Natsisymbolien julkinen käyttö on lain harmaata aluetta

Laki takaa sananvapauden mutta kieltää kiihotuksen kansanryhmää vastaan

Kuva natsisymboleihin sonnustautuneista tytöistä Helsingin Asema-aukiolla järkytti monia Helsingin Sanomien lukijoita tiistaiaamuna.

Voimakkaasti muukalaisvihamielisten symbolien avoin käyttö julkisella paikalla voi olla sopimatonta, mutta laitonta se ei Suomessa ole.

Saksassa ja Itävallassa natsisymbolien käyttö on kielletty sakon tai vankeusrangaistuksen uhalla. Kiellettyihin symboleihin kuuluvat muun muassa hakaristi ja Heil Hitler -tervehdys.

Saksalaiset ovat pariinkin otteeseen koettaneet saada hakaristikiellon koskemaan koko Euroopan unionia, mutta muut maat eivät ole lähteneet samaan kelkkaan. Yleisin syy on symboleita koskevan täyskiellon ristiriitaisuus vahvaksi perusarvoksi koetun sananvapauden kanssa.

Suomessa on myös historiallisia perustelut sille, että hakaristiä ei haluta kieltää. Täällä se on ollut muun muassa ilmavoimien symboli, jolla ei ole tekemistä natsi-Saksan hirmutekojen kanssa.

Suomessa muukalaisvastaisten symbolien käyttö julkisella paikalla on lain harmaata aluetta, toteaa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.

Laillisuusperiaatteen mukaan natsisymbolien käyttö on sallittua, koska sitä ei ole suoraan kielletty. Symbolien käyttöä voi perustella myös ilmaisunvapaudella.

Nuotion mukaan on kuitenkin ainakin kolme lakia, jotka liippaavat läheltä vihasymbolien käytön säätelyä.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kielletty Suomen laissa. Tarkalleen ottaen kiellettyä on levittää kansanryhmää panettelevia tai uhkaavia tiedonantoja.

Rasistisiin vaatteisiin lakia on sovellettu kahdesti, valtionsyyttäjä Mika Illman muistelee. Vuonna 1990 torikauppias tuomittiin sakkoihin "Suosi suomalaista, potki pakolaista" -paitojen myynnistä. Vuosituhannen vaihteessa joensuulaiset skinheadit saivat tuomion vastaavassa tapauksessa.

Pelkän natsisymbolin käyttö julkisella paikalla ei kuitenkaan riitä Suomessa "tiedonannon levittämiseksi".

Ruotsissa vastaavan lain tulkinta on laajempi. Illmanin mukaan naapurimaassa vilkkaalla kävelykadulla natsitunnuksiin sonnustautuneita skinheadeja on tuomittu juuri kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Myös rikokseen yllyttäminen on Suomen laissa kiellettyä. "Mutta riittääkö pelkkä symbolin käyttö?" professori Nuotio pohtii ja tulee siihen tulokseen, ettei riitä.

Vastaava tulkintaongelma on myös järjestyslaissa, joka kieltää pelon aiheuttamisen julkisella paikalla.

Asiayhteys ratkaisee paljon.

Yksinäinen teinityttö Hitler-hihamerkissä ei välttämättä ole järjestyslain tarkoittama häiriötä aiheuttava uhka, mutta hakaristilippua pakolaiskeskuksen ulkopuolella heiluttava miesjoukko voisi sitä olla.

Kimmo Nuotio toteaa, että lain lisäksi oikeuskäytäntö vaikuttaa siihen, mikä käytännössä on tuomittavaa ja mikä ei.

Hän ei kuitenkaan lähtisi venyttämään nykyisten lakien tulkintaa, etenkään kun toisella puolella vaa'assa on sananvapauden rajoittaminen.

"Moniarvoisessa yhteiskunnassa rikosoikeudella ei voida lähteä torjumaan kaikkia epämiellyttäviä ilmiöitä", Nuotio muistuttaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi