Maahanmuuttajien parempi työllistyminen toisi miljoonasäästöt

Teppo Moisio
Helsingin Sanomat

Yhteiskunta nettoaisi Helsingissä noin 58 miljoonaa euroa vuodessa, jos maahanmuuttajien työllisyys saataisiin samalle tasolle kuin kantaväestöllä. Rahaa tulisi lisää verotuloina, ja samalla säästettäisiin erilaisissa sosiaaliavustuksissa.

Työllistymisen talousvaikutuksia selvitti Helsingin kaupungin tilauksesta Valtion taloudellinen tutkimuslaitos.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on Helsingissä 17 prosenttia, kun koko väestön työttömyysaste on 6 prosenttia.

Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander luetteli selvityksen julkistamistilaisuudessa useita syitä sille, että maahanmuuttajien on muuta väestöä vaikeampaa päästä mukaan työelämään. Suurin este on kielitaidon puute, mutta ongelmia aiheuttaa myös esimerkiksi se, että muualla hankittuja tutkintoja ei pidetä Suomessa pätevinä.

Joka kymmenes helsinkiläinen on maahanmuuttajataustainen eli puhuu kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuoteen 2025 mennessä maahanmuuttajataustaisten osuuden arvioidaan kasvavan 25 prosenttiin.

Maahanmuuttajien saaminen töihin on tärkeää paitsi rahan takia, myös sosiaalisista syistä. Ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven työllistyminen parantaa myös heidän Suomessa syntyneiden lastensa mahdollisuuksia saada ote elämästä.

Syrjäytyneiden vanhempien lapsilla on muita suurempi riski syrjäytyä itsekin.

”Keinot työllistymisen parantamiseen tiedetään, nyt tarvitaan vain resursseja käytännön työn tekemiseen”, Forsander totesi.

Viranomaisten tulisi nyt Forsanderin mukaan panostaa maahanmuuttajien opastamiseen suomalaisille työmarkkinoille. Ennen kaikkea hän kaipaisi maahanmuuttajien työllistymiseen erikoistuneita työntekijöitä työvoimatoimistoihin antamaan henkilökohtaista uraohjausta maahanmuuttajille.

Helsinki on varautunut sijoittamaan ensi vuonna 2,5 miljoonaa euroa maahanmuuttajien työllistämiseen. Kaupunki odottaa samansuuruista panostusta työministeriöltä.

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi