Kukoistava puutarhakaupunki Tapiola on enää lakastunut muisto

"Puutarhakaupungista ei voi tällä hetkellä oikein puhua"
Kasvillisuuden uudistamisesta on valmisteilla suunnitelma

 Tapiola tunnetaan maailmalla oivana puutarhakaupunkina ja Suomessa kansallismaisemana. Tapiola on kuitenkin pahasti rempallaan, niin Asuntosäätiön vanha Tapiola kuin koko kaupunginosakin.

Keskusta on nuhjuinen, kukkaistutukset ja viheralueet ovat valjuja, kukkalaatikot kasvavat kesällä rikkaruohoa, laatoitukset ovat vinksallaan, Tuultenallas on mutalätäkkö, meri- ja sadevesi tulvivat rantametsiin ja kävelyteille.

Kaupunginosayhdistys Tapiolan Kilta on toistuvasti paheksunut puutarhakaupungin alennustilaa. Viime vuonna yhdistys järjesti aiheesta asukasillan. Siellä vallitsi syvä yksimielisyys siitä, että näin ei voi jatkua.

"Kevättalvella aiomme lähestyä kaupunkia asukkaiden viestin perusteella. Viesti on todella vahva: tarvitsisi tehdä jotain", sanoo Killan puheenjohtaja Jukka Silvenius.

Silveniuksen mukaan rakennetuilla viheralueilla lähes kaikki on jätetty hoitamatta. "Puutarhakaupungista ei tällä hetkellä voi oikein puhua."

Silvenius muistuttaa, että kun Asuntosäätiö luovutti korvauksitta kaupungille Tapiolan yleiset alueet, sopimuksissa oli ehtoja. Niiden mukaan hoidon taso ja puistojen laajuus piti säilyttää sellaisina kuin ne olivat luovutushetkellä.

Hoitotöissä kaupunki on nyt tilaaja ja Tapiolan Lämpö tekijä. "Jossain kohdassa homma ei toimi", Silvenius sanoo.

Asuntosäätiön aikana Tapiolalla oli oma puutarhuri ja puutarhaosasto. Silvenius uskoo, että jos nykyisessä organisaatiossa joku yksittäinen ihminen olisi vastuussa, asiat voisivat sujua paremmin.

Viheraluepäällikkö Leena Ihalainen arvioi yhdeksi syyksi sen, että kaupungin resurssit ovat vaatimattomammat kuin aikaisemmin. "Niin henkilöstöpuolella ja budjetillisestikin."

"Aikaisemmin on aika paljon tehty käsityötä ja nyt hoito on koneellistunut. Työtavatkin ovat muuttuneet, kalusto myös, ja tietysti työvoima on paljon arvokkaampaa kuin aikaisemmin."

Syynä on myös kasvillisuuden ikääntyminen. "Myös ihmisten käytöstavat ovat muuttuneet. Roskaisuus on ihan yleinen ilmiö, ei vain Tapiolan ongelma", Ihalainen toteaa.

Paraikaa Espoossa laaditaan suunnitelmaa Tapiolan kasvillisuuden uudistamisesta ja hoidon suuntaviivoista. Se on tarkoitettu suunnittelijoiden käyttöön. Suunnitelmaa varten on selvitetty vanhaa ideologiaa, jotta puutarhakaupungista pystytään säästämään oleellinen. "Toisaalta tavoitteena on pyrkiä mitoittamaan arvomaailma tämän päivän mahdollisuuksiin", Ihalainen sanoo.

"Toki tullaan puuttumaan siihen, että hoitoa pitää jossain määrin tehostaa, mutta pitää nähdä myös, missä voidaan edetä vähemmillä ja helppohoitoisemmilla toimilla. Espoo on laaja ja hoidettavat pinta-alat kasvavat. "

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi