaivopuistossa.

Lisäksi esimerkiksi Kruununhaassa yhdeksän tonttia on rakennuskiellossa, koska ne halutaan suojella tulevaisuudessa asemakaavalla. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee rakennuskieltojen jatkamista maanantaina.

Meritullinkatu 12 on yksi rakennuskiellossa olevasta Kruununhaan taloyhtiöstä.

"Rakennuskiellosta ei ilmoitettu yhtiöllemme mitään. Myöskään yleisesti hyväksyttyjä porrashuoneiden suojelukriteereitä ei ole pyynnöistä huolimatta esitetty", taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Uomala puhisee.

Helsingin kaupungin hissiasiamies Erkki Holapan mielestä arjen sujumisen pitäisi mennä museoarvon edelle. Ihmisten pitää pystyä asumaan kotonaan myös vanhemmalla iällä ja ylemmissä kerroksissa. Se edellyttää hissiä.

"Ja sitten kun asunto siirtyy nuoremmalle sukupolvelle, ongelma säilyy. Lapsiperheet tarvitsevat hissejä siinä kuin iäkkäätkin", hän sanoo.

Nykyisten rakennusmääräysten mukaan hissit tulisi asentaa taloihin, joissa on kolme kerrosta tai enemmän.

Viidennen kerroksen asukas Lauri Pentti asuu hissittömyyden takia nyt suurimmaksi osaksi kesämökillään Nuuksiossa. Kaupunkiasuntoon on matkaa sadan rappusen verran. Kaikenlainen tavaroiden raahaaminen on melkein mahdotonta.

Suojellut porrashuoneet sijaitsevat yleensä hyvin säilyneissä jugendtaloissa. "Jos hissi leikataan keskelle hienoa, vanhaa porraskäytävää, se vaikuttaa valaistukseen, tilaratkaisuihin, kaikkeen", kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Anne Mäkinen sanoo.

Hissiasiamies Erkki Holappa näkee toisin. "Ei aiheuta mittavaa vahinkoa sisutukselle, jos kyse on pienestä porraslaudan palasta."

Hissien rakennusluvista päättää rakennusvalvontavirasto. Tarvittaessa se pyytää arvokohteista lausuntoja kaupunginmuseolta ja kaupunkisuunnitteluvirastolta.

Jos porrashuone on suojeltu asemakaavalla, rakennusvalvontavirasto ei voi myöntää lupaa. Taloyhtiön pitää silloin anoa poikkeuslupaa Uudenmaan ympäristökeskukselta.

"Meidän intressinämme ei ole vastustaa hissejä vaan säilyttää ainutlaatuinen porrashuonekokonaisuus. Jos hissi voidaan rakentaa sitä vahingoittamatta, meillä ei ole mitään sitä vastaan", Anne Mäkinen huomauttaa.

Rakennusvalvontavirasto pyrkii tekemään päätöksiä, joihin kaikki ovat tyytyväisiä.

"Tässä on se ongelma, että joudutaan tekemään päätös kahden tahon välillä, jotka eivät ole millään lailla yhteismitallisia. Siksi päätöksiä joudutaan joskus odottamaan kauan, kun yritämme löytää kompromissiratkaisun", lupayksikön päällikkö Juha Veijalainen sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi