Pääkaupunkiseudun tornitaloja perustellaan ympäristösyillä

Korkeiden tornitalojen rakentamista pääkaupunkiseudulle perustellaan ympäristösyillä.

Seudun kunnat ovatkin varanneet talotorneille jo kymmeniä tontteja.

Yksin Pasilan eteläpuolelle aiotaan rakentaa kymmenen tornia: matalimmassa on 20 kerrosta, korkeimmassa 40.

Pasilan-projektin suunnittelutyöstä on vastannut italialainen arkkitehtitoimisto Cino Zucchi.

Cino Zucchi pitää Pasilan-projektia ympäristön kannalta järkevänä hakkeena. Massiivisiin taloihin tulee tuhansia työpaikkoja ja asunnot tuhansille ihmisille.

Työpaikalle tulevat voivat käyttää juna-aseman läheisyyden ansiosta junaa; bussiyhteydetkin ovat hyvät.

Ekologisimmassa vaihtoehdossa talossa työskentelevä myös asuu talossa ja käy ostoksilla katutason liikkeessä.

Silloin ei tarvita edes joukkoliikennettä.

Tornien rakentaminen rataverkon solmukohtaan on sovussa Helsingin vuosille 2009–2012 laatiman strategiaohjelman kanssa.

Siinä todetaan, että maankäytössä ja kaupunkisuunnittelussa pyritään kaupunki- ja seuturakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen.

"Tavoitteena on, että päivittäin kuljetut kilometrit asukasta kohti kääntyvät laskuun."

Taivaita hipova rakentaminen jakaa kuitenkin mielipiteitä. Kriitikot varoittavat esimerkiksi, että Suomen oloissa tornit peittävät ikävästi auringon etenkin vuoden pimeämmällä puoliskolla, kun aurinko ei nouse kovin korkealle.

Lähellä päiväntasaajaa tilanne on aivan toinen, kun aurinko paistaa korkealta, ja varjot ovat lyhyitä.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen pohtii, että tiivisti ja korkeasti rakentaminen on sinänsä perusteltua, jos muuttoliike pääkaupunkiseudulle jatkuu.

On parempi rakentaa sille alueelle, joka jo on käytössä kuin levittää rakennuskantaa yhä laajemmalle, hän puntaroi.

Lisäksi tiivis rakentaminen vähentää liikenteen tarvetta.

"Virallisesti emme ole tehneet tästä asiasta linjanvetoa. Henkilökohtaisesti kuitenkaan en ole innostunut pilvenpiirtäjistä. Se on paljolti tunnekysymys. "

Talotornien tarjoama asumismuoto ei vastaa ainakaan Yrjö-Koskisen käsitystä viihtyisästä asumisesta. Hän itse asuu radanvarressa 1900-luvun alun puutalossa.

"Ehkä tornit sopivat Keski-Pasilaan."

Yrjö-Koskinen kuitenkin toivoo, ettei kaupungin yleisilmettä pilata rakentamalla massiivisia torneja myös muualle kantakaupunkiin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi