Pula nuorista hoitajista uhkaa romuttaa perhepäivähoidon

Aiempaa "pyhempään" kotiin ei haluta vieraita lapsia
Helsinki, Espoo ja Vantaa haluavat säilyttää kotihoidon

 Kotonaan lapsia hoitavat kunnalliset perhepäivähoitajat alkavat jo nyt olla kortilla. Tulevaisuus näyttää vielä synkemmältä, sillä eläke odottaa ihan nurkan takana suurta joukkoa nykyisiä hoitajia.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan joka toinen omassa kodissa työskentelevä hoitaja on yli 50-vuotias ja lähes joka kolmas 41-50-vuotias.

Kynnyskysymys on nyt, saavatko kunnat houkutelluksi nuoria hoitajia korvaamaan ikääntyviä.

Ellei se onnistu, kato uhkaa koko hoitomuotoa. Se olisi katastrofi Helsingin, Espoon ja Vantaan perhepäivähoidon johtajien mielestä.

Kaupunkien tavoitteena on säilyttää vaihtoehtona hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito.

"Se on oikeasti kodinomaista hoitoa. Se soveltuu erityisen hyvin pienimmille lapsille, infektioherkille lapsille sekä niille, joilla on vaikeuksia sopeutua suureen ryhmään", sanoo Espoon päivähoitopalvelujen johtaja Titta Tossavainen.

Huoli on valtakunnallinen. Kotona töitä tekevät hoitajat ovat koko maan päivähoidon selkäranka.

"Pääkaupunkiseudulla ei tule ajatelleeksi, ettei pienillä paikkakunnilla välttämättä ole yhtään päiväkotia", Tossavainen huomauttaa.

"Ei se ole trendiammatti tänä päivänä", sanoo myös Helsingin päivähoidon kehittämiskonsultti Nina Onufriew.

Helsingissä kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on 249. Heitä on eniten Länsi- ja Koillis-Helsingissä ja vähiten kantakaupungissa.

Perhepäivähoidon määrä riippuu paljon asuin- ja ympäristöoloista. Ne ovat lähiöissä avarammat kuin keskustassa.

Espoossa perhepäivähoitajia on vajaat 160. Titta Tossavaisen mielestä määrä hupenee huolestuttavasti.

Tänä vuonna Espoo on onnistunut palkkaamaan vain vähän nuoria perhepäivähoitajia.

"Olemme iloisia jokaisesta yksittäisestä hoitajasta", Tossavainen sanoo. Enemmän tarvittaisiin, sillä espoolaisvanhemmat arvostavat kotihoitoa.

Vantaalla on runsaat 160 perhepäivähoitajaa.

"Parina viime vuonna olemme saaneet vähenemän pysähtymään, ja tänä vuonna saimme palkatuksi jopa muutaman nuoren", iloitsee Vantaan päivähoitopalvelun johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Pääsyyt hoitajapulaan ovat heikko palkkaus, pitkät kokonaistyöajat, työn yksinäisyys ja yksin kannettava vastuu.

Päivähoitojohtajat arvioivat, että palkka on huonompi kuin päiväkodissa työskentelevän lastenhoitajan.

Helsingissä lastenhoitajan peruspalkka on 1706 euroa kuussa ilman vuosisidonnaista osaa.

Titta Tossavaisen mielestä hoitajapulaa pahentaa myös arvojen muutos. Omaa kotia suojellaan; se on nykyään "pyhempi" kuin ennen. Perhepäivähoito vaatii myös koko perheen sitoutumista.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi