Opetushallitus: Yhteishaun varasijojen täyttämisessä saattaa olla virheitä

Uusi sähköinen hakujärjestelmä ei toimi vieläkään luotettavasti
"Voi miettiä, onko projekti liian nopeassa aikataulussa läpiviety"

 Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteishaun loppurutistuksessa on ilmennyt uusi tietojärjestelmävika.

Joidenkin koulujen tulostamat listat varasijoilla olevien hakijoiden järjestyksestä ovat olleet virheellisiä.

"Kun listauksen ottaa, se on yhdellä kerralla tämä ja seuraavalla kerralla toinen. Ei se sillä tavalla voi olla", Opetushallituksen opetusneuvos Erkki Hietakari sanoo.

Opetushallitus ei tiedä, kuinka montaa koulua vika koskee. Tietojärjestelmän toimittaja TietoEnator selvittää asiaa parhaillaan. Valintoja tekevien rehtorien ainoa keino on tarkistaa käsin kaikkien varasijoilla olevien opiskelijoiden hakutiedot.

"Se on huomattavasti työläämpää, mutta se on mahdollista", Hietakari toteaa.

Voiko lopullisissakin valinnoissa olla virheitä?

"En osaa sanoa. Varmasti voi käydä yksilön kohdalla niin, että sinne virheellisiä valintoja jää."

Hietakari sanookin, että jos hakija epäilee virhettä, hänen kannattaa tarkistaa keskiarvorajat tai pistemäärät ja ottaa yhteyttä hakukohteena olevaan kouluun.

Helsingissä varasijoilla on opetusviraston mukaan joitain kymmeniä hakijoita.

Sähköisen yhteishaun käyttöönotto on ollut myöhässä koko ajan, ja ongelmia on esiintynyt läpi prosessin, Opetushallituksesta myönnetään.

"Oppilaitoksilla on ollut todella suuri tarpominen, että ovat saaneet valintoja hoidetuiksi", Hietakari toteaa.

Opetushallituksen mukaan TietoEnator epäonnistui varautumisessa käyttäjien valtavaan määrään.

Sähköiseen Kouluta-järjestelmään syötettiin 68000 peruskoulun päättävän koululaisen tiedot. Käyttäjätunnukset luotiin oppilaitosten 5000:lle työntekijälle.

Kun valinnat piti reilu viikko sitten julkistaa, järjestelmä ylikuormittui ja se suljettiin.

Hietakarin mukaan syy ei kuitenkaan ole pelkästään TietoEnatorin. "Voi miettiä, oliko projekti liian nopeassa aikataulussa läpiviety ja tarpeeksi resurssoitu. Totta vie, varmasti olisimme voineet tehdä jotain asioita toisin tai paremmin."

Jotkut opinto-ohjaajat ja rehtorit ovat arvostelleet Opetushallituksen järjestämää koulutusta tietojärjestelmän käytöstä puutteelliseksi.

Ongelma oli Hietakarin mukaan myös se, ettei järjestelmän lopullinen versio ollut koulutusvaiheessa valmis.

"Se oli kuivaharjoittelua. Tilanne oli myös meille hankala, kun joitain asioita piti kuvitella kuvien perusteella."

Uuden sähköisen tietojärjestelmän käyttöönottoa hankaloitti myös se, että jotkut peruskoulut syöttivät oppilaidensa tietoja järjestelmään väärin, puutteellisesti tai myöhässä.

Opetushallitus on saanut "muutamilta kymmeniltä" kouluilta ympäri Suomea korjauksia esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoihin.

Uudessa hakujärjestelmässä on Opetushallituksen mukaan myös etuja kuten läpinäkyvyys. "Se, kuinka paljon virheellisiä tietoja on ollut aikaisempina vuosina, on arvailujen varassa", projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Opetushallituksesta sanoo. "Sähköisessä järjestelmässä sekä lähettävän että vastaanottavan koulun opinto-ohjaajat näkevät kouluun hyväksymisen perusteet. Virheet voidaan helpommin korjata."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi