Naiset nostivat väkivallan uhan esiin Kaisaniemenpuistossa

Naisten kokema väkivalta ja turvattomuus nostettiin esiin Helsingin ydinkeskustaa kiertäneessä mielenosoituksessa perjantaina. Kymmeniä ihmisiä kerännyt kulkue päätyi pahamaineisuudestaan kuuluisaan ja siitä kärsivään Kaisaniemenpuistoon.

Puiden katveessa pohdittiin, miten turvattomuuden ja pelon tunteita voi hallita. Mentaaliharjoitusten ohella otettiin tuntumaa suoraan toimintaan.

Itsepuolustustaitojen spesialistit kertoivat, mitkä keinot parhaiten purevat iholle käyvään ahdistelijaan.

Take back the -night nimellä kulkenut mielenosoitus järjestettiin viimeksi vuosi sitten Tampereella.

Poliisi kirjasi Helsingissä vuonna 2008 kaikkiaan 56 epäiltyä raiskausta. Näistä noin kolmasosa eli 22 ilmoitettiin tapahtuneeksi ulkoilmassa.

Raiskaukseen syyllistyy yleensä mies.

Tapahtumajärjestelijöihin kuuluvan Aikku Meuran mukaan häpeää ei silti sälytetä koko miesleirin taakaksi.

"Eivät meidän pelkomme kohdistu sukupuoleen yleensä vaan seksuaalirikollisiin. Miesvihasta ei ole kysymys, me erotamme uhat ja rikolliset toisesta sukupuolesta", Meura sanoo.

Vaikka Kisaniemen puisto valikoitui mielenosoituksen päätepisteeksi, Aikku Meura pitää puistoraiskauksia lähinnä "myyttinä". Päivystävä komisario Heikki Kallio vahvistaa, että kyseessä on melko harvinainen väkivaltarikoksen muoto.

"Useimmiten raiskauksen kohteeksi joudutaan sisätiloissa, ja usein myös ravintolaillan päätteeksi."

Mielenosoitukseen osallistunut Marjut Matilainenkaan ei puistomystiikkaa harrastanut.

"Ei väkivallantekoja minkään paikan syyksi voi panna. On muistettava, että ihmiset ne pahaa toisilleen tekevät."

Matilaisen mielestä ei ole oikein, jos naiset alkavat väkivallanpelosta vältellä tiettyjä paikkoja.

"Sekin on jo eräänlaista syrjintää, jos sukupuolen vuoksi joutuu rajaamaan liikkumistaan."

Tuomas Alho osallistui kulkueeseen, koska pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vakavana ongelmana.

"Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista. Myös naisiin kohdistunut väkivalta on iso asia, mutta silti siitä ei juurikaan puhuta", Alho sanoo.

"Moni on asian kanssa täysin yksin. Rahaa ongelman hoitoon pitäisi saada enemmän. Nyt turvakodit pyörivät suurelta osin lahjoituksin ja vapaaehtoisvoimin."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi