Sosiaaliviraston lastensuojelu ottaa tarkkailuun Helsingissä kerjäävien perheiden lapset

EU-kansalaisella oikeus olla maassa, jos ei tee vakavia rikoksia
Suomessa lasta ei saa pitää yötä taivasalla

 Sosiaalivirasto aikoo ottaa Helsingissä kerjäävät itäeurooppalaiset aiempaa lähempään tarkkailuun.

Tarkkailtavaksi joutuu muun muassa romanialaisperhe, joka on pitänyt kaksivuotiasta lasta mukana kadulla kerjäämässä.

Helsingin Sanomat kertoi muun muassa kerjäävästä Moldovanien perheestä sunnuntaina. Perheen isoäiti itse kertoi tulkin välityksellä, että kaksivuotias oli viettänyt edelliset vuorokaudet yötä myöten ulkona.

Se ei sosiaaliviraston perhepalvelujohtajan Raili Metsälän mukaan käy laatuun.

"Jos lapsi on vanhempiensa kanssa lämpimällä säällä, suhtaudumme asiaan aivan samalla tavalla kuin olisi kyseessä suomalaislapsi eli emme me siihen voi mennä väliin. Mutta nyt mennään kohti talvea, ja jos lapsi on öisin ulkona, tulemme puuttumaan asiaan", Metsälä sanoi maanantaina.

"Jos lapsi on jopa yötä taivasalla, meillä Suomessa ei voi siihen tyytyä."

Yleisö on varsin kärkevästi ottanut kielteisesti kantaa lapsen kanssa kerjäämiseen esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivulla aiheesta kehkeytyneessä vilkkaassa keskustelussa. Myös Metsälä lupasi maanantaina, että lastensuojelun kenttäyksikkö tutkii lapsen tilanteen pian.

"Meidän on selvitettävä asia tietysti vanhempien kanssa yhdessä. Mahdollisesti on järjestettävä katto koko perheen päälle", Metsälä sanoi.

Metsälän mukaan joitakin perheitä on jo sosiaaliavun piiriin ilmaantunutkin. "Joistakin on jo kirjanpitoa olemassa. Jotkut perheet taas eivät apua haluakaan."

Helsingin kerjäläiset tulevat lähinnä Itä-Euroopan uudehkoista EU-maista. He ovat tuttu näky myös muualla Suomen suurissa kaupungeissa ja varsinkin Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Kerjäämistavat ovat yhteneväiset, mikä monien mielestä viittaa keskitetysti organisoituun toimintaan ja jopa rikollisuuteen.

Monien mielessä Helsinginkin kerjäläiset samastuvat esimerkiksi rihkaman tai ruusujen väkipakolla kaupustelijoihin.

Kenttäyksikön johtaja, ylikomisario Pekka Höök Helsingin keskustan poliisipiiristä muistutti kuitenkin, että "epäillä voi kaikenlaista, mutta näyttöä ei ole".

Helsingin poliisi on jakanut joitakin sakkoja järjestystä häirinneestä, aggressiivisesta kerjäämisestä. Mutta sen suurempaan rikollisuuteen kerjäläisillä ei ole todettu yhteyttä.

EU-kansalaisilla on täysi oikeus oleskella toisessa EU-maassa kolmen kuukauden ajan ilman velvoitteita, muistutti ulkomaalaispoliisin johtaja, ylikomisario Hannu Pietilä maanantaina.

Kun viimeksi Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun, portit tulla myös Pohjolan perukoille aukenivat itäeurooppalaisille.

"EU:n kansalainen voi siirtyä vapaasti ilman viranomaistoimenpiteitä rajan yli mihin tahansa toiseen EU-maahan", Pietilä sanoi.

"Kolmen kuukauden oleskelun jälkeen heidän pitäisi rekisteröityä. Mutta on hyvin vaikea todentaa sitä, kuinka kauan he ovat maassa olleet, kun esimerkiksi rajalle ei jää mitään merkintää."

Viranomaisten on vaikea pysyä kerjäläisten perässä senkään takia, että nämä siirtyilevät ahkerasti paikkakunnalta toiselle, niin muualla Euroopassa kuin Suomessakin. Ja miksi pitäisikään, niin kauan kuin he ovat kiltisti.

"Jotta heidät voisi häätää maasta, heillä pitäisi todeta toimeentulon ongelmia tai heidän pitää olla syyllistynyt vakaviin rikoksiin", Pietilä sanoi.

Mahdollinen järjestyslain tai rahankeruulain rikkominen kerjäämällä eivät ole tällaisia vakavia rikoksia. Sitä paitsi jos EU-kansalainen ilmoittaa etsivänsä työtä "kohtuullinen aika työn hakemiseen" venyy ilman kommervenkkeja jopa kuudeksi kuukaudeksi.

Moldovanin perhe esimerkiksi kertoi Helsingin Sanomille haluavansa Suomesta töitä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi