Kaverit kaappasivat toistensa elämät

Maanantai, 24. elokuuta 2009. Helsingin Punavuoressa ja Ullanlinnassa sijaitsevissa kodeissa ja itälontoolaisessa pubissa koetellaan oman identiteetin rajoja. Kolme nuorta naista on vaihtanut elämiään viikon ajaksi.

Vaihtoon on mennyt kaikki: työt, parisuhteet, ystävät, perheet, kodit ja ruokavaliot. Saappaiden vaihduttua suurin piirtein ainoat, jotka pysyivät omina, ovat - huvittavaa kyllä - kengät. Kokoa liian pieniä tai paria numeroa liian suuria kenkiä kun ei kannata yrittää äheltää jalkaan.

Kun kello käy Suomen aikaa kymmentä illalla, Emma Suominen pohtii Korkeavuorenkadulla kaksiossa toisen lakanoita. Tai pikemminkin toisen mielitietyn, hänelle vieraan ihmisen kanssa niihin hyppäämistä. Pelottaa.

Paniikki kasvaa myös muutaman sadan metrin päässä Merimiehenkadulla, ahdistuksen aihe vain on toisenlainen. Vanessa Virmajoki käsittelee viikkoliitteeseen meneviä näyttelykuvia, vaan ei omalla nimellään. Entä jos kuvat eivät täytä odotuksia?

Lontoossa, vajaan kahden tuhannen kilometrin päässä täältä Pinja Sormunen pitää hauskaa itselleen tuntemattomien ihmisten kanssa. Lystinpito Kino Londonissa vaihtuu pian pihalla olemisen tunteeseen. "Missä mä asun, ja miten sinne pääsisin?" Sormunen havahtuu.

Tiistai, 26. päivä tammikuuta 2010. Elokuinen kokeilu hämmentää edelleen kolmea nuorta valokuvaajaa heidän muistellessaan ensimmäistä iltaa.

Identiteetti oli pyörinyt aiheena jo pitkään Kettu 2000 -nimisen kollektiivin jäsenten mielessä. Sitten tuli kuningasidea: mitä jos Emma olisi Pinja, Pinja Vanessa ja Vanessa Emma? Toisen elämän kaappaus ikuistettaisiin kuviksi, joista pidettäisiin myöhemmin näyttely.

Vaihtoviikosta sukeutui sarja sosiaalisesti monimutkaisia tilanteita. Vaikka lähipiiri tiesi projektista ja ystävykset olivat ohjeistaneet toisiaan, toisen nahoissa oleminen oli ajoittain raastavaa.

Eteen tuli yllättäviä ärsytyksen aiheita: omien arvojen vastainen ruokavalio, meikkaamisen tarve tai vääränlainen shampoo, joka liiskasi tukan. "Masokistisimpia" olivat Vanessa Virmajoen ja Emma Suomisen mukaan hetket, kun törmäsi kaupungilla omiin tuttuihin. Tervehtiä ei saanut.

Myös oman tilan kaipuu tuntui yksinasuvasta Suomisesta vaikealta. Hän eli saman katon alla Sormusen poikaystävän kanssa Pinjaa leikkiessään. Sääntöjä ei varsinaisesti laadittu, mutta pussailemiseksi homma ei mennyt.

Vaikka ulkoiset olosuhteet muuttuivat, sisin ei.

"En alkanut tuntemaan niin kuin Vanessa tai tykkäämään samoista väreistä. Minuus katosi siten, ettei kukaan ollut kiinnostunut varsinaisesti minusta", Sormunen kertoo.

"Välillä tuntui, että asiat luistavat tosi emmamaisesti. Välillä taas oli sellainen olo, etten osaa olla Emma enkä Vanessa. Etten ole kukaan", muistelee Virmajoki.

Kokeilu oli pikemminkin matka itseen kuin toiseen, ja viikon aikana ajatukset omasta itsestä vahvistuivat. Esimerkiksi kysymys siitä, kuka itse on, ei tunnu enää niin tärkeältä, kolmikko pohtii.

Toiset kengät -näyttely Galleria Jangvassa 28.1-14.2. Uudenmaankatu 4-6. Avoinna ti-pe 11-19 ja la-su 11--17.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi